Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kirjoitettu kuin tehdas olisi vielä tehdaskäytössä
Kaipolan paperitehdas 1950-luvun puolivälissäJämsän Kaipolan paperitehdas 1950-luvun puolivälissä
Kaipolan paperitehdas oli Jämsässä sijaitseva paperitehdas, joka kuului UPM-Kymmene Oyj -konserniin. Tehdas toimi vuosien 1952 ja tammikuun 2021 välillä. Tehtaalla työskenteli lakkautukseen asti noin 500 työntekijää. Tehtaalla oli kolme paperikonetta, joiden yhteinen tuotantokapasiteetti oli noin 700 000 t/a. Kaipolan tehdasyhteisö sai tehtaan viimeisen vuoden dokumentoinnista Nykydokumentointiteko-tunnustuspalkinnon vuonna 2021.[1]
Kaipolan tehdas perustettiin vuonna 1952, Päijänteen rannalle Jämsänjokilaaksoon. Ensimmäinen paperikone, paperikone 1 käynnistyi vuonna 1954. Seuraava virstapylväs saavutettiin pari vuotta myöhemmin vuonna 1956, jolloin käynnistyivät paperikone 2 sekä kartonkikone 3. Vuoteen 1964 mennessä tehtaalla oli jo viisi käyvää paperikonetta.
Vuosina 1965–1985 tehtaassa tehtiin pieniä koneuusintoja ja erikoistuotteita, aloitettiin suuntautuminen kevytpainopapereihin sekä kuumahierteen kehitystyö, koehiertämö käynnistyikin vuonna 1969. Ensimmäinen varsinainen kuumahiertämö käynnistyi vuonna 1977 ja toinen vuonna 1987, samana vuonna käynnistyi paperikone 6 sekä biologinen puhdistamo, myös vuonna 1987 lopetettiin paperikone 1:n toiminta. Vuotta myöhemmin vuonna 1988 lakkautettiin paperikone 2 ja kartonkikone 3. Vuonna 1989 käynnistyivät kuumahiertämö 3, siistauslaitos ja paperikone 7.
Vuosina 1991–2001 uusittiin tehtaan voimalaitosta kolmeen kertaan sekä paperikone 5:n toiminta lopetettiin. Vuonna 1991 voimalaitos uudistettiin, vuonna 1992 paperikone 5 lopetti toiminnan, vuonna 1993 voimalaitoksen sähkösuodinta laajennettiin ja vuonna 2001 valmistui voimalaitokselle uusi varakattila. Myös vuoden 2001 jälkeen uudistuksia on tehty ympäri tehdasta ja niitä tehdään myös tulevaisuudessa, jotta tehdas pysyy kilpailukykyisenä ja tuottavana. Elokuussa 2020 UPM kuitenkin ilmoitti suunnittelevansa Kaipolan tehtaan pysyvää sulkemista viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Lakkautus vähensi graafisten paperien kapasiteettia 720 000 tonnilta, mistä 450 000 tonnia on sanomalehtipaperia ja 270 000 tonnia päällystettyä mekaanista painopaperia.
Tuotanto
Kaipolan paperitehtaan koneet PK1 ja PK2 vuonna 1956
Tehtaan paperikoneet
Tehtaassa oli sen pysähtyessä kolme paperikonetta, jotka valmistivat LWC-, sanomalehti- ja luettelopapereita yli 700 000 tonnia vuodessa. Tästä määrästä yli puolet oli luettelopapereita. Parhaimmillaan toimivia paperikoneita oli yhtä aikaa viisi kappaletta vuosina 1988–1989. Kolmen vanhimman paperikoneen alkuperäinen tuotanto oli yhteensä 150 000 tonnia vuodessa sanomalehtipaperia. Neljällä vanhimmalla päästiin yhteensä noin 230 000 tonnin vuosituotantoon.
Kone romutettu. Halli muutettu siistaamoksi. Kuva koneesta (vas.) Kone valmisti yli 2 milj. t paperia. (Paperitehdas I). Valmistuessaan maailman levein paperikone.
Viimeinen sanomalehtipaperikone Suomessa (muut lakkautettu viimeistään 2010)
Hiomo ja kuorimo
Hiomossa oli aluksi 12 Roberts-merkkistä hiomakonetta, jotka olivat Tampellan amerikkalaisella lisenssillä valmistamia. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n oma konepaja, Jylhävaaran konepaja toimitti suurimman osan muista laitteista. Kuorimossa oli kaksi kuorimarumpua.
Hiomo pysäytettiin huhtikuussa 1988. Niin sanottu "pikkuhiertämö" pysäytettiin vuonna 1989. Se purettiin ja myytiin jatkamaan massanvalmistusta Sambiassa. Ykköshiertämö pysäytettiin kesäkuussa 1992.
Hiomon toimitiloissa toimii Saksalainen Voith Paper, joka aloitti heinäkuussa 2010 painopapereiden tuotannossa käytettävien telojen valmistuksen Kaipolan tehtaalla. Yksikkö valmistaa pehmeitä kalanteriteloja ja se työllisti alkuvaiheessa neljä henkilöä.
Siistaamo
Kaipolan vuonna 1988 valmistunut siistaamo oli Suomen suurin ja käytti yli puolet maassa talteen otetusta kotikeräyspaperista.
Siistaamon alkuperäinen kapasiteetti oli keräyspaperia noin 300 tonnia päivässä. Vuosien 1992–1993 aikana kapasiteettia nostettiin 380 tonniin päivässä. Vuosina 1997–1998 siistaamon kapasiteetti nostettiin 450 tonniin päivässä ja edelleen 580 tonniin päivässä vuosina 2004–2005.
Höyryvoimalaitos
Alkuperäisessä voimalaitoksessa oli kaksi höyrykattilaa, joiden polttoaineena oli puujäte, kuoret, kivihiilipöly tai öljy. Höyryvoimalaitoksella oli laajimmillaan kolme kattilaa. Kaikilla kattiloilla oli yhteinen, vuonna 1954 rakennettu 120 metriä korkea tiilipiippu.
Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. 493 s.
Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki
