Lounais-Häme on historiallisen Hämeen lounaisin osa nykyisten Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella. Lounais-Hämeellä ei ole koskaan ollut hallinnollista asemaa vaan se on muodostunut alueelliseksi käsitteeksi ja hahmottunut rajoiltaan 1900-luvun alkupuolella aatteellisen yhteistoiminnan tuloksena.^[1][2]

Lounais-Hämeen alueeseen kuuluvat Suomen nykymaakuntien mukaan jaoteltuna Kanta-Hämeestä Forssan seutukunnan kunnat Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä sekä Varsinais-Suomesta Somero ja Pirkanmaalta Urjala.

Lounais-Hämeen asukasluku on noin 50 000 henkeä.

Lounais-Hämeessä on tehty kaksi kuntaliitosta. Vuonna 1969 Koijärven pääosa liitettiin Forssaan ja pieni osa Urjalaan. Vuonna 1977 Somerniemi liitettiin Someroon. Alueen kunnista kaupunkeja ovat Forssa ja Somero.

Forssassa ilmestyvä Forssan Lehti toimii Lounais-Hämeen alueen äänenkannattajana. Alueella toimivat myös vuonna 1923 perustettu Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys sekä vuonna 1951 perustettu Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys. Näiden julkaisuja ovat Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja sekä aikakauslehti Lounais-Hämeen Luonto.

Lounais-Hämeen alue osuu karkeasti päällekkäin keskiaikaisen Loimon eli Portaan hallintopitäjän kanssa lukuun ottamatta Urjalaa, joka kuului Kalvolan ja Saarioisten hallintopitäjiin. Tammelan pohjoisosien kyliä ja kylänosia on lisäksi kuulunut Lehijärven hallintopitäjän Teuron ja Merven neljänneskuntiin.^[3] Lounais-Häme vastasi likimain myös Tammelan kihlakuntaa 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta tähänkin kuului myös muita kuntia.

Varsinaisena perustana Lounais-Hämeen muodostumisessa olikin 1900-luvun alkupuoliskolla virinnyt aatteellinen yhteistyö.

Eräs keskeinen vaikuttaja Lounais-Hämeen muodostumiseen johtaneessa aatteellisessa yhteistyössä oli Forssan Lehden ja Forssan kirjapainon perustaja, päätoimittaja, kustantaja ja myöhemmin Turun yliopiston sosiologian professori Esko Aaltonen, joka vaikutti merkittävästi sekä lounaishämäläisessä että koko Suomen kotiseututyössä.

Esko Aaltosen työtä Lounaishämäläisessä kotiseututyössä ja Forssan kirjapainon johdossa jatkoi hänen poikansa teollisuusneuvos Matti Aaltonen. Muihin lounaishämäläisessä kotiseututyössä mukana olleisiin kuuluu muun muassa Forssan Lehden toimitussihteeri ja pakinoitsija Esko Viljanen.

Lounaishämäläisen luonnonsuojelutyön keskeinen alullepanija ja vaikuttaja oli lääketieteen ja kirurgian tohtori Torild Brander, joka toimi pitkään Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja Lounais-Hämeen Luonto -lehden päätoimittajana ja perusti Forssan luonnonhistoriallisen museon.

Epävirallisen Lounais-Hämeen vaakunan piirsi ja sommitteli vuonna 1955 heraldikko Gustaf von Numers.^[4]

Muutoin Lounais-Hämeen tärkeimpiin maamerkkeihin ja nähtävyyksiin kuluu Tammelassa lähellä Forssaa sijaitseva Saaren kansanpuisto, jonka alueelle Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys rakensi kotiseututalo Lounais-Hämeen pirtin, ja johon liittyvälle Kaukolanharjulle niin ikään kotiseutuyhdistys rakensi Kaukolanharjun näkötornin ja pystytti muistokiven paikalle, jolla taiteilija Albert Edelfelt oli maalannut tunnetun teoksensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys määritteli 1960-luvulla joukon kauniita maisemia myös muualta Lounais-Hämeestä.

• Forssa
• Tammela
• Jokioinen
• Humppila
• Ypäjä
• Somero
• Urjala

• Somerniemi (Liitetty Someroon 1977)
• Koijärvi (Liitetty Forssaan ja Urjalaan 1969)

Vuonna 1953 Lounais-Hämen väkiluku oli 59 096.^[5] Vuonna 1960 Lounais-Hämeen väkiluku oli 58 770 henkeä.^[6]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Lounais-Hämeen väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Lounais-Häme ei ole virallinen hallinnollinen yksikkö, joten tiedot on laskettu summaamalla Tilastokeskuksen väestötilastossa^[7] Forssan, Humppilan, Jokioisten, Someron, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän väkiluvut.

• Kotiseutulukemisto Lounais-Häme. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1955.

• Pohjakallio, Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1994, nro 63. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832
• Aaltonen, Esko: Lounais-Hämeen käsite, alueen muodostuminen ja sen merkitys. Lounais-Hämeen luonto, 1955, nro 1, s. 5–10. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Niilekselä, Kai: Lounais-Häme maantieteellisesti. Lounais-Hämeen luonto, 1961, nro 11, s. 10–21. Forssa: Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kotiseutulukemisto Lounais-Häme. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1955.
• Niinimäki, Anneli et al. (toim.): Lounais-Hämeen lukemisto. Forssa: Forssan kaupunki, 1988.
• Isotalo, Merja: Lounais-Hämeen bibliografia. luettelo Lounais-Hämettä koskevasta kirjallisuudesta. Forssa: Forssan kaupunki, 1985. ISBN 951-99624-6-8
• Isotalo, Merja: Lounais-Hämeen bibliografia II. luettelo Lounais-Hämettä koskevasta kirjallisuudesta. 2. Forssa: Forssan kaupunki, 1990. ISBN 952-90-1711-1

• Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen sivut
• Digitoidut Lounais-Hämeen Luonto -lehdet (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys Häme-wikissä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys Häme-wikissä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja Häme-Wikissä (Arkistoitu – Internet Archive)