Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -maalausta pidetään yhtenä Edelfeltin merkittävimmistä maisemamaalauksista. Tämä keltavoittoinen työ herätti heti valmistuttuaan myönteistä huomiota ensimmäisessä näyttelyssään Pariisissa silloisten ranskalaisten sanomalehtien mukaan. Se myytiin ilmeisesti heti. Maalauksen toi julkisuuteen vuonna 1976 saksalainen taidekauppias, ja sen osti Ateneumin taidemuseo, jonka kokoelmiin se nykyisin kuuluu.[3]
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -maalauksessa Edelfelt panosti viipyvän, mutta pian häviävän hetken tavoittamiseen, kun auringonlasku on kultaisimmillaan ennen sen painumista horisontin taakse. Hän nosti työssä horisontin suhteellisen korkealle, tihensi etualan ilmaisevuutta ja käytti siinä japonistisen maalauskankaan mittasuhdetta. Kaikki nämä asiat olivat uutta tuohon aikaan kuvattaessa suomalaista järvimaisemaa.[3]
Edelfelt maalasi maalauksen Tammelassa vuonna 1889 ja viimeisteli sen Pariisissa loppuvuodesta tai alkuvuodesta seuraavana vuonna.[3]Vuonna 1926 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys rakensi Kaukolanharjun näkötornin Saaren kartanon maille paikalle, jolla Edelfelt maalasi teoksensa. Vuonna 1953 tornin läheisyyteen pystytettiin Edelfeltin muistokivi.[4] Samalla alueella on myös vuonna 1934 Saaren kartanon maille perustettu Saaren kansanpuisto.[5]
Edelfelt maalasi Kaukolanharjua samoilla sävyillä myös Pietarin Eremitaasin hallussa olevaan Näköala Kaukolan harjulta -vesiväri- ja guassityöhön. Myös Ateneumin taidemuseolla on häneltä vesivärityö Näköala Kaukolan harjulta.[3] Edelfeltin Tammelassa maalattuihin töihin kuuluu lisäksi vuonna 1889 Tammelan Portaan kylässä maalattu Turun taidemuseon hallussa oleva öljyvärityö Veräjällä.[6]
