Maria Vainio-Kurtakko

Maria Vainio-Kurtakko
Maria Vainio-Kurtakko vuonna 2022
Maria Vainio-Kurtakko vuonna 2022
Henkilötiedot
Syntynyt1976
Kansalaisuus Suomi
Ammatti historiantutkija, kirjailija ja tuottaja
Kirjailija
Tyylilajit tietokirjallisuus
Palkinnot
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maria Vainio-Kurtakko (s. 1976) on suomalainen historiantutkija, tietokirjailija ja asiantuntija. Vainio-Kurtakko on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja hän toimii Svenska litteratursällskapetissa tuottajana.[1]

Vainio-Kurtakon erityisalaa ovat Albert Edelfelt ja sääty-yhteiskunnan viimeiset vuosikymmenet.[2]

Vainio-Kurtakko väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2010 aiheesta Idyll eller verklighet? : Albert Edelfelt och Gunnar Berndtson i det moderna genombrottets ambivalens.[3]

Vainio-Kurtakko on kirjoittanut ja toimittanut tieteellisiä kirjoja ja artikkeleita sekä julkaissut tietokirjoja. Hänen johtamansa asiantuntijaryhmä sai vuonna 2016 Tiedonjulkistamispalkinnon[4] verkkojulkaisusta Albert Edelfelts brev.[5] Vainio-Kurtakon kirja Ett gott parti Albert Edelfeltistä ja tämän vaimosta Ellan de la Chapellesta oli ehdolla Vuoden 2022 tiedekirjaksi.[6] Kirja on suomennettu nimellä Sovelias liitto.[7]

Palkinnot ja tunnustukset

Julkaisuja

Vainio-Kurtakko on kirjoittanut useamman kirjan Albert Edelfeltistä ja julkaissut tieteellisiä artikkeleita naisten roolista avioliitossa ja yhteiskunnassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa,[11][12][13] sekä aatelistosta ja kartanoelämästä.[14][15][16][17][18]

Luettelo teoksista

  • Bränn, Michaela – Vainio-Kurtakko, Maria: Svenska Kvinnoförbundet i Sörnäs. Ett sekel av kvinnoengagemang 1911-2011, Svenska Kvinnoförbundet i Sörnäs. 2011. ISBN 978-952-92-9629-3.[19]
  • Vainio-Kurtakko, Maria: Ett gott parti: Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland & Appell Förlag. 2022. ISBN 978-951-583-557-4.[20]
  • Vainio-Kurtakko, Maria: Idyll eller verklighet? Albert Edelfelt och Gunnar Berndtson i det moderna genombrottets ambivalens. Diss. Finska fornminnesföreningen. 2010. ISBN 978-951-9057-76-7
  • Vainio-Kurtakko, Maria: Albert Edelfelt ja Pohjolan kesä – Albert Edelfelt och den nordiska sommaren – Albert Edelfelt and the Nordic Summer. Toimittanut Ilkka Karttunen. Taidekeskus Retretti – Konstcentret Retretti. 2009. ISBN 978-951-8977-38-7
  • Knapas, Rainer – Vainio, Maria: Albert Edelfelt och Ryssland. Brev från åren 1875−1905. Svenska litteratursällskapet i Finland & Bokförlaget Atlantis. 2004. ISBN 951-583-111-3.
  • Maria Vainio-Kurtakko Albert Edelfelts brev. Elektronisk brev- och konstutgåva (Albert Edelfeltin kirjeet. Elektroninen julkaisu). 2014−2020. Maria Vainio-Kurtakko & Henrika Tandefelt & Elisabeth Stubb, Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)[21]

Lähteet

  1. ↑ Svenska litteratursällskapet i Finland rf.: Yhteystiedot.[vanhentunut linkki] Viitattu 3.6.2017.
  2. ↑ Maria Vainio-Kurtakko | teos.fi www.teos.fi. Viitattu 30.3.2023.
  3. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Idyll eller verklighet? : Albert Edelfelt och Gunnar Berndtson i det moderna genombrottets ambivalens. Finska Fornminnesföreningens tidskrift, 21.5.2010. Finska Fornminnesföreningen r.f.. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta 10.10.2016. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.1.2017.
  5. ↑ Albert Edelfelts brev. Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)
  6. ↑ Cata Portin: Bok om paret Edelfelts stormiga liv nominerad till stort pris www.hbl.fi. Viitattu 30.3.2023. (ruotsi)
  7. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto. Suomentanut Kaisa Sivenius. Teos, 2022. 1357121851 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  8. ↑ Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot vuodelle 2016 jaettiin Valtioneuvosto. Viitattu 30.3.2023. (englanti)
  9. ↑ Källan, s. 51. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 30.1.2017.
  10. ↑ Knuts får pris för doktorsavhandling svenska.yle.fi. Viitattu 30.3.2023. (ruotsiksi)
  11. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: ”Terveyden ja onnen ehdot. Avioliitto kahden naisen elämän punaisena lankana”, Modernisoituvan Suomen kipupisteissä, s. 159–194. Kati Launis & Jasmine Westerlund, Utu-kustannus, 2015. Teoksen verkkoversio. (suomeksi)
  12. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: ”En episod ur ett äktenskap – Friherrinnan Hulda von Borns självbiografiska text ’En nutids lögn’ sedd i en privat, en litterär och en samhällelig kontext”, Historiska och litteraturhistoriska studier årgång 87, s. 159–192. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012. ISBN 978-951-583-252-8 (ruotsiksi)
  13. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: ”På tröskeln till Utopia – två finländska adelsdamer läser det moderna genombrottets emancipationslitteratur”, Historisk tidskrift för Finland 4/2011, s. 361–391. Historiska föreningen (Finland), 2012. Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  14. ↑ Henrika Tandefelt & Maria Vainio-Kurtakko: ”Ett storgods som historisk och modern konstruktion. Viktor Magnus von Borns etablering på Sarvlaks i Pernå”, Historisk Tidskrift för Finland nr 2/2013, s. 251–286. Historiska föreningen (Finland), 2013. Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ Henrika Tandefelt & Maria Vainio-Kurtakko: Aatelismiehen valinnat porvarillistuvassa yhteiskunnassa. Taiteilija Albert Edelfelt ja vapaaherra Viktor Magnus von Born n. 1870–1900. Historiallinen Aikakauskirja 2/2013, 2013, s. 185–199. Suomen Historiallisen Seuran ja Historian Ystäväin Liitto. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Maria Vainio-Kurtakko: Pitkäkorvan saapuminen Pernajan pitäjään. Herrasväen kokemuksia ja ajatuksia puhelimesta 1884–1891 yksityisen kirjeenvaihdon valottamana. Tekniikan Waiheita 3/2012, 2012, s. 5–19. Tekniikan Historian Seura ry. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑ Pauli Sivonen, Laura Gutman, Maria Vainio-Kurtakko, Hanna Karppanen: Pohjoinen uusrokokoo = Nyrokokon och Norden = Neo-Rococo and the North, s. 100–127. (Liittyy näyttelyyn 24.1–26.4.2015, Serlachius-museot, Mänttä) Suomentanut Julia Donner. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuden & Gösta Serlachiuksen Taidesäätiö, 2015. 903890731 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 30.3.2023).
  18. ↑ Maria Vainio: ”Fjäriln vingad syns på Haga. Albert Edelfelt målar Armfelt, Gustaf III och Bellman på lustslottet Haga”, I trädgården, i biblioteket, i världen. Festskrift till Rainer Knapas, s. 81-93. Nina Edgren-Henrichsson, Laura Mattsson, Hedvig Rask, Minna Sarantola-Weiss, Henrika Tandefelt & Maria Vainio: Söderströms & Bokförlaget Atlantis, 2006. ISBN 951-52-2382-2 (ruotsiksi)
  19. ↑ Litteratursällskapet belönar 18 svenska.yle.fi. Viitattu 30.3.2023. (ruotsiksi)
  20. ↑ Albert Edelfelt och Ellan de la Chapelle var inträngda i ett liv som måste levas passande, comme-il-faut, säger Maria Vainio-Kurtakko svenska.yle.fi. Viitattu 30.3.2023. (ruotsiksi)
  21. ↑ SLS publicerar Albert Edelfelts brev på webben svenska.yle.fi. Viitattu 30.3.2023. (ruotsiksi)
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.