Look at Yourself on Uriah Heep -yhtyeen kolmas studioalbumi, joka ilmestyi lokakuussa 1971.[2] Albumin kappaleista hiteiksi nousivat sen nimikappale ja progressiivinen ”July Morning”. Albumilla yhtyeen sanotaan löytäneen selkeämmän suuntauksen musiikillisiin pyrkimyksiinsä.[2] Albumista tuli myös menestys mm. Suomessa ja Saksassa. Se oli myös yhtyeen ensimmäinen albumi, joka nousi listalle sen kotimaassa Britanniassa.
Look at Yourself on viimeinen Uriah Heepin albumi, jolla soittaa yhtyeen alkuperäinen basisti Paul Newton.[2]
Albumista julkaistiin vuosina 1996 ja 2003 lisäkappaleita sisältäneet versiot.[4]
Yhtye aloitti Look at Yourselfin nauhoitukset heinäkuussa 1971, ja päätti ne myös samassa kuussa. Onkin sanottu, että Lansdowne Studioista (jossa albumi nauhoitettiin) tuli tuolloin yhtyeen jäsenten ”toinen koti”.[5] Albumin tuotti edellisten tapaan Gerry Bron,[2] tosin Bron oli lopettanut työnsä Vertigo- ja Philips-levy-yhtiöille, jolloin hän perusti oman levy-yhtiönsä Bronze Recordsin, joka myös julkaisi albumin.[2]
Edellisellä Salisbury-albumilla kosketinsoittaja-kitaristi Ken Hensley otti suurimman vastuun sävellystyöstä, joka jatkui myös Look at Yourselfilla. Albumin seitsemästä kappaleesta neljä on kokonaan hänen omaa käsialaan, ja lisäksi hän sävelsi kappaleet ”July Morning” ja ”Shadows of Grief” solisti David Byronin kanssa, sekä päätöskappaleen ”Love Machine” Byronin lisäksi myös kitaristi Mick Boxin kanssa.[2]
Aloituskappale ”Look at Yourself” on kosketinsoittaja-kitaristi Ken Hensleyn laulama ja erityisesti kosketinsoittimet ovat kappaleessa esillä,[7] ja se edustaa yhtyeelle tyypillistä hard rockia. Kappaleen singleversio oli yhtyeen ensimmäinen maailmanlaajuisesti julkaistu single. Osibisa-yhtyeen Ted, Mac ja Loughty soittavat kappaleen lopussa rumpuja.[2] Kappaleen sanoitukset kertovat siitä, mitä pahaa valheet saavat aikaan.[8] Look at Yourselfia seuraa raskas[2] ”I Wanna Be Free”, jossa erityisesti laulaja David Byronin laulua on kehuttu.[2][9] Kappale julkaistiin singlenä Yhdysvalloissa.[10] Albumin progressiivisimpiin kappaleisiin[11] lukeutuva ”July Morning” on yli kymmenen minuuttia pitkä, ja se koostuu monesta osasta. Kappale onkin yhtyeen tunnetuimpia[12][7] ja siitä on tullut yhtyeelle tärkeä kappale live-esiintymisissä. Yhtye myös itse pitää sitä yhtenä suosikeistaan. Kappaleessa kuullaan ensi kertaa yhtyeen historiassa Moog-syntetisaattoria, jota soittaa Manfred Mann.[2] July Morning päättä albumi a-puolen.
B-puolen aloittava ”Tears in My Eyes” sisältää rockabillya muistuttavan kitarariffin,[11] joka jatkuu koko kappaleen ajan lukuun ottamatta toisen säkeistön jälkeen alkavaa kaksiminuuttista osiota, jossa kuullaan mm. David Byronin korkeaa laulua sekä Moog-syntetisaattoria.[7] Tummanpuhuva ja yli kahdeksanminuuttinen ”Shadows of Grief” kuvaa epäonnistunutta parisuhdetta.[8] Kappale koostuu monesta osasta, ja edustaakin albumin raskasta puolta.[7]
Rauhallinen pianoballadi ”What Should Be Done”[7] kirjoitettiin yhtyeen studiolla pitämällä tauolla. Kappaleen kirjoittaja Ken Hensley onkin kommentoinut yhtyeen nauhoittaneen kappaleen sen olessa alle kolme tuntia vanha ”koska se tuntui hyvältä ja se vaikutti olevan sitä, mitä tarvitsimme”.[2] Albumin päätöskappale on nopeatempoinen hard rock- kappale[7] ”Love Machine”, jossa kuullaan nopeatempoiset kitara- ja urkusoolot. Kappale ja samalla koko albumi pättyvät Hammond-urkujen ”sammutukseen”.[7]
Vastaanotto
Look at Yourself kasvatti yhtyeen suosiota maailmalla ja oli ensimmäinen brittilistalle noussut Uriah Heep -albumi.[2] Albumi on saanut joiltakin kriitikoilta myös hyvää palautetta; esimerkiksi AllMusicin arvostelija Donald A. Guariscon mielestä ”albumi kuuluu yhtyeen parhaimmistoon”.[11]
Levyn listasijoitus oli Isossa-Britanniassa 39. ja Yhdysvalloissa 93. Albumi myi molemmissa maissa hopeaa,[3] joskin monet brittiläiset kriitikot suhtautuivat vieläkin negatiivisesti yhtyeeseen.[5] Muun muassa Suomessa levy menestyi erittäin hyvin; se nousi sijalle 1 viiden viikon ajaksi.[13]
Rateyourmusic.comin käyttäjien antamien arvosanojen mukaan Look at Yourself on kaikkien aikojen 1429:nneksi paras albumi.[4]
Julkaisut
Look at Yourself on julkaistu kaiken kaikkiaanmilloin? 28 kertaa eri puolilla maailmaa. Julkaisujen formaatteina ovat olleet LP ja CD. Vuoden 1971 painoksissa ei ole kappale-eroja lukuun ottamatta 8-kappaleiselle kasetille tehtyä versiota albumista, jossa kappaleet ”Tears in My Eyes” ja ”Shadows of Grief” on kahdessa eri osassa.[4]
Kansikuva
Erikoisuutena alkuperäisen LP:n kannessa oli peilinä toimiva heijastava folio. Folio ei heijasta kuitenkaan tarkasti, vaan siitä näkee itsestään vääristyneen kuvan. Levyn takakannessa on saman teeman mukaisesti vääristyneet kuvat yhtyeen jäsenistä.[7] Saksan ja Yhdysvaltain versioiden kannet olivat erilaisia kuin muualla maailmalla julkaistun version kannet, mutta kannen perusidea pysyi silti samana.
Kansikuvan idean sai kitaristi Mick Box, kun yhtyeen jäsenet olivat ajamassa kotiin kotimaansa kiertueelta.[2]
What's Within My Heart – 5.24 (Tämä kappale ei mahtunut levyn alkuperäiselle versiolle. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa vuoden 1993The Lansdowne Tapes -kokoelmalla. Alkuaikoina Heep esitti kappaletta silloin tällöin osana keikkojensa akustista osuutta, säv. Hensley)
Why – 11.18 (alkuperäisestä versiosta pois jätetty kappale, säv. Box/Byron/Hensley/Newton)
Look at Yourself – 3.19 (Tämä lyhyempi versio nimikappaleesta oli yhtyeen ensimmäinen single kotimaassaan. Singlen B-puolella oli kappale ”Simon the Bullet Freak”, joka oli nauhoitettu Salisbury-albumin teon yhteydessä., säv. Hensley)
Tears in My Eyes – 5.38 (pitempi versio, säv. Hensley)
What Should Be Done – 4.26 (out-take, alkuperäinen studioversio, säv. Hensley)
Look at Yourself – 4.32 (BBC-sessio, säv. Hensley)
What Should Be Done – 3.26 (BBC-sessio, säv. Hensley)[2]
