Logo on maalaiskunta Kayesin alueen Kayesin piirissä Malissa. Sen keskuskylä Kakoulou sijaitsee Senegaljoen rannalla 28 kilometriä Kayesista kaakkoon. Kunnassa on 12 000 ja keskuskylässä 1 700 asukasta (vuonna 2009)[1].
Maantiede
Logon kunnan pinta-ala on 384,89 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Kayesin piirin Colimbinén, idässä ja etelässä Diamoun, lännessä Sadiolan ja luoteessa Hawa Dembayan kuntiin[3].
Asutus
Kuntaan kuuluu 20 kylää ja kymmenen pikkukylää. Lähes kaikki kylät sijaitsevat Senegaljoen varrella. Asukkaat ovat etupäässä khasonkoja. Lisäksi on mandinkoja, soninkeja ja fulbeja. Vallitsevat uskonnot ovat islam ja kristinusko. Niiden rinnalla elää animistisia uskomuksia.[2]
Historia
Kakouloun lähellä sijaitseva Sabouciré oli 1800-luvulla kaksikymmentä kylää käsittäneen Logon kuningaskunnan keskuspaikka. Ranskan siirtomaajoukot valtasivat suojamuurin ympäröimän kylän vuonna 1878 käydyssä verisessa taistelussa, jossa Logon kuningas Niamodi Sissoko sai surmansa. Saboucirén taistelu avasi tien ranskalaisten etenemiselle Bafoulabéen ja edelleen Nigerjoelle.[4] Paikalle pystytettiin muistopatsas vuonna 2010[5].
Liikenne, talous ja palvelut
Kunnan läpi kulkee Kayesin ja Bafoulabén välinen päällytetty maantie RN22. Muut reitit ovat usein sadekaudella kulkukelvottomia. Tintiban ja Dinguirayen kylien kautta kulkee Dakarin–Nigerin rautatie.[2]
Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, maapähkinä, lehmänpapu ja riisi. Puutarhaviljely tuottaa okraa, salaattia, perunaa, kurkkuja, tomaatteja ja salottisipulia. Hedelmätarjoissa kasvatetaan mangoja, appelsiineja, papaijaa ja banaaneja. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja aasit. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Kakouloussa ja Kérouanéssa pidetään viikoittaiset markkinat.[2][6]
Kunnassa toimii 11 alakoulua, kuusi yläkoulua ja viisi koraanikoulua. Terveyspalveluihin kuuluvat Saboucirén terveyskeskus, kolme sairastupaa, synnytyslaitos ja neljä apteekkia. Vesihuolto käsittää kaivoja, porakaivoja ja Sambagan vesijohdon.[2] Se kattaa 67 % tarpeesta[7]. Kunnassa on Malitelin ja Orangen matkapuhelinverkot, mutta ei Énergie du Malin sähköverkkoa. Sähköä saadaan aggregaateista ja aurinkokennoista.[2]
Lähteet
