Liisa Tiittula

Liisa Maria Tiittula
Henkilötiedot
Syntynyt28.10.1950
Tampere
Kansalaisuus suomi
Koulutus ja ura
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue

kaunokirjallisuuden kääntäminen kirjoitustulkkaus ohjelmatekstitys multimodaalinen vuorovaikutus puheen ja kirjoituksen suhde talouselämän viestintä

poliittiset televisiokeskustelut
Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, 2009

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki, 6. joulukuuta 2016

Liisa Maria Tiittula (s. 28. lokakuuta 1950 Tampere) on suomalainen käännöstieteilijä, kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston saksan kielen professori.[1]

Elämä

Liisa Tiittula on nelilapsisen perheen ainoa tyttö ja syntyperäinen tamperelainen. Tampereelta Tiittulan perhe muutti Helsinkiin, missä Liisa Tiittula kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulusta vuonna 1969. Saman vuoden syksyllä Tiittula aloitti kauppatieteen opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa (nykyisin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu). Hän opiskeli pääaineinaan suomea ja saksaa. Valantehneen kielenkääntäjän tutkinnon (nykyisin auktorisoitu kääntäjä) kieliparissa saksa–suomi hän suoritti vuonna 1974 ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1975. Tiittula jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1978, filosofian maisteriksi 1984 ja filosofian lisensiaatiksi 1985 yleisen kielitieteen alalta.[2] Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi kielitieteestä Akademie der Wissenschaftenissa Berliinissä 1990.[1]

Ura

Liisa Tiittula on työskennellyt saksan kielen assistenttina, lehtorina ja vt. apulaisprofessorina sekä soveltavan kielitieteen, erityisesti talouselämän viestinnän yliassistenttina 1975‒1995 Helsingin kauppakorkeakoulussa.[1] Tiittula on ollut Suomen Akatemian tutkija 1990‒1991, varttunut tutkija 1998‒1999 ja 2005‒2006. Tampereen yliopiston UTACAS-tutkijakollegiumissa hän on ollut tutkijana vuosina 2003‒2004. Vuodesta 1992 Liisa Tiittula on ollut soveltavan kielitieteen dosentti Helsingin kauppakorkeakoulussa ja vuodesta 1994 Tampereen yliopistossa saksan kielen ja kulttuurin dosentti (erityisalana kulttuurienvälinen viestintä).[1]

Liisa Tiittula on työskennellyt saksan kielen professorina Tampereen yliopistossa vuosina 1995–2010, missä hänen opetusalanaan oli kääntämisen teoria ja käytäntö. Tiittula on jatkanut professorin uraansa Helsingin yliopistossa saksan kääntämisen professorina[3] vuodesta 2010 lähtien. Lisäksi Tiittula on työskennellyt vierailevana käännöstieteen professorina Grazin yliopistossa Itävallassa (saks. Karl-Franzens-Universität Graz).[1]

Tiittula on tehnyt pitkäaikaisesti yhteistyötä Mannheimissa Saksassa sijaitsevan Institut für Deutsche Sprachen (IDS) tutkijoiden kanssa ja osallistunut useisiin IDS:n tutkimusprojekteihin.[2][4] Kansainvälisissä tutkimus- ja opetustehtävissä Liisa Tiittula on toiminut myös esimerkiksi Bielefeldin ja Würzburgin yliopistoissa Saksassa.

Liisa Tiittulan tutkimusalueita ovat kaunokirjallisuuden kääntäminen, kirjoitustulkkaus, ohjelmatekstitys, multimodaalinen vuorovaikutus, puheen ja kirjoituksen suhde, talouselämän viestintä ja poliittiset televisiokeskustelut.[5] Tutkimustyössä Tiittula korostaa tieteidenvälisyyttä ja yhteistyötä.[6] 

Jäsenyydet

Liisa Tiittula on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2009.[1]

Muita jäsenyyksiä:[7]

  • Oikeustulkkirekisterilautakunta, puheenjohtaja vuodesta 2016[8]
  • Institut für Deutsche Sprache, vuodesta 2016
  • University of Surrey, hallituksen jäsen vuodesta 2016
  • University of Vienna, hallituksen jäsen vuodesta 2016
  • University of Vaasa, jäsen vuonna 2015
  • Jarl Hellemann -palkintolautakunta, jäsen 2014–2015
  • Helsingin yliopiston TraST-tutkijayhteisö (Translation Studies and Terminology), johtoryhmän puheenjohtaja, 2013–2016
  • Puhuttujen kielten tulkkauksen neuvottelukunta, Diak, jäsen vuodesta 2011
  • Tekstityksen seurantaryhmä, jäsen vuodesta 2011
  • Näyttämötaide saavutettavaksi -ohjausryhmä, jäsen 2010–2012
  • Tutkijakoulu Langnet, jäsen 2009–2012

Kunnianosoituksia ja palkintoja

Liisa Tiittulalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki 6. joulukuuta 2016.[9]

Julkaisut

  • Liikekielen sanakirja: suomi-saksa, Outi Steuer, Liisa Tiittula. Porvoo; WSOY, 1983 ISBN 951-0-11953-9.
  • Vuoron vaihtuminen keskustelussa: puheenvuoron alkamista ja päättymistä ilmaiseva verbaalinen ja ei-verbaalinen viestintä ja sen vaikutus vuorojen vaihtumiseen, Liisa Tiittula. Hki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 1985. – (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. ISSN 0356-889X; 79.). ISBN 951-700-163-0.
  • Wie kommt man zu Wort?: zum Sprecherwechsel im Finnischen unter fremdsprachendidaktischer Fragestellnung, Liisa Tiittula. Frankfurt a.M.: Lang, 1987. – (Werkstattreihe Deutsch als Fremdsprache, ISSN 0721-4278; Bd 19.). ISBN 3-8204-9891-5.
  • Puhuva kieli: suullisen viestinnän erityispiirteitä, Liisa Tiittula. Helsinki: Finn Lectura, 1992 ISBN 951-8905-66-5.
  • Talous ja kieli: seminaari 24.-25.4.1992, Helsingin kauppakorkeakoulu, toimittaneet Pirkko Nuolijärvi, Liisa Tiittula. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 1992. – (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. ISSN 0356-8164; 169.). ISBN 951-702-345-6.
  • Metadiskurs: explizite Strukturierungsmittel im mündlichen Diskurs, Liisa Tiittula. Hamburg: Buske, 1993. – (Papiere zur Textlinguistik, ISSN 0341-3195; Band 68.). ISBN 3-87548-010-4.
  • Kulttuurit kohtaavat: suomalais-saksalaiset kulttuurierot talouselämän näkökulmasta, Liisa Tiittula. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 1993. – (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. ISSN 0356-8164; 190.). ISBN 951-702-512-2.
  • Saksan kieli suomalais-saksalaisessa kaupassa: saksankielisen viestinnän tarvetutkimus = Deutsch im finnisch-deutschen Handel: eine Bedarfsanalyse, Uta Müntzel, Liisa Tiittula. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu, 1995. – (Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. ISSN 0356-8164; 215.). ISBN 951-702-875-X.
  • Televisiokeskustelun näyttämöllä: televisioinstitutionaalisuus suomalaisessa ja saksalaisessa keskustelukulttuurissa, Pirkko Nuolijärvi ja Liisa Tiittula. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000 – (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 768.). ISBN 951-746-131-3.
  • Kieli yhteiskunnassa: yhteiskunta kielessä, toimittaneet Anna Mauranen & Liisa Tiittula. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2002. – (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLAn) julkaisuja, ISSN 0781-0318; n:o 60.). – (AFinLA:n vuosikirja, ISSN 0781-030X; 2002.). ISBN 951-9388-48-6.
  • Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus, Johanna Ruusuvuori & Liisa Tiittula (toim.). Tampere: Vastapaino, 2005 ISBN 951-768-169-0.
  • Puheen illuusio suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa, Liisa Tiittula ja Pirkko Nuolijärvi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013 – (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 1401.). ISBN 978-952-222-416-3.lähde?

Lähteet

  • Kallmeyer, Werner; Reuter, Ewald & Schopp, Jürgen F. (toim.): Perspektiven auf Kommunikation. Festschrift für Liisa Tiittula zum 60. Geburtstag. 2010. SAXA, Berlin.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Liisa Tiittula – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017.
  2. ↑ a b Kallmeyer, Reuter & Schopp: Perspektiven auf Kommunikation. Festschrift für Liisa Tiittula zum 60. Geburtstag. s. 7, 9. SAXA, Berlin, 2010.
  3. ↑ Henkilöstö – Saksan kääntäminen – Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017.
  4. ↑ Yhdessä tekemisen ilo – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017.
  5. ↑ [lähde: http://www.helsinki.fi/saksankaantaminen/henkilosto/ hekilöstö]
  6. ↑ Tieteidenvälistä tutkimusta – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017.
  7. ↑ Aktiviteetit – Liisa Tiittula – Tuhat-tutkimustietojärjestelmä – Helsingin yliopisto tuhat.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017.
  8. ↑ Opetushallitus – Lautakunta www.oph.fi. Arkistoitu 4.4.2017. Viitattu 3.4.2017.
  9. ↑ Prizes – Liisa Tiittula – Research portal Tuhat – University of Helsinki tuhat.helsinki.fi. Viitattu 3.4.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla