Leóninpaimenkoira (Perro de carea Leonés) on espanjalainenkoirarotu, josta on kaksi karvamuunnosta. FCI ei ole tunnustanut sitä virallisesti roduksi, mutta Espanjan Kennelliitto Real Sociedad Canina de España on, ja viimeksi mainittu on myöskin julkaissut sille rotumääritelmän.[2]
Leóninpaimenkoira on keskikokoinen, tasapainoinen maatiaismainen eläin. Pyöreistä silmistä kuvastuu älykäs ja eloisa katse. Niiden värityksen tulee sointua karvapeitteen sävyyn: merleillä ne ovat joko vaaleanruskeat, siniset tai keskenään eriväriset, mustilla ja black & taneilla taas tummanruskeat. Riippuvat, silmien tasolle tai hieman ylemmäs kiinnittyneet korvat nousevat usein puolipystyyn koiran ollessa valppaana. Häntä on keskitasolle kiinnittynyt, levossa alhaalla kannettu ja hieman kintereiden alapuolelle ulottuva. Valppaustilassa se on sapelinmuotoinen, kuitenkaan kaartumatta selän ylle. Säkäkorkeus on uroksilla 48–55 cm ja nartuilla 45–52 cm, paino vastaavasti uroksilla 16–27 kg ja nartuilla 15–25 kg.[1]
Karvapeite voi olla joko puolipitkä tai lyhyt. Pidempikarvaisen version turkki on pehmeä ja joko suora tai hieman aaltoileva, ja sen rintakehä, vatsalinja, raajojen takaosat ja häntä ovat hapsuiset, kun taas kasvoissa ja raajojen etuosissa karva on lyhyempää. Lyhytkarvaisen turkki on sileä, ihonmyötäinen ja tiheä, mutta silläkin voi olla toisinaan selässä hieman pidempää karvaa.[1]
Perusvärejä on vähän:
a) musta: yksivärinen musta kaikkialla rungossa[1]
b) black & tan: mustan värityksen lisäksi punaruskeat merkit kasvoissa ja silmien yläpuolella[1]
Joillain yksilöillä karvapeitteen musta väritys haalistuu vähäisen pigmentin takia ja siihen muodostuu epäsäännöllisiä siniharmaita läiskiä tai jopa enemmän tai vähemmän selkeitä valkoisia laikkuja eri puolille eläimen runkoa.[1] Tällaisen yksilön värivaihtoehdot ovat:
Leóninpaimenkoira on älykäs, aina valpas, eloisa ja aktiivinen paimenkoira[1], väsymätön työskentelijä[1], joka on taitava ohjaamaan karjaa. Se on tottelevainen, oppivainen[1] ja hyvin kiintynyt omistajaansa, aina valmis noudattamaan tämän käskyjä. Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ja huomiointikykynsä[1] vuoksi se on helppo kouluttaa. Se haluaa aina olla selvillä siitä, missä omistaja on, mutta suhtautuu kuitenkin varautuneesti vieraisiin.[1] Sillä on yleensä voimakas paimennusvietti, jota sen tulisi päästä toteuttamaan. Se on sinnikäs ja lujaluonteinen, minkä vuoksi se kykenee työskentelemään erittäin ankarissa sääolosuhteissa.[1]
Alkuperä
Rotu jalostettiin Leónin maakunnassa ja sen raja-alueilla paimentamaan lampaita kesantoalueilla.[1] Aikojen saatossa se mukautui ominaisuuksiltaan työskentely-ympäristönsä vaatimuksiin[1]: siitä on kehittynyt ketterä ja kevyt koira, jonka tulee kyetä pitämään karja koossa ja juoksemaan kiinni lammas, joka on eksynyt muusta laumasta.
"Estudio quirúrgico de la articulación de la cadera en el perro leonés de pastor" (Leóninpaimenkoirien lonkkanivelten kirurginen tutkimus) - Tri Felipe Roblan tekemä ja Leónin yliopiston professoreiden tri José Manuel Gonzalo Ordenin ja tri Alicia Serantes Gómezin johtama tutkimus.
Leóninpaimenkoira - Carea. Etnologinen kuvaus ja rotupiirteet. - Tri Lorena de la Fuente Ruizin tekemä ja Leónin yliopiston professorin tri José Alberto Riol Álvarezin johtama tutkimus.
