Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: 1) Uusi kuntajakolaki sallii (hieman tulkinnan mukaan) erityistapauksissa liittymisen ilman rajaa. 2) Yhdistämiset ilman yhteistä rajaa näyttävät olleen sallittuja lain mukaan aina. Kyseessä ovat olleet tarkoituksenmukaisuussyyt ennemmin kuin lain vaatimus. Artikkelin johdanto on siten virheellinen.

Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa eivät olleet vuoden 1997 kuntajakolain tulkinnan mukaan mahdollisia. Siksi eräiden kuntaliitosten yhteydessä alueita kolmansista kunnista liitettiin yhdistettäviin kuntiin yhtenäisen alueen luomiseksi yhdistettävien kuntien välille. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yhteistä rajaa yhdistettävillä kunnilla on ollut hyvin vähän. Ennen lain voimaantuloa on myös ollut tapauksia, joissa yhteistä rajaa yhdistettävien kuntien välillä ei ole ollut lainkaan. Laki salli liitokset, joissa kunnilla on yhteistä rajaa vain vesialueella. Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan, vaikka kunnilla ei ollut yhteistä rajaa.

• Helsingin ja Sipoon osakuntaliitos 2009: Vantaasta liitettiin Helsinkiin ns. Västerkullan kiila, jonka suuruus oli 2 km², yhtenäisen alueen luomiseksi Sipoosta Helsinkiin liitettävän Itäsalmen alueen ja Helsingin välille. Tämän jälkeen Vantaa ei enää ole ollut rannikkokunta.
• Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitos 2009: Enonkoskesta liitettiin Savonlinnaan 31,24 km² suuruinen alue yhteyden luomiseksi yhdistettävien kuntien välille. Liitettävällä alueella asui 1 asukas.^[1] Kartalla alue muodostaa noin 30 km pitkän, vain muutamia satoja metrejä leveän, mutkittelevan kaistaleen, josta suuri osa on vettä.^[2]
• Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009: Hattulasta liitettiin Hämeenlinnaan 27 km² suuruinen alue, jossa asui 32 asukasta maayhteyden luomiseksi Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksessa mukana olleen Kalvolan kunnan alueen ja muun Hämeenlinnan välille.^[1] Syntynyt maayhteys muodostuu tässäkin tapauksessa kapeasta kaistaleesta harvaan asutulla metsäseudulla.

• Vammalan ja Suodenniemen kuntaliitos 2007: liitettävillä kunnilla oli yhteistä maarajaa vain noin 200 metriä syrjäisellä metsäalueella.^[3] Vammalan, Mouhijärven ja Äetsän yhdistyttyä Sastamalaksi vuoden 2009 alussa myös entisten Suodenniemen ja Vammalan alueiden väliin jäänyt Mouhijärven alue tuli kuulumaan muodostettuun Sastamalan kaupunkiin.

• Porin ja Ahlaisten kuntaliitos 1972: Kunnilla oli yhteinen meriraja mutta ei maarajaa muualla kuin Noormarkun alueen muusta Porista erottamassa Lyttylän eksklaavissa.^[4][5] Noormarkun liittyessä Poriin vuoden 2010 alusta muodostui myös maayhteys.^[6]
• Jyväskylän ja Säynätsalon kuntaliitos 1993: Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa. Kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuoden 2009 alussa, alue eheytyi, sillä Säynätsalolla oli yhteistä rajaa Jyväskylän maalaiskunnan kanssa, mutta vain Päijänteen vesialueen poikki ilman maayhteyttä.^[7] Maayhteyden luomiseksi on ehdotettu Kinkomaan alueen liittämistä Jyväskylään.
• Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos 2013: Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, sillä niiden väliin jää Mustasaaren kunnan alue.