Kumlinge

Kumlinge

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°15′35″N, 020°46′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 295
Hallinnollinen keskus Kumlinge
Perustettu –
Pinta-ala ilman merialueita 99,44 km²
297:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 865,80 km²
131:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 99,07 km²
– sisävesi 0,37 km²
– meri 766,36 km²
Väkiluku 274
307:nneksi suurin 31.12.2024 [2]
– väestötiheys 2,77 as./km² (31.12.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 51,8 %
– yli 64-v. 38,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 7,2 %
– ruotsinkielisiä 84,8 %
– muut 7,9 %
Kunnallisvero 19 %
4:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Christian Dreyer
www.kumlinge.ax

Kumlinge on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Kumlingessa on 274 asukasta (31. joulukuuta 2024)[2] ja sen pinta-ala on 865,80 km² (1. tammikuuta 2022), josta 99,07 km² maata, 0,37 km² sisävesiä ja loput 766,36 km² merta.[1] Kumlingen naapurikunnat ovat Brändö, Saltvik, Sottunga ja Vårdö.

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 84,8 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.[6]

Maantiede

Kumlinge sijaitsee suunnilleen Ahvenanmantereen ja Manner-Suomen puolivälissä. Länsipuolella on Teilin ja itäpuolella Lappveden merenselkä. Kunnan pääsaari on Ahvenanmaan saarista pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin.[7] Pääsaarella sijaitsevat kunnantoimisto, kauppa, apteekki, Ålandsbankenin konttori ja kunnan ainoa koulu. Muut suurehkot saaret, joihin on säännölliset kulkuyhteydet, ovat Enklinge, Seglinge ja Björkö. Enklingessä ja Seglingessä toimineet koulut on suljettu. Pienempiä saaria, joista suurin osa on asumattomia, on useita satoja. Kumlingen saaret ovat pinnanmuodoiltaan matalia ja yleisilmeeltään karuja. Korkein maastonkohta kunnan alueella on 22 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva kallionhuippu Björkön saaren pohjoisosassa.[8]

Kumlingen molemmat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Enklingen saarella: Blacksundin Natura-alue ja Näsetin luonnonsuojelualue.[9]

Ilmasto

Kumlingen ilmasto on meren vaikutuksesta leuto.

Kumlingen ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 0,7 −0,4 2,2 7,0 12,4 17,0 20,4 19,9 15,2 9,4 5,3 2,6 ka. 9,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −3,1 −4,7 −2,7 1,0 5,7 10,6 14,5 14,6 10,8 5,9 2,1 −0,7 ka. 4,5
Vrk:n keskilämpötila (°C) −1,2 −2,5 −0,4 3,6 8,7 13,4 17,2 17,0 12,8 7,7 3,7 1,0 ka. 6,8
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
0,7
−3,1
−0,4
−4,7
2,2
−2,7
7,0
1,0
12,4
5,7
17,0
10,6
20,4
14,5
19,9
14,6
15,2
10,8
9,4
5,9
5,3
2,1
2,6
−0,7
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Kylät

Kunnassa on 5 kylää: Björkö, Enklinge, Kumlinge, Prästgården ja Seglinge.[10]

Historiaa

Kumlingen saaret olivat esihistoriallisella ajalla vielä veden peitossa. Pysyvä asutus saapui alueelle vasta keskiajalla Ahvenanmantereelta. Sitkeästi eläneen muistitiedon mukaan Kumlingessa olisi sijainnut keskiajalla luostari, mutta mitkään asiakirjatiedot tai arkeologiset tutkimukset eivät tue tätä väitettä. Vuoden 1537 maakirjan, jossa mainittiin jo kaikki Kumlingen nykyiset kylät, mukaan pitäjässä oli 107 veroa maksanutta taloa, mistä on päätelty väkiluvun olleen tuolloin 600–800 henkeä.[8]

Kumlinge mainittiin alkujaan Sundiin kuuluvana kappeliseurakuntana. Kumlingen seurakunta itsenäistyi 1400-luvun alkupuolella ja siitä erosi Brändö vuonna 1864.[11] Nykyisin Kumlinge ja Brändö muodostavat yhdessä Ahvenanmaan pohjoisen saaristoseurakunnan, Brändö-Kumlinge församling.

Suomen sodan aikana, 9. toukokuuta 1808, pastori Henrik Johan Gummeruksen talonpojat piirittivät Kumlingen kirkonkylässä sitä miehittämään tulleen venäläisen 472 miehen joukko-osaston. Talonpojat tulittivat venäläisiä läheiseltä Fälbergetiltä kahdella pienellä tykillä, kunnes nämä suostuivat antautumaan. Fälbergetillä on vuonna 1920 pystytetty taistelun muistokivi. Vuonna 1809 venäläiset kuitenkin saapuivat Kumlingeen uudelleen ja tällöin ruotsalainen armeijaosasto poltti useita kyliä yrittäessään estää heidän etenemistään.[8]

Kumlingesta on 1900-luvun alkupuolella joissakin yhteyksissä käytetty suomenkielistä nimeä Kumlinki.[12]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kumlingen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 454
1985
  
 465
1990
  
 465
1995
  
 439
2000
  
 405
2005
  
 355
2010
  
 364
2015
  
 317
2020
  
 315
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Kumlingessa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Kumlingessa oli 314 asukasta, joista 310 asui haja-asutusalueilla ja 4:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]

Hallinto

Kumlingen kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Kumlingelistan-listalta.[15]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kumlingessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Seurakunta toimii myös Brändön kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kumlingen alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[17]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kumlingen kunnan nykyisellä alueella.[16]

Liikenneyhteydet ja palvelut

Virstanpylväs Kumlingessa Kuninkaantien postireitin varrella

Kumlinge sijaitsee saaristossa, joten kunnan alueelle pääsee lähinnä vesitse Ålandstrafikenin liikennöimillä lautoilla joko Brändöstä, Föglöstä, Lumparlandista, Sottungasta tai Vårdöstä. Kumlingella on kuitenkin myös oma ympäri vuoden käytössä oleva lentokenttä.

Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautalla pääsaaren ja Enklingen välillä sekä lossilla pääsaareen liittyvän Snäckön ja Seglingen välillä. Kumlingeen kuuluvaan Björkön saareen on lossiyhteys Brändöön kuuluvan Lappon kautta.

Kumlingessa on koko peruskoulun kattava koulu eli luokka-asteet 1–9.[18] Lukuvuonna 2017–2018 koulua kävi 24 oppilasta. Koulurakennus on valmistunut 1953 ja remontoitu perusteellisesti 2000-luvun alussa.[19]

Kulttuuri

Murre

Kumlingen alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Kumlingen ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Itä-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Ahvenanmaan saaristossa puhuttava Itä-Ahvenanmaan murre on muuta Ahvenanmaata lähempänä muita suomenruotsin variantteja.[20]

Nähtävyyksiä

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2024 23.1.2025. Tilastokeskus. Viitattu 23.1.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 162. Otava 1979, Helsinki.
  7. ↑ Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64.
  8. ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos (osa 4, s. 142–146). Porvoo: WSOY, 1971.
  9. ↑ Fredad natur (myös linkitetys kuvaukset ja kartta) Älands landskapsegering. Viitattu 27.1.2018. (ruotsiksi)
  10. ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  11. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 4 (1962). Helsinki: Otava.
  12. ↑ Suomen virallinen tilasto. VI: Väestösuhteet vuonna 1921, s. 19. Helsinki: Tilastollinen Päätoimisto, 1923. Verkkoversio Viitattu 8.8.2011.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  15. ↑ Kommunalval Kumlinge valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Grundskolor på Åland Alandliving. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  19. ↑ Om skolan kumlingeskola.ax. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 4.3.2018.
  20. ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.

Aiheesta muualla