Ahvenanmaa on yksikielinen, ja kieli ja kulttuuri on suojattu itsehallintolailla[1]. Ahvenanmaan maantieteellinen sijainti Manner-Suomen ja Ruotsin välillä heijastuu myös kieleen: ahvenanmaanruotsissa on piirteitä sekä ruotsinruotsista että suomenruotsista. Lisäksi kielestä löytyy jälkiä suomen, venäjän ja englannin kielistä.[2]
Ahvenanmaanruotsissa on sisäisiäkin eroja. Länsi-Ahvenanmaalla puhuttava ruotsi, erityisesti Eckerön kunnassa, on lähimpänä Uplannin murteita, kun taas Itä-Ahvenanmaalla (Ahvenanmaan saaristo) puhuttava ruotsi on lähimpänä muita suomenruotsin variantteja.[3]
Ahvenanmaanruotsissa on säilynyt monia arkaaisia sanoja ja ilmaisuja. Esimerkiksi seuraava ilmaisu "Gå ti bykstugan och hämt ett ämbar." ('Mene pyykkituvalle ja hae sanko.') on ruotsinruotsiksi "Gå till tvättstugan och hämta en hink.". Joillakin sanoilla on eri, harvaanjohtava merkitys Ahvenanmaalla kuin Ruotsissa. Esimerkki sana semla viittaa Ruotsissa laskiaispullaan mutta Ahvenanmaalla sämpylään. Joidenkin sanojen merkitys eroaa vain vähän. Esimerkiksi pannkaka on ruotsinruotsissa ohut mutta ahvenanmaanruotsissa paksumpi pannukakku.
Tyypillisellä ahvenanmaalaisella kaksoisgenetiivisellä ilmaisulla "Vemses flicka/pojke är du då?" ('Kenes tytär/poika sinä olet?') kysytään olettaen, että tunnetaan vanhemmat, mikä on pienessä yhteiskunnassa todennäköistä.
Sanan inte ('ei') korvaavat sanat int ja inga. Ruotsinruotsin sanat skulle ja måste typistyvät muotoihin sku ja måst.[2]
Kuten suomenruotsista, ahvenanmaanruotsista puuttuu tonaalinen sana-aksentti.