PROFILPELAJAR.COM

Kolomna; (Коломна)
; lippu	; vaakuna
	; Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
	; Kolomna
	Koordinaatit: 55°05′44.3″N, 38°45′58.0″E
Valtio	Venäjän federaatio
Federaatiosubjekti	Moskovan alue
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	65,1 km²
Korkeus	150–200 m
Väkiluku (2010) ()	144 589
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	140XXX
Suuntanumero(t)	+7 0966
	www.kolomnagrad.ru
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Kolomna on myös kaupunginosa Pietarissa.

Kolomna (ven. Коло́мна) on kaupunki Moskovan alueella Keski-Venäjällä. Kaupungissa on noin 144 000 asukasta (vuonna 2010).^[1]

Sijainti ja luonto

Kolomna sijaitsee 113 kilometriä Moskovasta kaakkoon Moskvajoen etelärannalla. Kaupungin historiallisessa keskustassa Moskvajokeen yhtyy pieni Kolomenkajoki, ja Golutvinin aseman länsipuolella Moskvajoki laskee Okaan.

Kaupunkia ympäröivät laajat peltoalueet. Tammikuun keskilämpötila on –10 °C ja heinäkuun keskilämpötila +18,5 °C.

Historia

Kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Kolomenkajoesta, joka esiintyy joen nimenä myös muualla Venäjällä. Nimitykselle on esitetty useita balttilaisiin, suomalais-ugrilaisiin ja slaavilaisiin kieliin pohjautuvia etymologioita. Arkeologisten löytöjen perusteella Kolomenkajoen suu on ollut asuttu jo mesoliittikaudella 7.–6. vuosituhannella eaa. Varhaisella rautakaudella 400–200 vuotta eaa. paikalla oli suomalais-ugrilaisten heimojen vakituinen asutus. Slaaveja alkoi siirtyä seudulle 600-luvulta lähtien.

Kolomna mainitaan ensimmäisen kerran Lavrentin kronikassa vuonna 1177. Tuolloin se oli Rjazanin ruhtinaskunnan rajalinnoitus sekä kaupan ja käsityöläisten keskus. Kaupungin synnystä kertovat arkeologiset löydöt ajoittuvat 1100-luvun puoliväliin.

Vuonna 1301 kaupungin valtasi Moskovan ruhtinas Daniil Aleksandrovitš. Kolomnasta tuli ensimmäinen alue, joka liitettiin laajentuvaan Moskovan ruhtinaskuntaan. 1300-luvulla Kolomna oli merkittävä kaupan keskus ja 1400-luvun puolivälissä sinne perustettiin oma hiippakunta.

Kultainen orda hävitti kaupungin vuosina 1238, 1293, 1382 ja 1408. Vuonna 1440 sen tuhosivat Kazanin ja vuosina 1521 ja 1571 Krimin kaanikunnan joukot. Vuonna 1380 Dmitri Donskoi keräsi Kolomnassa sotajoukkonsa Kulikovon taisteluun ja vuosina 1547 ja 1552 Iivana IV:n armeija hyökkäsi sieltä Kazaniin.

Vuosina 1525–1531 Kolomnaan rakennettiin kivinen linnoitus eli kreml, jonka ansiosta kaupungin strateginen merkitys kasvoi huomattavasti. Aikaisemmin paikalla oli ollut vain puisia linnakkeita. 1600-luvun alun sekasorron aikana kaupunki oli jälleen sotatoimien näyttämönä. Ivan Bolotnikovin talonpoikaisarmeija valtasi Kolomnan esikaupungin vuonna 1606 onnistumatta kuitenkaan pääsemään kremliin. Vuosina 1609 ja 1611 kaupunkia miehittivät puolalaiset.

Vuonna 1723 Kolomnaan perustettiin pappisseminaari. Katariina II:n aikana kaupungille laadittiin asemakaava, joka vahvistettiin vuonna 1784. Vuonna 1781 Kolomnasta tuli samannimisen, Moskovan lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.

1800-luvulla Kolomnaan syntyi kutomoteollisuutta. Vuonna 1862 se yhdistettiin rautatiellä Moskovaan ja seuraavana vuonna perustettiin Kolomnan veturitehdas ja konepaja. Vuonna 1864 otettiin käyttöön Okajoen ylittävä rautatiesilta, minkä ansiosta rautatieyhteyttä voitiin jatkaa Rjazaniin. Kolomnan tehtaiden työläiset osallistuivat aktiivisesti vuoden 1905 lakkotaisteluun. Neuvostovalta julistettiin kaupunkiin 8. marraskuuta 1917 (uuden ajanlaskun mukaan). Vuosina 1918–1919 bolševikit takavarikoivat kaupungin lukuisten kirkkojen ja luostareiden omaisuutta. Vuoteen 1943 mennessä kaikki kirkot oli suljettu.

Neuvostoaikana Kolomnasta kehittyi huomattava teollisuuden, tieteen ja koulutuksen keskus. Vuonna 1960 siihen liitettiin Okan toisella rannalla sijaitseva Štšurovon kaupunki. 1960-luvun alusta lähtien rakennettiin laajoja kerrostalolähiöitä, jotka nykyään ovat lähes kokonaan korvanneet 1900-luvun alun puutaloalueet. Samaan aikaan kaupungin historiallisen keskustan kauppiastalojen annettiin rappeutua, ja vasta viime vuosina niitä on ryhdytty korjaamaan.

Hallinto

Vuodesta 2004 lähtien Kolomna on Moskovan alueeseen kuuluva itsehallinnollinen kaupunkipiirikunta (gorodskoi okrug). Se on myös sitä ympäröivän Kolomnan piirin hallinnollinen keskus kuulumatta kuitenkaan piirin yhteyteen.

Kaupungin päämies on vuonna 2003 valittu Valeri Šuvalov.

Liikenne

Kolomnasta on paikallisjunayhteys Moskovaan (Kazanin asema) ja Rjazaniin. Kaupungissa toimii useita rautatieasemia, joista tärkeimmät ovat Golutvinin henkilöliikenne- ja tavara-asema sekä rautatievarikko, Kolomnan henkilöliikenneasema sekä Štšurovon tavara-asema. Golutvinista haarautuu sivurata Ozjoryn kaupunkiin.

Kaupungin ohittaa Moskovasta Uralille kulkeva M5-valtatie. Golutvinissa sijaitsevalta linja-autoasemalta on bussiyhteys mm. Moskovaan, Rjazaniin ja Ozjoryin.

Kolomnassa on jokisatama, jonka kautta kuljetetaan hiekkaa ja rakennustarvikkeita. Okajoella on henkilöliikenteen laituri.

Kaupunkiliikenne perustuu toisen maailmansodan jälkeen rakennettuun laajaan raitiotieverkkoon. Kaupungin laajentumisen ja vanhentuneen kaluston takia osa sen tehtävistä on siirtynyt linja-auto- ja reittitaksiliikennettä hoitavalle Mostransavtolle.

Teollisuus

Nykyään Kolomna on huomattava teollisuuskeskus. Kaupungissa toimii dieselveturitehdas, useita konepajoja, köysitehdas, Šurovon sementtitehdas sekä muuta rakennustarviketeollisuutta. Elintarviketeollisuus valmistaa leipää, jäätelöä, makaroneja, konditoriatuotteita ja hunajaa. Lisäksi kaupungissa on huonekalutehdas ja ompelimo.

Tiede ja koulutus

Kolomna on yksi Moskovan alueen tieteen ja tekniikan keskuksista. Siellä toimii dieselveturien tieteellinen tutkimusinstituutti, maanparannusinstituutti sekä sotateollisuuden tutkimus- ja kehittelylaitoksia, joiden takia kaupunki oli 1990-luvun alkuun saakka suljettu ulkomaalaisilta. Kaupungissa on koneenrakennus- ja maatalousteknikumi, lääketieteellinen ja musiikkiopisto. Korkeakouluopetusta antavat pedagoginen instituutti, tykistökorkeakoulu sekä Moskovan avoimen yliopiston, Moskovan talous- ja oikeusakatemian ja Moskovan talous-, tilasto- ja atk-yliopiston osastot.

Nähtävyyksiä ja kulttuuria

Kolomnassa on yhteensä 420 rakennustaiteen muistomerkkiä, ja viime vuosina siitä on muodostunut suosittu matkailukohde.

Tärkein nähtävyys on vuosina 1525–1531 rakennettu Kolomnan kreml. Linnoituksesta on säilynyt pätkä tiilimuuria ja kuusi tornia. Kremlin alueella sijaitsee mm. vuosina 1672–1682 rakennettu Uspenskin katedraali, 1300-luvun kirkon perustuksille 1600-luvun alussa rakennettu Voskresenskaja-kirkko, joka on vuonna 1786 muutettu barokkityyliseksi, arkkipiispan residenssi (vuodesta 1801 lähtien Novogolutvinin luostari), johon kuuluu 1680-luvulla rakennettu barokkityylinen pyhän kolminaisuuden kirkko, Brusnenskin luostarin rakennukset (mm. Uspenskaja-kirkko vuodelta 1552).

Kremlin esikaupungissa on 1600-luvun lopussa rakennettu Nikola Posadskin kirkko, barokkityylinen Nikitskaja-kirkko (1659), Bogojavlenskaja-kirkko (1680–1689), pyhän kolminaisuuden kirkko (1696) sekä lukuisia klassismia edustavia kirkkoja. Esikaupungin keskusaukion vieressä sijaitsee 1800-luvun alussa rakennettu empiretyylinen kauppahalli, jonka keskellä on vuonna 1756 rakennettu evankelista Johanneksen kirkko. Kymmenien kirkkojen lisäksi historialliselle keskustalle leimaa antavat monet 1700-luvun lopun ja 1800-luvun aatelis- ja kauppiastalot sekä puiset asuintalot.

Moskovajoen ja Okajoen yhtymäpaikan lähellä on Sergei Radonežilaisen noin vuonna 1374 perustama Starogolutvinin luostari. Kremliä vastapäätä Moskovajoen pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1381 perustettu Bobrenevon luostari.

Kolomnassa toimii kotiseutumuseo, toisen maailmansodan tapahtumille omistettu museo sekä kirjallisuus- ja taidemuseo. Lisäksi kaupungissa on kaksi näyttelysalia.

Vuonna 2007 kaupungissa vietettiin Slaavilaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päiviä, joita ennen korjattiin lukuisia kirkkoja ja muita rakennuksia. Vanhan Kolomnan ”suursiivouksen” yhteydessä menetettiin osa sen alkuperäisestä viehätyksestä. Historiallista maisemaa on muuttanut myös Kremlin viereen vuonna 2006 valmistunut valtava luisteluareena, jossa vuonna 2008 järjestettiin pikaluistelun Euroopan-mestaruuskisat.

Lähteet

↑ ^a ^b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 28.7.2014. (venäjäksi)