Koivisto (Leningradin alue)

Tämä artikkeli kertoo nykyisestä Venäjän kaupunkikunnasta. Entisistä Suomen kunnista katso Koiviston maalaiskunta ja Koivisto (kauppala)
Koivisto
Приморск, Primorsk
lippu
lippu

Koivisto

Koordinaatit: 60°22′03.3″N, 28°37′03.9″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Viipurin kunnallispiiri
Kaupunki perustettu 1940
Kaupunkikunta perustettu 2006
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala n. 900 km²
Väkiluku (2010) 6 122 (kaupunki)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 188910 (kaupungin)
Suuntanumero(t) +7 81378









Koiviston kaupunkikunta Viipurin piirinkartalla

Koivisto eli Primorsk (ven. Приморск, Primorsk) on kaupunki ja sitä ympäröivä kaupunkikunta Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä. [1][2]Koiviston kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, Viipurinlahden suulla, 137 km:n päässä Pietarista luoteeseen. Aikanaan nykyisen kaupungin paikalla sijaitsi Suomelle kuulunut Koiviston kauppala.

Koiviston kunta kattaa lisäksi osan entisen Koiviston maalaiskunnan aluetta, mukaan lukien kaupungin edustalla olevat suuret Koiviston saaret, sekä osan entisten Kuolemajärven ja Uudenkirkon kuntien alueista. Kunnan pinta-ala on noin 900 neliökilometriä, tästä Suomenlahden vesialuetta noin 400 ja metsämaata 400 neliökilometriä.[3]

Koivistossa on 2000-luvun alussa rakennettu suuri Koiviston öljysatama, joka on Itämeren öljyputken päätepiste ja nykyään Venäjän suurin öljyn vientisatama. Terminaali sijaitsee noin 6 kilometrin päässä kaupungista kaakkoon, Karasevkan (Penttilän) taajaman kaakkoispuolella.[1][2]

Koiviston kaupunkikunnan Makslahden (ven. Глебычево, Glebytševo) kylän itäpuolella sijaitsee Venäjän asevoimien Pribylovon helikopteritukikohta.[4][5][6][2]

Historiaa

Rantanäkymä Koivistosta, Hugo Simberg, 1907

Kaupunki perustettiin talvisodan jälkeen 1940, mutta palautui Suomelle jatkosodan ajaksi. Kaupungin venäjänkielinen nimi muutettiin Koivistosta Primorskiksi Venäjän SFNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön päätöksellä 1948. Nykyiset rajansa Koiviston kunta sai kuntauudistuksessa vuonna 2006, jolloin Koiviston kaupunkiin liitettiin Akkalan (Krasnaja Dolina) ja Humaljoen (Jermilovo) kylähallintoalueet.[3]

Asutus

Kaupungin keskustan pienoismalli

Koiviston kaupungissa asui Venäjän väestönlaskennan mukaan 6 122 henkeä (2010).[7] Koiviston kunnassa oli noin 10 000 asukasta vuonna 2008.[8] Kunnan hallintokeskuksen, Koiviston (ven. Primorskin) kaupungin, lisäksi siihen luetaan nykyään asutuskeskuksina 14 maaseututaajamaa (selskije poselenije) ja kolme kylää (derevnja):[3][9]

Kuvagalleria

Koiviston öljyterminaalista

Lähteet

  1. a b Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
  2. a b c Ленинградская область. Районные центры. Атлас для водителей. Масштас 1:120 000, районные центры 1: 18 000. Выпуск 13 (2011-1). Санкт-Петербург, Издательство ЗАО "Карта" Лтд. ISBN 978-5-900006-99-4. (venäjäksi)
  3. a b c Kunnan virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
  4. Kluchevoye/Pribylovo (ULLY) - Ключевое/Прибылово Scramble, scramble.nl. Dutch Aviation Society. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  5. David Batashvili: Russian Military Forces: Interactive Map - Pribylovo helicopter base (Karttaa zoomaamalla yksittäiset joukko-osastot ja niiden tukikohdat tulevat esille. Yksiköiden symboleja klikkaamalla yksiköstä ja tukikohdasta saa lisätietoa.) gfsis.org.ge. Rondeli Foundation. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  6. Thomas Newdick: How The Russian And Ukrainian Air Forces Stack Up Against Each Other. In an air war, Ukraine and Russia can bring to bear many similar aircraft types, but in vastly different quantities. thedrive.com. 23.12.2021. Viitattu 21.4.2022. (englanniksi)
  7. Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 14.2.2012. (venäjäksi)
  8. Väestötilastoa (Arkistoitu – Internet Archive) www.gks.ru
  9. Venäjän federaation paikannimiä. Kotus, 2006

Aiheesta muualla