Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto 1

Kivivaara−Peuravaaran tuulivoimapuisto 1
Valtio Suomi
Sijainti Hyrynsalmi
Koordinaatit 64°41′10″N, 28°39′22″E
Rakentaminen alkoi 2016 [1]
Valmistunut 2016
Perustaja Metsähallitus, Laatumaa [2]
Rakennuttaja Taaleri Energia, Loiste Energia [3][4]
Omistaja Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto [5]
Operaattori Taaleri Energia
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [6]
Puistojännite 20 kV [6]
Liittymisjännite 110 kV [6]
Korkeus 200–255 m [7]
Pinta-ala 2,6 km² [7]
Tuulivoimalat 10 × Nordex N131 (3 MW) [8][3]
Kapasiteetti 30 MW [8]
Kartta
Kivivaara−Peuravaaran tuulivoimapuisto 1

Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto 1 on Kainuussa Hyrynsalmen Peuravaaran pohjoispuolella sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 10 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 30 megawattia. Tuulivoimapuiston ovat rakentaneet Taaleri Energia ja Loiste Energia yhdessä, sen omistaa Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuisto Ky, joka on Taaleri Energian ja Loiste Energian yhteisyritys, ja sitä operoi Taaleri Energia.[4][8][7][9]

Tuulivoimapuiston nimessä oleva luku erottaa tämän Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuistosta 2, joka on rakennettu 2017.

Yleistä

Tuulivoimapuisto sijaitsee Hyrynjärven itäpuolella 4–9 kilometriä Hyrynsalmen kirkosta itään päin. Tuulipuistoon johtaa tie valtatieltä 5 noin neljä kilometriä kirkosta koilliseen päin. Tuulipuiston pituus on 5,2 kilometriä, leveys 1,2 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,6 neliökilometriä. Sen voimalat sijaitsevat esimerkiksi Hietakankaalla, Hietalamminahossa, Kivisuon lähellä, Tuohiharjulla, Leenanaholla, Ukonaholla ja Kylmävaaralla. Itse Kivivaara sijaitsee pari kilometriä tuulipuiston eteläpuolella. Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N131-mallia, jonka napakorkeus on 144 metriä [3], tuuliturbiinin halkaisija 131 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[8][10] Yhden tuulivoimalaitoksen perustukseen on käytetty 75 tonnia terästä ja 700 kuutiometriä betonia.[5] Voimalat sijaitsevat 200–255 metrin korkeudella mpy.[7]

Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä Leenanaholla sijaitsevalle sähköasemalle, josta on vedetty 110 kilovoltin siirtolinja Seitenoikean vesivoimalaitoksen sähköasemalle. Sähköasema on yhdistetty toiseen Kivivaara-Peuravaaran sähköasemaan, joka sijaitsee Peuravaaran eteläpuolella. Siitä on vedetty siirtolinja Aittokosken vesivoimalaitoksen sähköasemalle.[6][7]

Historiaa

Suunnittelu

Hankkeen oli käynnistänyt Metsähallituksen Laatumaa yhdessä Pöyry Finland Oy kanssa. Tuulivoimapuiston hankealue oli varsin laaja, sillä se ulottui Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueille. Tuulivoimaloita oli suunnitelmissa sijoitettu Hyrynsalmen Kivivaaran ja Suomussalmen Peuravaaran ympäristöihin alueiden korkeimmille paikoille. Hankkeesta esiteltiin kolme toteuttamisvaihtoehtoa. Ensimmäisessä suunnitelmassa olisi rakennettu 50 tuulivoimalaitosta, joista 28 olisi tullut Hyrynsalmelle ja 22 Suomussalmelle. Toisessa vaihtoehdossa olisi rakennettu vain 27 tuulivoimalaitosta Hyrynsalmelle. Kolmanteen vaihtoehtoon olisi tullut 39 tuulivoimalaa, joista 17 Hyrynsalmella ja 22 Suomussalmella. Voimaloiden tornit olisivat olleet korkeintaan 160 metriä ja tuuliturbiinin halkaisija noin 140 metriä. Usein jää mainitsematta se vaihtoehto, ettei voimaloita rakennettaisi ollenkaan.[2][6]

Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn arviointiohjelma saapui Kainuun ELY-keskukselle heinäkuussa 2012. Tässä hankekuvauksessa oli kolme toteutusvaihtoehtoa. Kuulutuksien jälkeen hanke esiteltiin yleisötilaisuuksissa elokuun lopulla. Yleisön reaktioita kuultiin ja yhteysviranomaiselta pyydettiin hankkeesta lausunto, joka annettiin lokakuussa 2012. Hankevastaavat laativat sen pohjalta arviointiselostuksen, joka saapui ELY-keskukselle maaliskuussa 2013. Tässä hankekuvauksessa oli neljä toteutusvaihtoehtoa. Selostuksesta järjestetyt kuulemiset tapahtuivat huhtikuussa 2013 ja niistä pyydettiin sidosryhmien lausunnot toukokuussa. Yhteysviranomainen antoi niistä kokoavan lausuntonsa heinäkuussa 2013.[2]

Yhteysviranomaisen lausunnossa todettiin, että YVA-selostus on hyvin laadittu ja että siinä mainitut puutteet olisi jatkossa huomioitava. Joidenkin tuulivoimalaitosten paikkaa tulisi harkita uudelleen muun muassa linnuston takia, josta mainittiin esimerkiksi metson soidinpaikka ja kalasääksi. Myös Hallan paliskunnan [6] poronhoidolliset vaikutukset olisi selvitettävä. Tuulivoimapuiston tarvitsema sähkölinja oli selostuksessa piirretty kulkemaan esimerkiksi Leenanahon alueen kautta, jossa esiintyy muun muassa sirppikääpä, poimukääpä, silokääpä, riekonkääpä, korpiludekääpä ja rusokantokääpä.[11]

Hanke myytiin Taalerille ja Loiste Energialle. Samaan kauppaan sisältyi myös Tolpanvaaran tuulivoimapuisto Pudasjärvellä. Loiste Energian toimenkuvaan kuului tekninen suunnittelu ja Taalerille kuului rahoitusjärjestelyt.[12] Yhteistyösopimuksessa yhteisen yrityksen Kivivaara−Peuravaaran Tuulipuistossa (Ky [13]) Taalerin omistusosuus oli neljä viidesosaa ja Loiste Energian yksi viidesosa. Myyntihetkellä myyntisopimuksessa oli kuitenkin ehto, että Metsähallitus toimittaa valmiiksi luvitetun hankkeen. Kaikista hankkeista oli jo tehty valitus hallinto-oikeuteen, joiden ratkaisu viivästytti kaupan syntymistä lähtökohtaisesti yli vuoden.[4][14] Taaleri kokosi vuosina 2014 ja 2016 sijoittajien avulla rahastoja tuulivoimapuiston rakentamiseksi. Rahastosta Taaleri Tuulitehdas II rahoitettiin sekä ensimmäinen (Kivivaara-Peuravaara 1, 39 MW) että toinen rakentamisvaihe (Kivivaara-Peuravaara 2A, 18 MW), ja rahastosta Taaleri Tuulitehdas III pelkästään kolmas loppuun saattava rakentamisvaihe (Kivivaara-Peuravaara 2B, 33 MW).[15]

Rakentaminen

Esimerkiksi Hyrynsalmella valitettiin kunnanvaltuuston rakennuslupapäätöksestä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valitukset. Samoin toimi Korkein hallinto-oikeus huhtikuussa 2016, jolloin rakennuslupa sai lainvoiman.[1]

Tuulivoimapuiston infrarakenteet ja sähkötyöt annettiin NCC Rakennus Oy:n tehtäväksi vuonna 2015 solmitulla noin 60 miljoonan euron sopimuksella, johon tämäkin tuulipuisto sisältyi [5]. Maanrakennustyöt aloitettiin vuoden 2016 alussa. Tuulivoimalaitokset pystytettäisiin vuoden jälkipuoliskolla ja tavoitteena oli saada sähköntuotanto käyntiin vuoden 2017 alussa.[3]

Tarkempaa tietoa siitä kuinka tuulivoimapuistot rakennettiin, ei tässä ole tietoa. Voimaloiden rakentamisesta on vaihtelevia tietoja esimerkiksi Windpower-sivustolla ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen sivuilla. Windpower-sivustolle on ilmoitettu tähän puistoon ensin 8 ja myöhemmin 5 tuulivoimalaitosta [8], ja pohjoisempaan tuulivoimapuistoon 17 tuulivoimalaitosta [16]. Tuulivoimayhdistyksen tiedoissa valmistui vuonna 2016 kahdeksan tuulivoimalaitosta ja seuraavana vuonna 22 voimalaa lisää [9]. Kummassakin tapauksessa voimaloita olisi 30. Karttapaikan kartoissa ja ilmakuvissa (vuonna 2024) erottui tämän tuulipuiston kentältä 10 tuulivoimalaa ja pohjoisen tuulipuiston maastossa 20 tuulivoimalaa.[7] Tässä artikkelissa käytetään lukumääränä 10 tuulivoimalaitosta.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva valitus (Hyrynsalmi) (Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä tehty valitus) kho.fi. 29.4.2016. Helsinki: Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 29.7.2024.
  2. ↑ a b c Kivivaara-Peuravaara, tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset, Suomussalmi ja Hyrynsalmi YVA-menettely. 24.5.2019. Kajaani: Kainuun ELY-keskus. Viitattu 1.7.2024.
  3. ↑ a b c d Taaleri Tuulirahasto II Ky (PDF) (vuosiraportti 2015) 13.4.2016. Helsinki: Taaleri. Viitattu 28.7.2024.
  4. ↑ a b c Rönty, Heikki: 350 miljoonan euron investointi voi kaatua kaavavalitukseen yle.fi. 26.9.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
  5. ↑ a b c NCC ja Taaleritehdas tekivät 60 miljoonan sopimuksen Rakennuslehti. 18.9.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.7.2024.
  6. ↑ a b c d e f Kivivaara-Peuravaara, tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (YVA-menettelyn arviointiselostus, s. 1–2, 7–8, 17–20, 23, 27, 54, 132–139, 154–155) ymparisto.fi. 3.2013. Kajaani: Metsähallitus Laatumaa & Pöyry Finland Oy. Viitattu 1.7.2024.
  7. ↑ a b c d e f Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuisto 1 (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2024.
  8. ↑ a b c d e Kivivaara-Peuravaara 1 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
  9. ↑ a b Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 1.7.2024.
  10. ↑ Nordex N131/3600 www.thewindpower.net. 10.1.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Kivivaara-Peuravaara tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset, Suomussalmi ja Hyrynsalmi (PDF) (YVA-menettelyn arviointiselostuksen lausunto, s. 16–18, 22) ymparisto.fi. 10.7.2013. Kajaani: Kainuun ELY-keskus. Viitattu 1.7.2024.
  12. ↑ Tikkanen, Esko: Tuulivoimaan jätti-investointi Kainuuseen yle.fi. 26.9.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
  13. ↑ Kivivaara-Peuravaaran Tuulipuisto Ky kauppalehti.fi. 2014. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 29.7.2024.
  14. ↑ Korhonen, Tiia: Joko Ylä-Kainuussa rakennetaan kesällä? – Kainuuseen kaavoitetaan noin sataa tuulivoimalaa yle.fi. 23.2.2016. Helsinki: YLE. Viitattu 29.7.2024.
  15. ↑ Taaleri Tuulirahasto IV Ky (PDF) 25.1.2021. Helsinki: Taaleri. Viitattu 28.7.2024.
  16. ↑ Kivivaara-Peuravaara 2-3 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)