Joukko kreikkalaisia kaupunkivaltioita oli muodostanut persialaissotien aikaan vuosina 481–479 eaa. niin kutsutun helleenisen liitonPersiaa vastaan. Kreikkalaiset voittivat persialaiset merillä Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. ja tämän jälkeen maalla Plataiain taistelussa vuonna 479 eaa. Jälkimmäisen voiton kunniaksi kreikkalaiset pystyttivät Delfoin pyhäkköalueelle, joka oli yleiskreikkalainen Apollonin kulttipaikka, pylvään, johon kirjoitettiin kaikkien voittoon osallistuneiden kaupunkien nimet.[2] Pylväs sijaitsi Apollonin temppelin edustalla sen itäpuolella.[3]
Pylvään jäänteiden kopio Delfoissa sekä sen takana alkuperäisellä paikalla oleva pylvään jalusta.
Herodotos mainitsee Käärmepylvään, ja sanoo, että siihen kuului kolmijalka eli tripodi:
»Kerättyään kokoon rahat he asettivat Delfoin jumalaa varten erikseen kymmenykset, joista pyhitettiin se vaskinen kolmijalka, mikä seisoo kolmipäisen vaskikäärmeen päällä lähinnä alttaria[1]»
Hän sanoo myös, että samalla kertaa kreikkalaiset erottivat kymmenykset myös Olympiaan tehtyä Zeuksen pronssipatsasta ja Isthmiaan tehtyä Poseidonin pronssipatsasta varten.[1]Pausaniaan mukaan Käärmepylvään kolmijalka olisi ollut kultainen. Hän kertoo myös, että hänen aikanaan fokislaiset olivat jo vieneet kolmijalan, mutta itse pylväs oli edelleen pystyssä.[2][4]
Pylvään alkuperäisellä paikalla on nykyisin vain sen jalusta. Sen viereen pystytettiin vuonna 2015 Istanbulissa olevan säilyneen osan kopio, joka perustuu vuonna 1980 tehtyyn kipsivalokseen alkuperäisestä.[3]
Pylvään roolista Konstantinopolissa on erilaisia tulkintoja. Ainakin se on muiden Hippodromin muinaismuistojen ohella osoituksena siitä, että kaupunkiin oli kerätty suuri määrä antiikkia eri puolilta Bysantin valtakuntaa sen aseman ja mahdin osoittamiseksi, samoin kuin aikanaan Roomaan. Epäselvää sen sijaan on, oliko pylvään alkuperällä jotain suurempaa merkitystä Konstantinukselle. Hän saattoi nähdä valtakuntansa jatkumona sille sivilisaatiolle, joka oli voittanut persialaiset. On myös arveltu, että hän olisi jatkanut kristinuskoon kääntymisensäkin jälkeen auringonjumalan, tässä Apollonin, symboliikan vaalimista. Toisaalta on ehdotettu, että pylväs olisi ollut eräänlainen voitonmerkki Delfoin oraakkelista, joka oli kehottanut Diocletianusta kristittyjen vainoihin, tai tarkoitettu ilmaisemaan Konstantinopolin asemaa uutena maailman napana, mikä asema aiemmin oli ollut Delfoilla.[2]
Ajan kuluessa pylvään alkuperäinen merkitys kuitenkin unohtui, ja se alettiin nähdä käärmeidensä vuoksi esimerkiksi apotropaattisena symbolina, jonka katsottiin suojelevan kaupunkia käärmeiltä tai parantavan käärmeiden puremia, tai yhdistettiin Mooseksen erämaassa nostamaan vaskikäärmeeseen.[2]
Hippodromin alueella suoritettiin kaivauksia vuosina 1855–1856 ja 1927. Ne osoittivat, että pylväs oli Konstantinopolissa käytössä suihkulähteenä. Tämä mahdollisesti sai aikaan sen, etteivät ristiretkeläiset vieneet ja sulattaneet sitä Hippodromin muiden pronssiesineiden ohella vuonna 1204, minkä ansiosta se on säilynyt osittain myös nykyaikaan.[2]
Pylväs
Käärmepylväs on tehty pronssista. Sen varsi muodostuu ikään kuin kolmesta käärmeestä, jotka kietoutuvat toisiinsa, ja joiden eri suuntiin osoittavat päät muodostivat pylvään pään. Käärmeillä oli kielet ja lasista tehdyt silmät. Nykyisin pylväästä on jäljellä sen alaosaa noin 3,5 metrin korkeudelta. Käärmeiden päät leikattiin poikki vuonna 1700. Yhden pään yläosa löydettiin vuonna 1848. Kolmijalka seisoi oletettavasti käärmeiden päiden päällä.[2]
.jpg)
_(28256341592).jpg)
_(cropped).jpg)
_-_detail_1.jpg)
_-_Reconstitution_by_Fabricius,_1886.jpg){kind=small}
