Káto Zákroksen palatsi oli yksi minolaisen kulttuurin viidestä suuresta palatsikeskuksesta Knossoksen, Faistoksen, Málian ja Galatáksen palatsien ohella. Palatsi rakennettiin noin vuonna 2000 eaa. samaan aikaan kuin muutkin suuret palatsit, ja se tuhoutui niiden tavoin maanjäristyksessä noin vuonna 1700 eaa. Tämän jälkeen rakennettiin uusi palatsi, joka tuhoutui noin vuonna 1450 eaa. Palatsi toimi todennäköisesti minolaisen kulttuurin porttina itään, kuten Kyprokselle ja Syyriaan. Tätä tukevat myös paikalta tehdyt löydökset, joihin kuuluu paljon Lähi-idästä tulleita esineitä.
Káto Zákroksen arkeologinen alue.
Káto Zákroksen palatsi löydettiin myöhemmin kuin kuuluisammat minolaiset palatsit, minkä ansiosta sen tutkimuksessa on voitu käyttää nykyaikaisempia menetelmiä.[1] Galatáksen palatsi löydettiin vielä myöhemmin.
Rakennukset ja löydökset
Palatsi
Káto Zákroksen palatsin koko oli noin 8 000 neliömetriä ja siinä oli 150 huonetta. Sen sisäpihan koko on noin 30 x 12 metriä. Palatsi on näin pienempi kuin muut minolaiset palatsit. Palatsissa on neljä siipeä, pohjois-, etelä-, itä- ja länsisiipi. Pääsisäänkäynti sijaitsi eteläsiivessä. Pohjoissiivessä oli ruokasali. Tutkijat arvelivat, että itäsiipi piti sisällään niin kutsutut kuninkaan ja kuningattaren megaronit. Länsisiivessä oli muun muassa seremoniasaliksi kutsuttu sali. Yhdestä länsisiiven huoneesta on löydetty joukko lineaari-A-tauluja.[1]
Kaupunki, satama ja haudat
Palatsin pohjoispuolella sijaitsivat kaupunki ja satama. Kaupungista vain osa on kaivettu esiin. Sieltä on löydetty lukuisia viinin- ja öljynpuristimia. Tutkijoiden mukaan kaupunki saattoi olla erikoistunut viinin viemiseen Kykladien saarille. Tie yhdisti palatsin ja sataman toisiinsa.[1]
Káto Zákroksen lähellä sijaitsee Zákroksen rotko, joka tunnetaan myös ”Kuolleiden rotkona”. Siellä sijaitsevat luolat olivat minolaisella ajalla käytössä hautoina.[2][3]
