Jörg Fisher aloitti kitaransoiton teini-iässä veljensä kanssa tämän akustisella kitaralla. He säästivät rahat ensimmäiseen sähkökitaraansa ja Jörgin ollessa kuusitoistavuotias, hän liittyi ensimmäiseen yhtyeeseensä nimeltä Frenzy. Hänen esikuvinaan olivat muun muassat Ritchie Blackmore, Agnus Young ja Eddie Van Halen.[3]
Vuonna 1979 hänen ystävänsä Stefan Kaufmann oli yhtyeen Accept roudarina, ja myöhemmin hänestä tuli yhtyeen rumpali. Yhtye etsi toista kitaristia ja Kaufmann esitteli Fisherin muille jäsenille. Koesoiton jälkeen Fisheristä tuli yhtyeen uusi kitaristi Gerhald Wahlin tilalle. Fisher julkaisi yhtyeen kanssa tässä vaiheessa levyt Accept, I’m a Rebel (1980) ja Breaker (1981). Hän lähti yhtyeestä juuri ennen levy Restless and Wild nauhoituksia.[4][1]
Acceptista lähdettyään hän soitti yhtyeessä Black Jack Ulrich Siefen ja entisen Accept rumpalin Frank Friedrichin kanssa.[1]
Accept-vuodet 1983–1988
Vuoden 1983 lopulla Fischer tapasi jälleen Acceptin, ja hän liittyi takaisin yhtyeeseen. Hän kiersi Acceptin kanssa Balls to the Wall -kiertueella, joka päättyi Saksan Monsters of Rock -festivaaliin vuonna 1984. Kiertueen jälkeen yhtye alkoi levyttämään albumia Metal Heart, Fisher soittaa soolokitaraa levyllä kappaleissa "Living for Tonite", "Wrong Is Right'. Seuraavalla levyllä Russian Roulette, hän soittaa soolokitaraa kappaleissa "Aiming High" ja "Another Second to Be".[5][6]
Russian Roulette kiertueen jälkeen laulaja Udo Dirkschneider erosi yhtyeestä vuonna 1987 ja perusti yhtyeen U.D.O.. Fisher soittaa tämän debyyttialbumilla Animal House kappaleessa "Lay Down the Law" . Fisher esiintyi Acceptin uuden laulajan David Reecen kanssa yhdessä konsertissa Kölnissä, Saksassa, maaliskuussa 1988 ennen kuin erosi yhtyeestä lopullisesti. [7][5]
Ura Acceptin jälkeen
Acceptista eroamisen jälkeen Fischer muutti Los Angelesiin ja perusti siellä yhtyeen Royal Flush. Yhtyeessä olivat Fisherin lisäksi laulaja Dave Fefolt (Masi, Hawk), kitaristi Roy Z (Tribe of Gypsies, Bruce Dickinson), basisti Rex Tennyson (Hellion, Heavy Bones) ja rumpali Reynold Carlson (Jag Panzer, Joey Tafolla). Yhtye ei ollut pitkäkäinen ja se hajosi tehtyään 5-kappaleisen demon tuottajan Dieter Dierksin kanssa.[5]
Royal Flushin hajottua, Fischer perusti ruotsalaisten muusikoiden, laulaja Pete Sandbergin (Alien, Von Rosen), basisti Magnus Rosénin (entinen Von Rosen), rumpali Anders Johanssonin (Yngwie Malmsteen, Silver Mountain) ja kosketinsoittaja Jens Johanssonin (Yngwie Malmsteen, Silver Mountain) kanssa yhtyeen nimeltä Goodnight LA. Yhtye teki sopimuksen RCA Recordsin kanssa, yhtye ei levyttänyt vaan se lähti Ruotsiin, jossa he esiintyivät nimellä Coverboys. Per Stadin (Silver Mountain) ) korvasi Rosénin bassossa, ja he kiersivät kesällä vuonna 1991 Ruotsissa ja Norjassa.[5][8] Muu yhtye jatkoi nimellä Snake Charmer, Fisher siirtyi työskentelmään omaan projektiinsa. [9][10]
Vuonna 1992 Fischer perusti Billionaires Boys Clubin. Yhtyeessä oli Fischerin lisäksi Anders Johansson rumpuissa, Magnus Rosén bassossa ja laulaja Mark Boals (ex-Yngwie Malmsteen). Yhtye julkaisi albumin Something Wicked Comes 15. tammikuuta vuonna 1993. Levyllä soittavat bassoa myös Per Stadin ja Marcel Jacob. Albumi jäi yhtyeen ainoaksi.[5][11][12]
Billionaires Boys Clubin jälkeen Fisher vetäytyi julkisuudesta. Vuonna 1996 hän teki vielä yhteistyössä Doom Squadin kanssa kappaleen levylle A Tribute to Judas Priest: Legends of Metal.[5][1]
