PROFILPELAJAR.COM

József Galamb (3. helmikuuta 1881 Makó, Itävalta-Unkari – 4. joulukuuta 1955 Detroit, Yhdysvallat) oli koneinsinööri ja Fordin ensimmäinen pääsuunnittelija.

Opiskelu

Käytyään koulunsa Makóssa ja Szegedissä Galamb opiskeli Budapestissä insinööriksi. Hän valmistui 1901.^[1] Tämän jälkeen hän suoritti asepalveluksensa laivastossa konemiehenä.^[2]

Uran alkuvaiheet

Galamb sai työpaikan Diósgyőrissä teknisenä piirtäjänä. Sen jälkeen hän siirtyi Magyar Automobil Rt.:lle Aradiin, josta sai 300 kruunun apurahan matkustaakseen Saksaan ja hankkimaan työkokemusta. Vuonna 1903 hän työskenteli usealla paikkakunnalla ja yrityksellä;^[3] Galamb oli muutaman kuukauden Federracht-telakalla Bremenissä,^[1] sitten Düsseldorfissa kaksi viikkoa, kunnes päätyi Frankfurt am Mainiin, joka oli siihen aikaan Saksan autoteollisuuden keskus. Hän kokosi Adlerilla yrityksen uutta, nelisylinteristä moottorimallia. Tehtaalla oli käytäntönä, että sama henkilö kokosi moottorit alusta loppuun.^[2] Siellä Galamb katsoi saaneen parhaan oppinsa.

Matka Yhdysvaltoihin

Galamb lähti Yhdysvaltoihin käydäkseen Saint Louisissa vuonna 1904 pidettävässä autonäyttelyssä. Hän saapui New Yorkiin kahden toverinsa kanssa 6. lokakuuta 1903. Seurueen yhteen lasketut matkavarat olivat 27 dollaria. Aluksi hän sai työpaikan New Yorkissa pahvilaatikkotehtaalla kolmen dollarin viikkopalkalla. Kahden kuukauden kuluttua hän lähti Pittsburghiin, jossa työskenteli Westinghousella kuusi kuukautta työkalunvalmistajana.

Saint Louisin autonäyttely pidettiin kesällä 1904, jota seuraavana syksynä Galamb oli suunnitellut palaavansa Saksaan. Hän kuitenkin sai työpaikan Clevelandissa Stearnsilla, jossa valmisti kaasuttimia. Tätä seurasi työkalunsuunnittelijan pesti Harris Automotive Press Companylla Nilesissä, Ohiossa.

Fordin suunnittelijana

Vieraillessaan ystäviensä luona Detroitissa Galamb päätti jättää työhakemukset kolmeen yritykseen: Oldsmobilelle (Silent Northern), Cadillacille ja Fordin Piquette Avenuen tehtaalle. Kaikki kolme tarjosivat paikkaa kolmen tunnin sisällä. Näistä Ford kuitenkin teki parhaan tarjouksen: 20 dollaria viikossa. Galamb aloitti työt Fordilla marraskuussa 1905.

Piquette Avenuen tehdas oli tuossa vaiheessa hyvin vaatimaton: 300 henkilöä kokosi Fordeja osto-osista - omavalmistusta yrityksessä ei vielä tällöin ollut lainkaan.

Galambin ensimmäinen tehtävä oli suunnitella uusiksi nelisylinterisen Ford N -mallin jäähdytysjärjestelmä.^[1] Auto esiteltiin autonäyttelyssä tammikuussa 1906.

T-Fordin suunnittelu

Henry Ford oli tyytyväinen Galambin työhön, ja järjesti hänelle oman työhuoneen luonnostöitä varten. Tässä työhuoneessa József Galamb, Henry Ford ja metallurgian asiantuntija Childe Harold Willis kävivät pitkiä, myöhään yöhönkin venyneitä keskusteluja Ford T -mallia hahmotellessaan. Projektissa oli mukana myös toinen unkarilainen, Jenő Farkas, joka oli palkattu Galambin apulaiseksi. Galamb hahmotteli ideoitaan Fordille, joka tämän jälkeen vetäytyi mietiskelemään auton rakennetta keinutuolissaan. Kun työ edistyi, suunnitteluun osallistui koko joukko muitakin henkilöitä. T-mallin suunnitteluun kului noin kaksi vuotta.^[2] Galambin kädenjälkeä autossa edustivat sen sytytysjärjestelmä ja planetaarinen automaattivaihteisto.^[1]

Kun T-mallin tuotanto alkoi, Galambin vastuulle jäivät asiakaspalautteen pohjalta tehtävät rakenteelliset parannukset. Fordilla ei ollut käytössä varsinaista organisaatiokaaviota ennen Edsel Fordin nousua yhtiön johtoon. Galamb käytännössä vastasi T-Fordiin tehtävistä muutoksista. Kaikki muutokset piti kuitenkin ensin hyväksyttää Henry Fordilla, sillä hän halusi pitää ohjat tiukasti käsissään valmistuskustannusten nousun pelossa. Samoihin aikoihin suunniteltiin umpikorinen T-malli. Henry Fordilla oli usein epäkäytännöllisiä ideoita, joista hän piti jääräpäisesti kiinni. Hän esimerkiksi halusi muotoilla oikean- ja vasemman puoleisen oven samanlaisiksi ja kulmikkaiksi minimoidakseen muotinvalmistuskustannukset ja hukkaan menevän teräslevyn osuuden.

Kilpa-autoprojekti

Henry Fordin pyynnöstä Galamb suunnitteli kilpa-auton, jonka pitäisi voittaa Blitzen Benz. Tätä varten Galamb suunnitteli nelisylinterisen, alumiinisella lohkolla varustetun moottorin, jossa oli teräksiset sylinteriholkit ja alumiinimännät. Frank Kulickin kuljettama auto saavutti 125 mailin tuntinopeuden, joka riitti päihittämään Blitzen Benzin.

Sotatarviketeollisuus

Ensimmäisen maailmansodan aikana Galamb vastasi brittiläistä suunnittelua olleiden sukellusvenetunnistimien valmistuksesta. Hän myös suunnitteli panssarivaunun, jonka voimanlähteenä oli kaksi T-Fordin moottoria. Armeija tilasi niitä 15 000 kappaletta, joista lopulta toimitettiin 15 yksilöä ennen kuin sota ehti loppua.^[2]

Fordson-traktorit

Galamb oli suunnitellut vuonna 1907 traktorin prototyypin Henry Fordin käskystä. Aikaa suunnittelulle oli annettu kolme päivää, mutta traktorin valmistukseen kului lopulta viikko. Voimanlähteenä siinä oli Ford B -mallin moottori ja runko oli karkeatekoinen. Jäähdyttimenä oli vesisäiliö, joka ei käytännössä riittänyt, ja traktori ylikuumeni herkästi. Alkuhankaluuksista huolimatta tätä seurasi joukko muita traktoritutkielmia.

Vuonna 1915 Farkas siirtyi Henry Ford and Son -traktoritehtaalle Dearborniin. Galamb itse oli osan ajasta Dearbornista, osan Highland Parkissa. Hän syventyi traktoreissa käytettyjen Hercules-moottorien vianetsintään, mutta ei tullut toimeen traktoritehtaan johtajan, Charles Emil Sorensenin kanssa.

Uran loppuvaiheet

Fordin suunnitteluosasto keskitettiin Dearborniin, johon oli rakennettu suunnittelulaboratorio. Galamb siirtyi tänne 1923. T-mallille oli suunniteltu korvaajaa 1920-luvun alusta asti. Kuuden vuoden työn jälkeen seuraajan voimanlähteeksi suunnitellun kahdeksansylinterisen X-moottorin suunnitelmat hylättiin, ja marraskuussa 1927 esiteltiin Ford A. 1930-luvulla Galamb vastasi korien ja runkojen suunnittelusta.^[2]

Toisen maailmansodan aikana Galamb suunnitteli Fordille pienen, 6-sylinterisellä moottorilla varustetun auton. Työ tuli valmiiksi 1942.^[1]

Poikansa Edselin kuoltua vuonna 1943 Henry Ford sanoi Galambille haluavansa palata yrityksen alkuperäiseen toiminta-ajatukseen ja käyttää samaa runkoa useassa eri korimallissa. Galamb tuki ajatusta. Yrityksen johtoon noussut Edselin poika, Henry Ford II, oli kuitenkin eri linjoilla ja Galamb syrjäytettiin. Galamb oli vuonna 1944 tapahtuneeseen eläkkeelle vetäytymiseensä asti erittäin hyväpalkkainen, sillä hänen vuosiansionsa ylsivät 100 000 dollarin tasolle. Hän kuoli Detroitissa vuonna 1955.

Yksityiselämä

Galamb vieraili usein synnyinmaassaan Unkarissa ja perusti stipendin edistämään vähävaraisten makólaisten opiskelumahdollisuuksia. Hän kävi luennoimassa Unkarin insinöörien ja arkkitehtien järjestön (Magyar Mérnök és Építész Egylet) järjestämissä tilaisuuksissa.^[3]

Galambin puoliso oli Dorothy Beckham, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä, Clairen ja Glorian.^[2]

Kun Galambin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta vuonna 1981, hänen synnyinkaupungissaan Makóssa paljastettiin hänen kunniakseen muistomerkki.^[2]