Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2019 järjestettiin SlovakianBratislavassa ja Košicessa. Samat kaupungit olivat maailmanmestaruuskilpailujen isäntinä aiemmin, vuonna 2011. Suomi voitti kisoissa kolmannen maailmanmestaruutensa voittamalla loppuottelussa Kanadan maalein 3–1. Venäjä sai pronssia kukistamalla Tšekin pronssiottelussa numeroin 3–2 voittolaukauskilpailun jälkeen.
Suomen voittoa on kutsuttu ihmeeksi.[2][3][4][5][6] Voittajajoukkueessa oli mukana vain kaksi pelaajaa, jotka olivat pelanneet päättyneellä kaudella NHL:ssä[7] eikä suurimmalla osalla ollut aiempaa kokemusta maailmanmestaruuskilpailuista.[8] Joukkuetta pidettiin ennen turnausta nimettömänä[9][10][11] ja jopa yhtenä kaikkien aikojen heikoimmista.[11]
Huomionarvoista turnauksessa oli myös se, että Britannia pääsi pelaamaan pääsarjassa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994. Britannia tuli turnauksessa sijalle 13 ja pääsi siten pelaamaan pääsarjassa myös seuraavissa maailmanmestaruuskilpailuissa.
Slovakia valittiin kisaisännäksi 15. toukokuuta 2015. Se oli ainoa maa, joka haki kilpailujen järjestäjäksi.[12]
Jokaisen joukkueen kokoonpano koostui ainakin 15 kenttäpelaajasta (hyökkääjät ja puolustajat) ja kahdesta maalivahdista, ja enintään 22 kenttäpelaajasta ja kolmesta maalivahdista.
Jatkoajat
Jatkoaikojen pelaamiseen tuli muutoksia vuoden 2019 kisoihin:
Lohkopelien jatkoajat pelattiin aiempaan tapaan kolmella kenttäpelaajalla ja 5 minuutin jatkoaikoina. Jos peliä ei saatu ratkaistua jatkoajalla, ratkottiin ottelu voittolaukauksin.
Pudotuspelien jatkoajat pelattiin kolmella kenttäpelaajalla.
Puolivälierien, välierien ja pronssiottelun jatkoajat olivat 10 minuutin mittaisia, ja jos ottelua ei saatu ratkottua jatkoajalla, eteni ottelu voittolaukauskilpailuun.
Loppuottelun jatkoaika olisi kestänyt 20 minuuttia. Toisin kuin aiempina vuosina, loppuottelua ei olisi viety voittolaukauskilpailuun, vaan 20 minuutin jatkoaikoja olisi pelattu niin kauan, kunnes toinen joukkue olisi tehnyt maalin.
Lähde: IIHF Sijoituksen määrittäminen: 1) Pisteet; 2) Keskinäisten ottelujen pisteet; 3) Keskinäisten ottelujen maaliero; 4) Keskinäisten ottelujen tehdyt maalit; 5) Tulos parasta ei-tasoissa olevaa joukkuetta vastaan; 6) Tulos toiseksi parasta ei-tasoissa olevaa joukkuetta vastaan; 7) Sijoittelu ennen turnausta. (I) Isäntä; (P) Pudonnut
Lähde: IIHF Sijoituksen määrittäminen: 1) Pisteet; 2) Keskinäisten ottelujen pisteet; 3) Keskinäisten ottelujen maaliero; 4) Keskinäisten ottelujen tehdyt maalit; 5) Tulos parasta ei-tasoissa olevaa joukkuetta vastaan; 6) Tulos toiseksi parasta ei-tasoissa olevaa joukkuetta vastaan; 7) Sijoittelu ennen turnausta. (P) Pudonnut
Huomautukset:
↑Sääntöjen mukaan kaksi huonoimmin sijoittunutta joukkuetta putoavat, mutta vuoden 2020 isäntämaa Sveitsi ei voi pudota.[17]
Suomessa MM-kisat televisioi kanavillaan MTV Oy. Kaikki 64 ottelua olivat nähtävissä MTV:n C More -maksukanavilla sekä C More -suoratoistopalvelussa. MTV3:lla nähtiin suorana kaikki Suomen ottelut sekä mitaliottelut. C Moren pääselostajana toimi Antero Mertaranta ja MTV3:n pääselostajana Mika Saukkonen.[22]
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
