Jalkaväkirykmentti 13
Divisioonan tehtävänä sodan alkaessa oli puolustaa Mannerheim-linjaa Summan alueella. Linnoitustöiden keskeneräisyys käy hyvin ilmi tästä joulukuun puolivälissä Summankylässä otetusta kuvasta.
Toiminnassa	9.10.1939 - 23.3.1940
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Maavoimat
Aselajit	Jalkaväki
Sodat ja taistelut	Summa
Infobox OK

Jalkaväkirykmentti 13 oli Turunmaan alueen eli Turusta ja sen ympäristökunnista reserviläisistä muodostettu rykmentti talvisodassa.

Rykmentti perustettiin 9. lokakuuta 1939 Turussa osaksi 5. divisioonaa. Sen komentajaksi määrättiin everstiluutnantti Kaarlo Vaala. Rykmentti siirtyi 15. lokakuuta YH:n myötä junakuljetuksella Turusta Viipurin Terijoen välisen rautatien varrelle Kämärään, josta tapahtui keskitysmarssit kohti pääpuolustusasemaa.

Rykmentti oli sodan sytyttyä reservissä Muolaan alueella 7. joulukuuta ryhmittyneenä pääasemaan (jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan nimellä Mannerheim-linja) vastuualueena ns. Summan lohko. Puna-armeijan yksiköt kohtasivat pääpuolustusaseman ensimmäisen kerran 6. joulukuuta, jolloin rykmentti osallistui torjuntaan. Rykmentti osallistui 17. joulukuuta alkaneeseen Summan suurtaisteluun, jolloin puna-armeijan joukot ankaran 3-tuntisen tulivalmistelun jälkeen rynnistivät rykmentin puolustussektorille panssarivaunujen johdolla. Päähyökkäys tapahtui 19. joulukuuta, jolloin Summan lohkolla laskettiin toimineen 40 hyökkäysvaunua, joista viiden tankin onnistui päästä puolustuksen läpi. Tilannetta pahensi vielä se, että kaikki kolme käytössä ollutta panssaritorjuntatykkiä oli menetetty taisteluissa. Tilanteen ratkaisi puolustajien eduksi Laitilan miehistä koottu 4. komppania, joka lähitaistelussa polttopulloin ja kasapanoksin sai tuhottua kaksi panssaria ja kolmen panssarin paetessa. Vihollinen oli 20. joulukuuta mennessä kuluttanut hyökkäysvoimansa, jolloin JR 13:n rintamakaistalla oli suhteellisen rauhallista. JR 13:n 1. komppania osallistui venäläisten vielä pitämien tukikohtien takaisinvaltaukseen 21. ja 22. välisenä yönä. Rykmentti siirrettiin 5. tammikuuta 1940 reserviin, jolloin päätehtävänä oli asemien varustelutyöt.

Puna-armeijan aloitettua 1. helmikuuta uuden Mannerheim-linjaa kohdistuvan rintamahyökkäyksen. JR 13 siirrettiin 10. helmikuuta pääpuolustuslinjalle ja alistettiin 3. divisioonalle. JR 13 joutui tukemaan Lähteen lohkon suomalaistaistelijoita, jotka olivat joutuneet luovuttamaan pääpuolustuslinjan venäläisille ja perääntymään tukilinjalle. Venäläisten läpimurto oli kuitenkin tosiasia, ja 3. divisioona ml. JR 13 oli peräännyttävä 15. helmikuuta Väliasemaan, jossa JR 13:n sijainti oli ns. Honkaniemen lohkolla. JR 13:n III Pataljoona oli siellä ankarissa taisteluissa. Helmikuun 22. JR 13 alistettiin 23. divisioonalle ja rykmentti perääntyi divisioonan osana Taka-asemaan Talin alueelle, jossa se taisteli sodan päätökseen 13. maaliskuuta 1940.

Rykmentti vetäytyi rauhan tultua Viipurin alueelta uuden valtakunnan rajan puolelle Suo-Anttilaan Taavetin itäpuolelle, jossa rykmentti lakkautettiin 23. maaliskuuta 1940.

• Ensimmäinen pataljoona (I/JR 13)
• Toinen pataljoona (II/JR 13) komentajanaan kapteeni Mikko Karmo.
• Kolmas pataljoona (III/JR 13) komentajanaan kapteeni Viljo Laakso ja 5. maaliskuuta 1940 alkaen majuri Yrjö Tuompo.

• 17. joulukuuta 1939 - 4. tammikuuta 1940 rykmentti taisteli Summan lohkolla Summan taistelussa osana 5. divisioonaa.
• 10.–15. helmikuuta rykmentti taisteli Summassa sen murtuessa osana 3. divisioonaa.
• 15.–26. helmikuuta rykmentti taisteli Väliasemassa osana 3. divisioonaa.
• 26. helmikuuta – 13. maaliskuuta rykmentti taisteli Taka-asemassa osana 23. divisioonaa.

• Simonen, Reino: Talvisota - Sataviisi taistelujen päivää (toim. Esa Anttala), s. 69-122. (Summa) Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1976. ISBN 951-23-0938-6
• Jalkaväkirykmentti 13 Sotapolku.fi. Viitattu 4.12.2019.