Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974

1974 FIFA World Cup
Fußball-Weltmeisterschaft 1974
Joukkueet 16
  96 karsijasta
Isäntämaa  Länsi-Saksa
Pelipaikat 9 (9 kaupungissa)
Ajankohta 13. kesäkuuta
7. heinäkuuta 1974
Mitalistit
Kultaa  Länsi-Saksa
Hopeaa  Alankomaat
Pronssia  Puola
Ottelut 38
Maalit 97 (2,55 ottelua kohti)
Yleisö 1 865 762 (49 099 ottelua kohti)
Maalintekijä Grzegorz Lato (7 maalia)
Paras pelaaja Johan Cruyff
Paras nuori pelaaja Władysław Żmuda
Fair Play -palkinto  Länsi-Saksa
← 1970 1978 →

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974 järjestettiin 13. kesäkuuta – 7. heinäkuuta Länsi-Saksassa.

MM-kilpailujen karsintoihin osallistui 97 maata, joista 14 kelpuutettiin itse lopputurnaukseen. Isäntämaa Länsi-Saksa ja hallitseva mestari Brasilia selviytyivät MM-lopputurnaukseen ilman karsintaa. Turnaus pelattiin uudella kilpailuformaatilla. Joukkueet jaettiin neljään lohkoon, joista kustakin selvisi kaksi parasta toiselle kierrokselle. Toinen kierros pelattiin ensi kertaa lohkomuotoisena. Toisen kierroksen kahdesta lohkosta ensimmäiseksi sijoittuneet selviytyivät loppuotteluun ja kakkoset pronssiotteluun.[1]

Turnauksessa kilpailtiin kokonaan uudesta pokaalista. Edellisten maailmanmestaruuskilpailujen voittaja Brasilia sai kolmannen mestaruuden myötä omakseen siihen asti kiertäneen Jules Rimet -pokaalin. Uusi palkinto oli nimeltään yksinkertaisesti FIFA World Cup -pokaali.[1] Kisojen voittajaksi selviytyi isäntämaa Länsi-Saksa, joka kukisti loppuottelussa siihen asti loistokkainta peliä esittäneen Hollannin.[1] Pronssia sai Puola, joka voitti pronssiottelussa Brasilian.

Suurimpia tähtiä olivat Länsi-Saksan Gerd Müller ja Franz Beckenbauer sekä Alankomaiden Johan Cruijff. Maalikuninkuuden voitti Puolan Grzegorz Lato 7 maalillaan.

Järjestelyt

FIFA myönsi vuoden 1974 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen järjestelyoikeuden Länsi-Saksalle vuonna 1966 Lontoossa pitämässään kokouksessa. Sen ainoana vastaehdokkaana ollut Espanja luopui kilpailusta keskittyäkseen vuoden 1982 MM-turnauksen hakuprosessiin.[2] Turnauksen turvallisuus pyrittiin takaamaan suurin turvatoimin. Syynä oli kaksi vuotta aiemmin kesäolympialaisissa tapahtunut Münchenin verilöyly, jolloin terroristit tappoivat yksitoista urheilijaa. Kaikki ottelut ja joukkueiden majoitustilat olivat korkeasti vartioituja.[1]

Karsinnat

Vuoden 1974 maailmanmestaruuskilpailujen karsintoihin otti osaa 98 maata kuudesta maanosaliitosta, jotka kilpailivat 14 paikasta Saksan turnaukseen. Hallitseva maailmanmestari Brasilia ja isäntämaa Länsi-Saksa selviytyivät MM-lopputurnaukseen ilman karsintaa. Aikakauden merkittävistä jalkapallomaista moni ei selviytynyt karsinnoista MM-lopputurnaukseen. Kisapaikkaa vaille jäivät muun muassa Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Tšekkoslovakia, Neuvostoliitto ja Meksiko. Neuvostoliitto kieltäytyi turnauksen jatkokarsinnassa matkustamasta Chileen, vallankaappauksen vuoksi, ja maa tuomittiin hävinneeksi ottelu. [3][4]

Joukkueet

MM-turnaukseen osallistuneet maat kartalla.

Turnauksessa pelasi 16 joukkuetta. Euroopasta oli mukana yhdeksän maata, Etelä-Amerikasta neljä, Pohjois-ja Keski-Amerikasta, Afrikasta ja Oseaniasta yksi. Australian osallistumisen myötä Oseanian jalkapalloliitto oli ensimmäistä kertaa mukana turnauksessa.[5][1] Aasialaisia maita ei selviytynyt turnaukseen.[1] Euroopassa ja Etelä-Amerikassa ei oltu mielissään muiden maanosien saamista uusista kisapaikoista. Turnauksessa esiintyivät ensimmäistä kertaa Itä-Saksa, Australia, Haiti ja Zaire. FIFA:n uusi puheenjohtaja João Havelange oli yksi tulevaisuuden visionääreistä, joka näki MM-turnauksen valtavan taloudellisen potentiaalin. Hänen johdollaan FIFA katsoi että oli tärkeää haalia kannatusta myös kolmansien maanosien maista.[6][7] Yksikään kisadebytanteista ei voittanut MM-turnauksessa yhtään ottelua. Australia kykeni kuitenkin tasaisiin otteluhin perinteisempien jalkapallomaiden kanssa. Zaire ja Haiti taas olivat maidensa diktaattorien avokätisesti tukemia, ja toimivat näin heidän kansainvälisinä äänitorvinaan.[7]

Stadionit

Turnauksen ottelut pelattiin yhdeksässä eri kaupungissa, yhdeksällä stadionilla.[1] Loppuottelu pelattiin Münchenissä.[5]

Länsi-Berliini München Stuttgart
Olympiastadion Olympiastadion Neckarstadion
Kapasiteetti: 86 000 Kapasiteetti: 77 573 Kapasiteetti: 72 200
Gelsenkirchen
Parkstadion
Kapasiteetti: 72 000
Düsseldorf
Rheinstadion
Kapasiteetti: 70 100
Frankfurt
Waldstadion
Kapasiteetti: 62 200
Hampuri Hannover Dortmund
Volksparkstadion Niedersachsenstadion Westfalenstadion
Kapasiteetti: 61 300 Kapasiteetti: 60 400 Kapasiteetti: 53 600

Ottelut

Alkulohkot

Lohko 1

Itä-Saksan ja Länsi-Saksan välinen alkulohkon ottelu jäi ainoaksi maiden välillä pelatuksi otteluksi.

Isäntämaa Länsi-Saksan kanssa samassa lohkossa pelasivat Chile, Australia ja Itä-Saksa. Se, että Itä-Saksa ja Länsi-Saksa arvottiin samaan alkulohkoon, tarkoitti sitä että turnauksessa ei voitu välttyä siltä että joukkueiden välistä koitosta tuli leimaamaan kylmän sodan aikainen maailmanpolitiikka. Samassa lohkossa pelasi lisäksi Chile, jossa Augusto Pinochetin sotilasjuntta oli kaapannut vallan vallan vasemmistolaiselta presidentiltä Salvador Allendeltä. Kaksi viikkoa kaappauksen jälkeen Chilen oli ollut määrä kohdata Neuvostoliitto turnauksen jatkokarsinnassa, mutta Neuvostoliiton joukkue kieltäytyi matkustamasta Chileen.[8]

Turnauksen avausottelussa Länsi-Saksa kohtasi Chilen. Länsi-Saksa voitti ottelun Paul Breitnerin kaukolaukausmaalilla reilun vartin pelin jälkeen. Maalin jälkeen ottelu sujui suhteellisen tapahtumaköyhänä. Isäntämaan suhteellisen vaisut otteet avausottelussa aiheuttivat kotikatsomossa huolta turnauksen jatkosta. Seuraavassa ottelussa Länsi-Saksa voitti Australian maalein 3-0, mutta australialaisia ei muutenkaan pidetty saksalaisyleisön silmissä kummoisena vastustajana.[8] Itä-Saksa onnistui avausottelussaan kukistamaan Australian maalein 2-0. Seuraavana Itä-Saksaa vastaan asettui Chile. Ottelun poliittisesta taustasta huolimatta ottelutapahtuma sujui rauhallisesti katsomossa olleista mielenosoittajista huolimatta. Itse ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen.[8]

Lohkon viimeisellä kierroksella kohtasivat Itä-Saksa ja Länsi-Saksa. Länsi oli ottelussa ehdoton suosikki ja se oli jo varmistanut jatkopaikkansa turnauksessa, mutta idässä jalkapalloilu oli nostanut merkittävästi tasoaan. Ottelussa oli alusta lähtien nähtävissä, että Länsi-Saksa ei tule helppoa voittoa saamaan. Lännen peli ei kulkenut ja lopulta runsaat kymmenen minuuttia ennen ottelun päätöstä Jürgen Sparwasser vei Itä-Saksan 1-0 johtoon. Itä-Saksan länteen lähettämä tarkkaan valikoitu tuhatpäinen kannattajajoukko juhli. Maali jäi ottelun ainoaksi kotiyleisön tyrmistykseksi. Itä-Saksan ja Länsi-Saksan kohtaaminen vuoden 1974 MM-turnauksessa jäi ainoaksi maiden välillä.[8] On ollut vuosikausien väittelyn aihe, hävisikö Länsi-Saksa ottelun tahallaan, jotta se välttyisi kohtaamasta Hollannin joukkuetta jo jatkolohkovaiheessa.[9]

Lohko 2

Brasilian Jairzinhon maali Zairea vastaan.

Turnauksen 2 lohkon muodostivat Jugoslavia, Skotlanti, Brasilia ja Zaire. Zaire oli ensimmäinen Saharan eteläpuolisen Afrikan maa, joka selviytyi MM-lopputurnaukseen. Jugoslavialaisen Blagoje Vidinićin valmentamalta Zairelta ei kisoissa odotettu paljoa. Se hävisi ensimmäisen ottelunsa Skotlannille vielä siedettävin lukemin 2-0, mutta seuraavassa ottelussa Jugoslavia voitti sen maalein 9-0. Viimeiseen otteluun Zaire paransi otteitaan, häviten Brasilialle vain 3-0. Brasilialle kyseinen voitto oli juuri tarpeeksi, jotta se selviytyi jatkoon, sillä kaikki muut lohkon ottelut päättyivät tasatulokseen. Sekä Jugoslaviaa, että Skotlantia vastaan Brasilia oli pelannut 0-0 tasapelin. Jugoslavia ja Skotlannin välinen ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen. Brasilialle maalinteko turnauksessa oli ollut tehotonta, eikä viimeinenkään ottelu Zairea vastaan ollut lupauksia herättävä. Brasilialla oli edellisten kisojen finaalijoukkueesta mukana enää Rivelino, Jairzinho ja Piazza.[7] Jugoslavian murskavoitto Zairesta takasi sille lohkovoiton. Brasilialle riitti jatkoon pääsyyn suurempi voitto Zairesta, kuin mihin Skotlanti oli yltänyt.[10]

Lohko 3

Ruotsin ja Bulgarian välinen ottelu.

Hollanti, Bulgaria, Ruotsi ja Uruguay muodostivat turnauksen kolmannen lohkon. Joukkueista Hollanti tiedettiin kovaksi, se oli noussut nopeasti suureksi jalkapallomaaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikkakin sen selviytyminen turnaukseen oli pienestä kiinni. Ratkaisevassa karsintaottelussa Belgialta hylättiin paitsiona yksi maali, joidenkin mielestä väärin perustein, mutta 0-0 tasatulos riitti Hollannille MM-kisapaikkaan.[11]

Avausottelussaan Hollanti kohtasi Uruguayn. Hollanti voitti ottelun kahdella Johnny Repin viimeistelemällä maalilla 2-0. Hollanti tuhlasi ottelussa runsaasti maalipaikkoja ja olisi saattanut voittaa ottelun enemmänkin, mutta joukkueen otteista paistoi toisinaan ylimielisyys, mihin MM-turnauksessa ei ole varaa. Joukkueen tähtipelaajista Piet Keizer ja Johan Cruyff eivät juuri tulleet keskenään toimeen, eikä Cruyff juurikaan halunnut syötellä Keizerille. Valmentaja Rinus Michels marssitti kuitenkin molemmat pelaajat kentälle seuraavassa ottelussa Ruotsia vastaan.[11] Ruotsi pelasi omassa avausottelussaan tasatuloksen Bulgarian kanssa, ja samaan tulokseen Ruotsi venyi myös Hollantia vastaan.[11][10] Viimeisen kierroksen ottelussa Bulgarian ja Hollannin välillä Hollannin Johan Neeskens teki ensimmäisellä puoliajalla kaksi maalia rangaistuspotkusta, ja toisella puoliajalla Hollanti teki vielä kaksi maalia lisää. Lopputulos oli 4-1 Hollannin hyväksi, mikä takasi sille lohkovoiton. Toisena maana lohkosta selviytyi jatkoon Ruotsi, joka voitti viimeisen kierroksen ratkaisevassa ottelussa Uruguayn maalein 3-0.[11][10]

Lohko 4

Argentiinan René Houseman ja Italian Tarcisio Burgnich maiden välisessä ottelussa.

Turnauksen C-lohkossa pelasivat Puola, Argentiina, Italia ja Haiti. Italia oli avausottelussaan Haitia vastaan ehdoton ennakkosuosikki. Avausmaalia odoteltiin kuitenkin ottelun toiselle puoliajalle, jolloin Haitin Emmanuel Sanon iski ottelun ensimmäisen maalin Italian maalivahti Dino Zoffin taakse. Maalin jälkeen Italia heräsi, ja Gianni Rivera tasoitti ottelun, ja myöhemmin Romeo Benetti ja Pietro Anastasi lisäsivät Italian johdoksi 3-1, mikä jäi myös lopputulokseksi. Italia voitti ottelun, mutta sen peliesitys ei juuri vakuuttanut.[7] Ottelun jälkeen Haitin Ernst Jean-Joseph jäi kiinni dopingtestissä, kun hän oli tietämättään ottanut vääriä astmalääkkeitä. Haitin viranomaiset hakivat hänet joukkueen leiristä ja lennättivät kotiin. Haitin joukkue oli epätietoinen Jean-Josephin kohtalosta, mutta muutamaa päivää myöhemmin tämä soitti Haitin joukkueen hotellille ja ilmoitti olevansa elossa.[7]

Lohkon toisessa avausottelussa kohtasivat Puola ja Argentiina. Puola oli edellisen olympiaturnauksen mestari ja joukkue oli yksi turnauksen suosikeista. Ensimmäisessä ottelussa esiin nousi Grzegorz Lato, joka jo ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana iski maalin ja syötti toisen. Toisen puoliajan aikana Lato osui vielä kertaalleen. Lopputulos oli 3-2 Puolan hyväksi.[7]

Toisen kierroksen otteluissa Puola voitti Haitin vaikeuksitta 7-0. Toisessa ottelussa Italia kohtasi Argentiinan. Ottelu päättyi 1-1 tasatulokseen, mikä tarkoitti että Italian jatkoon pääsy vaatisi viimeisellä kierroksella voiton kovassa vireessä olevasta Puolan joukkueesta, sillä oli oletettavissa että Argentiina tulee kukistamaan Haitin.[7][10] Stuttgartissa pelattua Puolan ja Italian välistä ottelua hallitsi Puola. Avausjakson lopulla Andrzej Scarmach vei Puolan johtoon ja vielä ennen taukoa Kazimierz Deyna lisäsi Puolan johtoa. Fabio Capellon kavennus toi Italian vielä maalin päähän ottelun lopussa, mutta Puolan johto piti ja 2-1 voitolla se varmisti itselleen lohkovoiton.[7] Lohkon kakkoseksi selviytyi Argentiina, joka viimeisellä kierroksella voitti Haitin 4-1.[10]

Jatkolohkot

Lohko A

Hollannin Ruud Krol ja Itä-Saksan Jürgen Pomerenke maiden välisessä ottelussa.
Hollannin Johan Cruyff oli yksi turnauksen suurimista tähtipelaajista. Kuvassa Cruyff ja Johnny Rep juhlivat Hollannin 2-0 maalia Brasilian Émerson Leãon selän taakse.

Hollannin edetessä turnauksessa jatkolohkoon vakuuttavin ottein, houkutti maajoukkueen menestys kymmeniä tuhansia hollantilaisia kannattajia Länsi-Saksaan. Jatkolohkon avausottelu Argentiinaa vastaan pelattiin Gelsenkirchenissä. Hollannin Johan Cruyff aloitti ottelussa maalinteon kymmenen minuutin kohdalla ja Ruud Krol lisäsi 25. minuutilla Hollannin johtoa. Argentiina ei missään kohtaan ottelua kyennyt vastaamaan hollantilaisten vauhtiin. Toisella puoliajalla Johnny Rep iski kolmannen maalin Cruyffin keskityksestä, ja vielä ennen ottelun loppua Cruyff viimeisteli kaukolaukauksella loppulukemiksi 4-0. Viimeistään vaivaton voitto Argentiinasta teki Hollannista turnauksen suurimman mestarisuosikin.[12]

Hollannin toisessa ottelussa Itä-Saksaa vastaan, Itä-Saksan valmentaja Georg Buschner myönsi, että tarkoitus oli pitää lopputulos mahdollisimman pienenä. Itäsaksalaiset keskittyivät ottelussa puolustamiseen, eikä heillä juuri ollut kykyä hollantilaisten haastamiseen. Hollanti voitti ottelun maalein 2-0, mikä tarkoitti että viimeisellä kierroksella joukkueelle riittäisi tasapeli Brasiliaa vastaan.[12] Brasilia ei ollut turnauksessa juuri vakuuttanut, vaikka se ei alkulohkossa ollut päästänyt maaliakaan. Brasilia kukisti Itä-Saksan jatkolohkon ensimmäisessä ottelussa maalein 1-0. Ottelun ratkaisu oli Itä-Saksan kannalta nolo, sillä vapaapotkutilanteessa Jairzinho sukelsi sivuun Itä-Saksan muurista, ja syntyneestä aukosta Rivelino laukoi ottelun ainoaksi jääneen maalin. Länsimainen lehdistö otti tilanteesta kaiken irti, ja itäsaksalaisia huomautettiin virheellisestä muurin rakentamisesta.[12] Argentiinaa vastaan pelatussa ottelussa Brasilia paransi viimein otteitaan. Rivelino vei Brasilian 1-0 johtoon, mutta pian tämän jälkeen Brindisi toi vapaapotkumaalilla Argentiinan tasoihin. Jairzinho vei toisen puoliajan jälkeen puskumaalillaan Brasilian jälleen johtoon. Enempää ottelussa ei maaleja nähty, vaikka paikkoja oli puolin ja toisin. 2-1 voitollaan Brasilia varmisti paikkansa neljän parhaan joukossa, mutta finaaliin päästäkseen sen oli voitettava Hollanti.[12]

Dortmundissa pelattu Hollannin ja Brasilian välinen jatkolohkon päätösottelu oli käytännössä välieräottelu, jossa voittaja etenisi loppuotteluun. Hollannille riittäisi myös tasatulos. Ottelusta tuli hyvin kovaotteinen, ja saksalainen erotuomari Kurt Tschenscher joutui mitä vaikeimman tehtävän eteen. Avausjaksolla Brasilia osoitti kykenevänsä haastamaan hollantilaiset, ja avausmaalia saatiin odotella toiselle jaksolle asti. Ottelun 50. minuutilla Neeskens vei Cruyffin syötöstä Hollannin johtoon, minkä jälkeen ottelun rytmi muuttui. Brasilian oli panostettava hyökkäyspeliin, mutta vastahyökkäyksestä Cruyff vei Hollannin 2-0 johtoon, mikä varmisti Hollannin finaalipaikan. Enempää maaleja ottelussa ei nähty, mutta brasilialaisten turhautuminen johti uusiin väkivaltaisuuksiin, joiden huippuna Luis Pereiran potku hollantilaispelaajan jalkoihin, mistä erotuomari Tschenscer ajoi Pereiran ulos.[12]

Lohko B

Ruotsin Jan Olsson ja Jugoslavian Dragan Džajić.

Länsi-Saksa lähti jatkolohkoon niskassaan tappio Itä-Saksalle. Valmentaja Helmut Schön vältteli lehdistöä jatkolohkoon valmistautuessa ja maan liitossa jopa pohdittiin, pystyykö Schön viemään turnausta läpi. Silloin Schön piti joukkueen tähtipelaajan Franz Beckenbauerin ja muiden joukkueen kantavien voimien kanssa pitkän taktiikkapalaverin, jonka tuloksena neljä pelaajaa kokoonpanosta vaihtui. Taktiikkapalaveri tuotti tulosta ja länsisaksalaisten peli alkoi parantua. Jatkolohkon vastustajat Ruotsi, Puola ja Jugoslavia, olivat kaikki edelleen tappiottomia, mutta ne olivat ennakkoon heikompia kuin Hollanti. Länsi-Saksa kohtasi ensimmäisessä jatkolohkon ottelussaan Jugoslavian. Saksalaiset ylsivät ottelussa 2-0 voittoon Paul Breitnerin ja Gerd Müllerin maaleilla, ja tunnelma kisojen isäntämaassa alkoi muuttua.[9] Lohkon toisessa avausottelussa kohtasivat Ruotsi ja Puola. Puola voitti ottelun 1-0 Grzegorz Laton maalilla. Ruotsi oli ottelussa lähellä venymistä, mutta se ei kyennyt hyödyntämään tilaisuuksiaan.[9][10]

Toisen kierroksen ottelussa Ruotsin ja Länsi-Saksan välillä Ruotsin oli pelattava pienellä riskilläkin, mikäli se mieli edetä mitalipeleihin. Ensimmäisen puoliajan perusteella näytti siltä, että Ruotsi kykenee Düsseldorfin vesisateessa hyvinkin haastamaan saksalaiset, ja Ralf Edström vei maalillaan Ruotsin 1-0 taukojohtoon ja Länsi-Saksa oli vaikeuksissa. Aftonbladet otsikoi Ruotsin pelanneen kaikkien aikojen ottelunsa. Tauon jälkeen saksalaiset saivat vahvemman otteen pelistä, ja toisen jakson alussa Wolfgang Overath toi Länsi-Saksan tasoihin, ja kaksi minuuttia myöhemmin Rainer Bonhof iski tolpan kautta Länsi-Saksan johtoon. Mutta heti johto-osuman jälkeen Roland Sandberg onnistui tuomaan Ruotsin tasoihin. Saksan valmentaja Helmut Schön vaihtoi 66. minuutilla Jürgen Grabowskin kentälle ja runsaat 10 minuuttia myöhemmin tämä vei Länsi-Saksan johtoon. Ottelun lopussa Uli Hoeneß iski rangaistuspotkusta loppulukemiksi 4-2 Länsi-Saksan hyväksi.[9][10]

Loppuotteluun päästäkseen Länsi-Saksan oli vielä voitettava Puola. Puola ei ollut esittänyt jatkolohkossa enää yhtä vakuuttavia otteita kuin alkulohkossa. Puola kaatoi ensin Ruotsin 1-0 ja sen jälkeen Jugoslavian 2-1, mutta nyt voitot tulivat vain vaivoin. Päätöskierroksen ottelussa Puolan ja Länsi-Saksan välillä panoksena oli loppuottelupaikka. Otteluun lähdettäessä asetelma oli, että Puola ei ollut voittanut Länsi-Saksaa vielä koskaan. Ottelu pelattiin Frankfurtissa, jossa oli ottelupäivänä rankka vesisade. Moni turnauksen otteluista oli viety läpi vesisateessa, mutta vielä puoli tuntia ennen ottelun alkua oli epävarmaa, pystytäänkö ottelua pelaamaan. Erotuomari Erich Linemayr päätti siirtää ottelun alkua puolella tunnilla. Sade lopulta taukosi, mutta kenttä oli kelvottomassa kunnossa. Mikäli kyseessä olisi ollut joku muu ottelu, olisi pelipäivää luultavasti siirretty. Mutta mikäli ottelua olisi siirretty, olisi loppuottelukin luultavasti pitänyt siirtää maanantaille. Ottelun alkaessa normaali jalkapallo oli mahdotonta, sillä pallo pysähtyi vähän väliä vesilammikoihin. Olosuhteista kärsi ensimmäisellä jaksolla enemmän Puola, sillä sen hyökkäysalue oli vetisempi. Maaleja ei ensimmäisellä jaksolla nähty. Toiselle jaksolle kenttää saatiin vähän kuivatettua ja peli alkoi sujua. Länsi-Saksa sai jakson alussa rangaistuspotkun, mutta Puolan maalissa Jan Tomaszewski aavisti Hoeneßin laukauksen oikein. Ottelun 76. minuutilla esiin nousi Gerd Müller, joka siihen asti oli pelannut kykyihinsä nähden melko vaisun turnauksen. Tämä sai pallon rangaistusalueella ja vei Länsi-Saksan 1-0- johtoon. Ottelussa ei nähty enempää maaleja ja Länsi-Saksa eteni loppuotteluun. Puolan kohtaloksi jäi pelata pronssimitaleista.[9]

Pronssiottelu

Pronssiottelu Puolan ja Brasilian välillä pelattiin Münchenissä. Puolalaisilla ei juuri ollut enää voimia jäljellä raskaan turnauksen lopussa, mutta pronssimitaliin riitti yksi maali. Grzegorz Lato sai puolessa kentässä harhasyötön ja juoksi maalintekoon. Osuma oli Laton seitsemäs MM-turnauksessa, mikä takasi hänelle turnauksen maalikuninkuuden.[9]

Loppuottelu

Länsi-Saksan Franz Beckenbauer (vasemmalla) ja hollannin Johan Cruyff (oikealla), kuuluivat joukkueidensa avainpelaajiin,

MM-turnauksen loppuottelu Länsi-Saksan ja Hollannin välillä pelattiin Münchenin olympiastadionilla. Hollanti lähti otteluun ennakkosuosikkina, ja ottelun alku vain vahvisti tätä asetelmaa. Kun ottelua oli pelattu minuutti, Hollanti sai rangaistuspotkun ennen kuin saksalaiset olivat edes koskeneet palloon, Uli Hoeneßin kaadettua Johan Cruyff rangaistusaluella. Seuranneesta rangaistuspotkusta Johan Neeskens iski voimalla Hollannin johtoon. Länsi-Saksan tasoitus tuli myös rangaistuspotkusta, kun 25. Bernd Hölzenbeiniä rikottiin rangaistusalueella ja Paul Breitner onnistui rangaistuspotkussa. Tasoituksen jälkeen ottelun luonne muuttui ja Länsi-Saksa oli ottelun hallitsevampi osapuoli, mutta Hollannin maalivahti Jan Jongbloed venyi useaan huippupelastukseen. Viimein juuri ennen taukovihellystä Gerd Müller vei yllättävällä kääntölaukauksellaan Länsi-Saksan 2-1 taukojohtoon. Toisella jaksolla Hollanti aloitti raivokkaan takaa-ajon, mutta jokainen maalintakoyritys kilpistyi Länsi-Saksan puolustajiin tai maalivahti Sepp Maieriin. Toisella puoliajalla ei maaleja enää nähty, ja Länsi-Saksa vei maailmanmestaruuden.[13]

Länsi-Saksan mestaruuden voittanut joukkue alkoi hajota turnauksen jälkeen ja useat joukkueen kantavista voimista lopettivat maajoukkueuransa, heidän joukossaan Gerd Müller, joka oli tehnyt maajoukkueelle 68 maalia 62 pelissä. Loppuottelussa pelanneista huippupelaajista Länsi-Saksan Franz Beckenbauer ei enää pelannut koskaan MM-lopputurnauksessa, kuten ei myöskään Hollannin Johan Cruyff.[13]

Tulokset

Alkulohkot

Lohko 1

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Itä-Saksa 3 2 1 0 4 1 +3 5
 Länsi-Saksa 3 2 0 1 4 1 +3 4
 Chile 3 0 2 1 1 2 -1 2
 Australia 3 0 1 2 0 5 -5 1






Lohko 2

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Jugoslavia 3 1 2 0 10 1 +9 4
 Brasilia 3 1 2 0 3 0 +3 4
 Skotlanti 3 1 2 0 3 1 +2 4
 Zaire 3 0 0 3 0 14 -14 0






Lohko 3

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Alankomaat 3 2 1 0 6 1 +5 5
 Ruotsi 3 1 2 0 6 0 +6 4
 Bulgaria 3 0 2 1 2 5 -3 2
 Uruguay 3 0 1 2 1 6 -5 1






Lohko 4

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Puola 3 3 0 0 12 3 +9 6
 Argentiina 3 1 1 1 7 5 +2 3
 Italia 3 1 1 1 5 4 +1 3
 Haiti 2 0 0 2 2 14 -12 0






Jatkolohkot

Lohko A

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Alankomaat 3 3 0 0 8 0 +8 6
 Brasilia 3 2 0 1 3 3 0 4
 Itä-Saksa 3 0 1 2 1 4 -3 1
 Argentiina 3 0 1 2 2 7 -5 1






Lohko B

Joukkue O V T H TM PM ME P
 Länsi-Saksa 3 3 0 0 7 2 +5 6
 Puola 3 2 0 1 3 2 +1 4
 Ruotsi 3 1 0 2 4 6 -2 2
 Jugoslavia 3 0 0 3 2 6 -4 0






Pronssiottelu

Loppuottelu

Maalintekijät

Grzegorz Lato (vasemalla) kuvattuna ottelussa Brasiliaa vastaan.

Puolan Grzegorz Lato oli turnauksen paras maalintekijä seitsemällä tehdyllä maalillaan. Yhteensä turnauksessa tehtiin 95 maalia.[10]

7 maalia

5 maalia

4 maalia

3 maalia

2 maalia

1 maali

1 oma maali

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. a b c d e f g World Cup 1974 footballhistory.org. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
  2. FIFA World Cup Host Announcement Decision (pdf) FIFA. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
  3. World Cup 1970 Qualifying RSSSF. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
  4. World Cup 1970 qualifications RSSSF. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
  5. a b World Cup 1974 RSSSF. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
  6. Kuin taivasta koskettaisi, s. 232-232
  7. a b c d e f g h Kuin taivasta koskettaisi, s. 233-235
  8. a b c d Kuin taivasta koskettaisi, s. 239-242
  9. a b c d e f Kuin taivasta koskettaisi, s. 244-249
  10. a b c d e f g h World Cup 1970 RSSSF. Viitattu 19.6.2024. (englanniksi)
  11. a b c d Kuin taivasta koskettaisi, s. 237-239
  12. a b c d e Kuin taivasta koskettaisi, s. 242-244
  13. a b Kuin taivasta koskettaisi, s. 249-253

Aiheesta muualla

Read other articles:

Il periodo Yayoi (弥生時代?, Yayoi-jidai) è un'epoca nella storia del Giappone che va dal 400-300 a.C. al 250-300 d.C.,[1] attraversando il Neolitico, l'età del bronzo e l'età del ferro. Il suo nome deriva dal quartiere di Tokyo dove furono per la prima volta ritrovati resti archeologici di quell'era. A seconda della fonte che si prende in considerazione il periodo Yayoi viene fatto iniziare o con l'inizio della coltivazione del riso nelle risaie oppure con il ritrovamento di n...

 

Relief Amenemhat I, pendiri Itjtawy. Itjtawy (nama Mesir lengkap: Amenemhat-itj-tawy — Amenemhat – Perebut Dua Negeri), adalah ibu kota yang didirikan oleh firaun dinasti kedua belas Mesir Kuno Amenemhat I.[1] Kota ini terletak di Oasis Faiyum. Situs Itjtawy mungkin dipilih menjadi ibu kota karena kedekatannya dengan sumber serangan ke Mesir, agar serangan-serangan selanjutnya dapat dicegah.[2] Referensi ^ Arnold, Dorothea (1991). Amenemhat I and the Early Twelfth Dynasty ...

 

CharlotteCharlotte di bulan Maret 2015Nama lahirAshley Elizabeth Fliehr[1]Lahir05 April 1986 (umur 37)[2]Charlotte, Karolina Utara, Amerika Serikat[2]Alma materNorth Carolina State UniversityPasanganRiki Johnson ​ ​(m. 2010; c. 2012)​[3] Bram ​ ​(m. 2013; c. 2015)​KeluargaRic Flair (ayah)David Flair (saudara tiri)Reid Flair (saudara laki-laki)Karier gulat profes...

English noble Canting arms of Bourchier: Argent, a cross engrailed gules between four water bougets sable John Bourchier, 2nd Earl of Bath PC (1499 in Devon – 10 February 1560/61) was an Earl in the peerage of England. He also succeeded to the titles of 12th Baron FitzWarin, Baron Daubeney and 4th Count of Eu. Origins He was the son of John Bourchier, 1st Earl of Bath and Cecily Daubeney. He was the first cousin of Anne Stanhope, daughter of the 1st Earl of Bath's sister, Elizabeth Bourchie...

 

History BuilderAli Abdul Rassol Launched1938 Statusmuseum ship The Fateh Al-Khayr is a 226-ton dhow preserved as a museum ship in Kuwait at Kuwait Scientific Center. Built in 1938 in Kuwait by Ali Abdul Rassol for Mohamed Al-Ghanim and Thunayan Al-Ghanim, it is the only surviving Kuwaiti-built sailing ship of the country's pre-oil era.[1] Though the Fateh Al-Khayr shares its name with a similar museum ship in Oman, the Omani ship is a type of dhow called a Ghanjah, and the Kuwaiti sh...

 

German political activist (1940–2022) For the sportsman see Günter Deckert (nordic combined). You can help expand this article with text translated from the corresponding article in German. (January 2022) Click [show] for important translation instructions. View a machine-translated version of the German article. Machine translation, like DeepL or Google Translate, is a useful starting point for translations, but translators must revise errors as necessary and confirm that the transla...

1995 filmFrench KissTheatrical release posterDirected byLawrence KasdanWritten byAdam BrooksProduced by Tim Bevan Eric Fellner Kathryn F. Galan Meg Ryan Starring Meg Ryan Kevin Kline Timothy Hutton Jean Reno François Cluzet Susan Anbeh CinematographyOwen RoizmanEdited byJoe HutshingMusic byJames Newton HowardProductioncompanies Working Title Films Prufrock Pictures Distributed by 20th Century Fox (North America) PolyGram Filmed Entertainment (international)[1] Release date May 5...

 

American politician For other people with the same name, see John Hemphill (disambiguation). This article relies largely or entirely on a single source. Relevant discussion may be found on the talk page. Please help improve this article by introducing citations to additional sources.Find sources: John J. Hemphill – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (April 2011) John James HemphillMember of the U.S. House of Representativesfrom Sou...

 

ArchidonaMunicipalityArchidona BenderaLambang kebesaranMunicipal location in the Province of MálagaArchidonaLocation in SpainTampilkan peta Province of MálagaArchidonaArchidona (Andalusia)Tampilkan peta AndalusiaArchidonaArchidona (Spanyol)Tampilkan peta SpanyolKoordinat: 37°06′N 4°23′W / 37.100°N 4.383°W / 37.100; -4.383Koordinat: 37°06′N 4°23′W / 37.100°N 4.383°W / 37.100; -4.383Sovereign state SpainAutonomous community&...

Royal Italian Army infantry division during World War II 211th Coastal DivisionActive1942 – 1943Country Kingdom of ItalyBranch Royal Italian ArmySizeDivisionGarrison/HQCittanovaEngagementsWorld War IIInsigniaIdentificationsymbol 211th Coastal Division gorget patchesMilitary unit The 211th Coastal Division (Italian: 211ª Divisione Costiera) was an infantry division of the Royal Italian Army during World War II.[1] Royal Italian Army coastal divisions were second line divis...

 

Eastern Orthodoxy presence in Montenegro Eastern Orthodox Christians in Montenegro (2011 census) Eastern Orthodoxy in Montenegro refers to adherents, religious communities, institutions and organizations of Eastern Orthodox Christianity in Montenegro. It is the largest Christian denomination in the country. According to the latest census of 2011, 446,858 citizens of Montenegro (72.07%) registered as Eastern Orthodox Christians. The majority of Eastern Orthodox people in Montenegro are adheren...

 

Israeli-Palestinian anti-occupation organization This article relies excessively on references to primary sources. Please improve this article by adding secondary or tertiary sources. Find sources: Coalition of Women for Peace – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2011) (Learn how and when to remove this message) Coalition of Women for PeaceAbbreviationCWPFounded2000[1]TypeNon-profitNGOFocusbringing together women from a wide varie...

Carpenter di Jingle Ball Tour 2016 Panyanyi dan aktris asal Amerika Serikat, Sabrina Carpenter telah menggelar 3 tur konser. Ia memulai tur pertamanya, Evolution Tour pada 18 Oktober 2016 yang kemudian dilanjutkan hingga 2017. Kemudian, ia melakukan tur kedua, The De-Tour pada tahun 2017, serta tur ketiganya, Singular Tour pada tahun 2019. Evolution Tour (2016-2017) Evolution TourTour yang diadakan oleh Sabrina CarpenterAlbum terkaitEvolutionTanggal awal18 Oktober 2016 (2016-10-18)Tangga...

 

Ця стаття потребує додаткових посилань на джерела для поліпшення її перевірності. Будь ласка, допоможіть удосконалити цю статтю, додавши посилання на надійні (авторитетні) джерела. Зверніться на сторінку обговорення за поясненнями та допоможіть виправити недоліки. Мат...

 

This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Heston Aerodrome – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (May 2020) (Learn how and when to remove this message) AirportHeston AerodromeHeston Aerodrome central buildings, July 1935, looking eastIATA: noneICAO: noneSummaryCoordinates51°29′12.1″N 000�...

This list is incomplete; you can help by adding missing items. (December 2014) Arnisdale Free Church Fearn Abbey Reay Parish Church A List of churches in Highland (council area), Scotland. The area was previously divided into civil parishes, one for each medieval church: Caithness: Bower, Canisbay, Dunnet, Halkirk, Latheron, Olrig, Reay (partly in Sutherland until 1891), Thurso, Watten, and Wick. Sutherland: Assynt, Clyne, Creich, Dornoch, Durness, Eddrachillis, Farr, Golspie, Kildonan, Lair...

 

Style of clothes prescribed for courts of law This article is about dress for courts of law. For dress for royal courts, see Court uniform and dress. For the racehorse, see Court Dress (horse). This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Court dress – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (June 201...

 

2024 World Athletics RelaysHost city Nassau, BahamasEvents5Dates4-5 May 2024Main venueThomas Robinson Stadium← Chorzów 2021Guangzhou 2025 → The 2024 World Athletics Relays was held in Nassau, Bahamas on 4 and 5 May 2024.[1] Overview The first 3 editions of the IAAF World Relays (former name) have been held in the same site: 2014 IAAF World Relays, 2015 IAAF World Relays and 2017 IAAF World Relays. Nassau won the bid against Lausanne in November 2022, in Rome.&#...

Granite sphinx in the collections of the Louvre Great Sphinx of TanisMaterialGraniteCreatedc. 2550 BCDiscoveredTanis, Sharqia, EgyptPresent locationParis, Ile-de-France, France The Great Sphinx of Tanis is a granite sculpture of a sphinx, whose date may be as early as the 26th century BC. It was discovered in the ruins of the Temple of Amun-Ra in Tanis, Egypt's capital during the 21st Dynasty and the 23rd Dynasty. It was created much earlier, but when exactly remains debated with hypotheses o...

 

List of events ← 1880 1879 1878 1881 in Russia → 1882 1883 1884 Decades: 1860s 1870s 1880s 1890s 1900s See also: History of Russia Timeline of Russian history List of years in Russia Siege of Geok Tepe Events from the year 1881 in Russia. Incumbents Monarch – Alexander II (until March 13), Alexander III (after March 13) Events January 1–January 24 – Siege of Geok Tepe: the Turkomans is defeated by Russian troops under General Mikhail Skobelev. March 13 – Empero...