Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1939 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan kymmenes kausi. Kaudella 1939 Mestaruussarja pelattiin kahdeksan joukkueen kaksinkertaisena sarjana. Sarja jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, kun talvisotaa edeltäneet ylimääräiset kertausharjoitukset alkoivat 10. lokakuuta 1939. Palloliitto ilmoitti 12. lokakuuta keskeyttävänsä kaikki jalkapallosarjat.[1]
Sodan vuoksi sarjaa ei voitu pelata loppuun loppuvuoden aikana, ja kun seitsemän pelaamatta jääneen ottelun pelaaminen näytti epävarmalta myös seuraavana keväänä, Palloliiton edustajakokous päätti 28. huhtikuuta 1940, että kauden 1939 Mestaruussarja on päättynyt.[2] Mestaruussarjan ja Suomen mestaruuden voitti TPS, joka varmisti Palloliiton päätöksen myötä toisen mestaruutensa. TPS oli ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen joukkue, joka voitti Mestaruussarjan. Viimeiseksi sijoittunut Reipas putosi suoraan B-sarjaan ja toiseksi viimeiseksi jäänyt KPT putosi sarjasta karsintaottelun kautta.
Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1939 voitti HJK:nAatos Lehtonen 15 maalilla.[3]
Mestaruussarjaan osallistui kahdeksan joukkuetta, joista seitsemän kaudelta 1938 ja yksi nousija kauden 1938 Itä–Länsi-sarjasta. Itä–Länsi-sarjan voittaja Reipas nousi suoraan ja KPT säilytti paikkansa karsintojen kautta. Reipas korvasi edellisellä kaudella viimeiseksi jääneen Sudet.[4]
Lähde: Jalkapallokirja 1939[6]; Jalkapallokirja 1940–41[5] 1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa. Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.
HIFK–HJK ottelun tulos on uusintaottelun tulos. Ottelu päättyi ensin 1–3, mutta kun ottelu lopetettiin 4 minuuttia ennen täyttä peliaikaa, Palloliitto määräsi uusintaottelun.[5]
Pelaamatta jääneet ottelut: 8. lokakuuta Toverit–Reipas; 15. lokakuuta HIFK–KPT, Reipas–VPS ja TPS–HJK sekä 22. lokakuuta HPS–VPS, KPT–Toverit ja Reipas–TPS.[7]
Mestaruussarjakarsinta
Mestaruussarjakarsinnassa pelasivat Mestaruussarjassa seitsemänneksi sijoittunut KPT ja Itä–Länsi-sarjassa toiseksi sijoittunut KIF. Jalkapallosarjojen jäätyä kesken syksyllä 1939, karsinta pelattiin ennen seuraavan kauden alkua ja karsinnan voittaja ratkaistiin yhdellä ottelulla.
↑Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet - Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930−2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
↑Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
a) Suomenmestaruuskilpailua ei pelattu ensimmäisen maailmansodan vuoksi. b) Mestaruussarjaa ei pelattu jatkosodan vuoksi. c) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1942). d) Mestaruussarja korvattiin jatkosodan vuoksi cup-kilpailulla (1945). e) Karsintasarja on laskettu myöhemmin Mestaruussarjan 13. kaudeksi.