Israelin mukaan 99% hyökkäävistä laitteista tuhottiin.[7]
1 vakavasti loukkaantunut 7-vuotias lapsi[8] ja 31 lievästi loukkaantunutta[9].
Iran hyökkäsi ilmaiskuin Israeliin 13.–14. huhtikuuta 2024 osana maiden välistä konfliktia, joka alkoi vuonna 2023 käynnistyneestä Gazan sodasta.[10] Tällöin Iranin vallankumouskaarti laukaisi suuren määrän ohjuksia ja räjähdelennokkeja kohti Israelia. Israel kertoi torjuneensa lähes kaikki hyökkäävät projektiilit. Ilmahyökkäys oli vastaus Israelin tekemään ilmaiskuun Iranin suurlähetystöön Syyriassa, joka tappoi 13 ihmistä.[11] Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Iran hyökkää suoraan Israeliin, vaikka maiden välit ovatkin olleet kymmeniä vuosia hyvin jännitteiset.[12]
Hyökkäykselle annettiin Iranissa koodinimi Operaatio Tosi lupaus.[13] Valtioiden välinen konflikti jatkui kiristymistään vuoden 2024 aikana ja Iran teki toisen ilmahyökkäyksen Israeliin lokakuussa 2024.
Iskujen taustalla on 7. lokakuuta 2023 alkanut Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamasin välinen sota. Sota alkoi Hamasin hyökkäyksestä Israeliin ja Israel vastasi tähän valtaamalla alueita Gazassa.[14] Iran on Israelin vihollinen ja syyttänyt sitä palestiinalaisten kansanmurhasta Gazassa. Myös libanonilainen Hizbollah on taistellut sodassa Israelia vastaan.
Iranin turvallisuusviranomaiset olivat mukana suunnittelemassa Hamasin hyökkäystä lokakuussa 2023.[15] Iran on rahoittanut ja aseistanut merkittävästi Hamasia sodassa[16] Hamas ilmaisi tukensa huhtikuun 2024 ilmaiskujen tapahtuessa.[17]
Israelin isku Damaskoksessa
Israel iski 1. huhtikuuta noin kello 17.00 paikallista aikaa tarkalla ohjusiskulla Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa sijaitsevaan Iranin konsulaattiin.[18] Iskussa kuoli 13 ihmistä, joista seitsemän merkittäviä Iranilaisia virkamiehiä, mukaan lukien Iranin vallankumouuskaartin maavoimien komentaja Mohammad Reza Zahedi.[19][20] Iran vannoi kostotoimia hyökkäyksen jälkeen.[21] Israel laittoi eri puolilla maailmaa sijaitsevia suurlähestystöjä valmiustilaan uhkausten jälkeen.[22]
Hyökkäyksen uhka
Yhdysvallat oli havainnut ennen iskua Iranin siirtelevän rajojensa sisällä erilaisia lennokkeja ja risteilyohjuksia. Sen ajateltiin viittaavan mahdolliseen hyökkäykseen. Israel varoitti Irania mahdollisen hyökkäyksen seurauksista.[23]
Iranin vallankumouskaarti valtasi israelissomisteisen rahtilaivan Hormuzinsalmella ennen iskua.[24]
Hyökkäys
Israelilaisia upseereita tilannekokouksessa.
Iranista ammuttiin illalla 13. huhtikuuta risteilyohjuksia, ballistia ohjuksia ja räjähdelennokkeja kohti Israelia. Hyökkäys kesti noin viisi tuntia.[25] Hyökkäystä pidetään Iranin vastaiskuna Israelin toteuttamaan iskuun huhtikuun alussa Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa.[26] Iranin YK-suurlähettilään Amir Saeid Iravanin mukaan Iranin ainut vaihtoehto oli tehdä Israeliin vastahyökkäys.[27]
Hyökkääviä projektiileja oli todennäköisesti yhteensä yli 300 kappaletta. Israelin puolustusvoimien mukaan hyökkäyksessä oli mukana yli 185 droonia, 36 risteilyohjusta ja 110 maasta laukaistavaa ballistista ohjusta.[29]
Israelin mukaan 99 prosenttia ammutuista projektiileista torjuttiin ja niistä suuri osa jo ennen, kuin ne tulivat Israelin rajojen sisälle. Torjunnassa käytettiin Arrow-, Daavidin linko- ja Rautakupoli-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä. Hyökkääviä laitteita torjuivat myös Ison-Britannian, Jordanian ja Yhdysvaltojen hävittäjälentokoneet sekä Yhdysvaltain Patriot-ohjukset ja sotalaivat. Ranskan laivasto osallistui torjuntaan tutka-avulla.[30] Jotkin ballistiset ohjukset pääsivät Israelin rajojen siään ja vahingoittivat Nevatimin lentotukikohtaa eteläisessä Israelissa.[31] Hyökkäyksen aikana kansalaisia pyydettiin hakemaan suojaa, mutta pyyntö peruttiin varhain sunnuntaiaamuna.[32]
Reaktiot
Euroopan valtiot
Suomen ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomi tuomitsee hyökkäyksen vakavasti.[33] Tasavallan presidentti Aleksander Stubb toivoi Israelin ymmärtävän liian voimakkaan vastahyökkäyksen varjopuolet.[34] Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin mukaan Ruotsin hallitus tuomitsi jyrkästi hyökkäyksen.[35] Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukraina tuomitsee Iranin iskut. Hänen mukaansa Iranin toimet ovat uhka koko maailmalle.[36]
Yhdysvallat
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaamassa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston jäseniä iskujen jälkeen Valkoisessa talossa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tuomitsi hyökkäyksen vakavasti.[37] Hän toivoi, että Israel ei kostaisi Iranille hyökkäysten vähäisten vaurioiden takia. Biden kertoi Yhdysvaltojen olevan ottamatta osaa mahdollisiin Iranin vastaisiin hyökkäyksiin.[38] Monet Yhdysvaltain korkeimmat virkamiehet kertoivat huolensa Israelin mahdollisesta vastaiskusta Iraniin, koska se voi saattaa Yhdysvallat laajempaan konfliktiin.[39] Yhdysvallat varoitti Irania lisäämällä pakotteiden määrää hyökkäyksen jälkeen.[40]
Israelin viranomaisten mukaan iskut aiheuttivat jonkinasteista vahinkoa Israelin asevoimille.[43] Israelilainen ensiapujärjestö Magen David Adom kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä, jotka olivat saaneet lieviä vammoja iskujen aikana.[9] Ainoa vakavasti loukkaantunut oli negeviläinen 7-vuotias beduiinityttö. Hänen päähänsä osui ohjuksen sirpale.[44]
Iranin tilanne
Iranin hallitus piti iskuaan onnistuneena.[45] Hizbollah onnitteli Irania iskun johdosta.[46] Iran on varoittanut iskevänsä uudelleen suuremmilla voimilla, jos Israel tai Yhdysvallat kostaa sen ilmaiskut.[47] Israelilainen virkamies kertoi CNN:lle Israelin vastaavan Iranin hyökkäykseen.[48]
Lentoliikenne
Monille lentoyhtiölle isku muodostui ongelmaksi, sillä Iranin hyökkäys esti lennot sen yli Euroopan ja Aasian välisillä reiteillä. Katkos oli suurin yksittäinen lentoliikenteen häiriö syyskuussa 2001 tapahtuneiden World Trade Centerin kaksoistornien terrori-iskujen jälkeen.[49] Lentoja peruuttaneita ja uudelleenreitittäneitä lentoyhtiöitä ovat olleet muun muassa Qantas, Lufthansa, United Airlines ja Air India.[50] Suomalaisyhtiö Finnair reititti lentoja uudelleen jo ennen iskua sen mahdollisuuden vuoksi.[51] Lisäksi jotkin lentoyhtiöt keskeyttivät lentonsa Tel-Aviviin Israeliin ja muualle sieltä turvallisuussyistä.[52]
Talous
Iran on Öljynviejämaiden järjestön kolmanneksi suurin öljyn tuottaja. Se tuottaa päivässä noin kolme miljoonaa tynnyriä öljyä, joka on noin kolme prosenttia maailman kokonaistuotannosta. Lähi-idän kriisin vuoksi Iranin öljyteollisuus on epävakaa, joka voi vaikuttaa merkittävästi öljyn hintaan.[53]S-Pankin päästrategi Lippo Suomisen mukaan hyökkäys tulee nostamaan öljyn hintaa hyvin todennäköisesti, ja vaikuttamaan maailman öljytuotantoon ja öljyn kuljettamiseen.[54]
