Keïta oli mukana presidentiksi valitun Adéma-PASJ:n ehdokkaan Alpha Oumar Konaré vaalikampanjassa vuonna 1992 ja toimi sen jälkeen tämän tiedottajana ja diplomaattisena neuvonantajana. Hänet nimitettiin Norsunluurannikolle Malin Abidjanin-suurlähettilääksi vuonna 1992 ja maan ulkoministeriksi vuonna 1993.[1]
Keïta toimi Adéma-PASJ:n puheenjohtajana ja Malin pääministerinä vuosina 1994–2000. Hänen pääministerikautensa tapahtumia olivat koululakkojen päättyminen, yhteiskunnallisten jännitteiden lientyminen, tuaregikapinan päättänyt rauhansopimus vuonna 1996 ja Malin kunnallishallintouudistuksen toteuttaminen.[1]
Keïta erosi Adéma-PASJ:sta vuonna 2000 ja perusti vuonna 2001 kannattajineen uuden puolueen Rassemblement pour le Malin (RPM). Arvoiltaan sosiaalidemokraattiseksi luonnehdittu puolue asetti hänet ehdokkaakseen vuoden 2002 presidentinvaaleissa. Keïta tuli vaalien ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi saatuaan 20,65 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella hän tuki Adéma-PASJ:n Soumaïla Cissén vastaehdokasta Amadou Toumani Touréa, joka valittiin presidentiksi.[1]
Keïtan puolue RPM voitti vuoden 2002 kansalliskokousvaalit, joissa hänet valittiin kansanedustajaksi Bamakosta. Hän toimi kansalliskokouksen puheenjohtajana vuosina 2002–2007. Tänä aikana hyväksyttiin muun muassa laki maatalouden kehittämisestä ja uusi kaivoslaki. Keïta asettui vuonna 2005 presidentti Tourén vastaiseen oppositioon ja vastusti varsinkin tuaregien kanssa heinäkuussa 2006 solmittua Algerin sopimusta, johon liittyi Malin pohjoisosan demilitarisointi.[1]
Keïta oli uudelleen RPM:n presidenttiehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa, joissa hän sai 19,15 prosenttia äänistä. Hänet valittiin samana vuonna jälleen kansalliskokoukseen, jonka puheenjohtajaksi tuli Dioncounda Traoré.[3]
Vuoden 2012 presidentinvaalien alla Keïtaa tukemaan asettui 18 puolueen muodostama yhteenliittymä. Sotilasvallankaappauksen keskeyttämän vaalikampanjan jälkeen hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi elokuussa 2013. Keïta sai vaalien toisella kierroksella 77,62 prosenttia äänistä. Vuoden 2018 presidentinvaalien toisella kierroksella hänet valittiin uudelleen 67,17 prosentilla äänistä.[1] Keïtan vastaehdokkaana molemmissa vaaleissa oli Soumaïla Cissé[4].
Keïtan presidenttikautta leimasi Malin pohjoisosassa jatkunut sisällissota. Tuaregien kanssa solmittiin rauhansopimus vuonna 2015, mutta sotilaisiin ja kansainvälisiin rauhanturvaajiin kohdistuneet hyökkäykset jatkuivat sen jälkeenkin, ja terroriteot levisivät maan keski- ja eteläosiin. Poliittinen epävakaus heijastui useina hallituksenvaihdoksina.[4]
Keïtan toisen virkakauden oli määrä päättyä vuonna 2023[1]. Kapinaan nousset sotilaat pidättivät Keïtan ja pääministeri Boubou Cissén elokuussa 2020. Pidätyksen jälkeen Keïta ilmoitti eroavansa ja hajottavansa maan hallituksen ja parlamentin.[5] Keïta siirrettiin sittemmin kotiarestiin,[6] mutta hän oli myös hetken Abu Dhabissa saamassa lääkärinhoitoa[7]. Keïtan terveys heikkeni vallankaappauksen jälkeen, ja hän kuoli kotonaan Bamakossa tammikuussa 2022.[2]
Yksityiselämä
Keïta oli naimisissa Aminata Maïgan kanssa, ja hän oli neljän lapsen isä[1]. Hänen poikansa Karim on toiminut kansanedustajana[8].
.jpg)
