Hyvät herrat
Sarjan tunnusteksti.
Tyyli	satiiri
Kestoaika	noin 30 minuuttia
Pääosissa	Matti Tuominen Eero Melasniemi Eila Pehkonen Anja Pohjola Sarina Röhr Mikko Roiha Billy Carson Vilma Melasniemi
Alkuperämaa	Suomi
Alkuperäiskieli	suomi
Verkko	Kolmoskanava (1990–1992) MTV3 (1993–1996)
Esitetty	15. tammikuuta 1990 – 21. toukokuuta 1996
Tuotantokausia	7
Jaksoja	207[1]
Tuotanto
Tuottaja(t)	Jarmo Porola
Ohjaaja(t)	Anssi Repo (studio-ohjaus) Pertti Melasniemi
Käsikirjoittaja(t)	Aarno Laitinen ja Lasse Lehtinen (Saara Lenso, Serita Numintio ja Sole Sarana) Jarkko Juselius
Animaattori(t)	Seppo Välimäki
Säveltäjä(t)	Jussi Halme
Tuotantoyhtiö(t)	VipVision
Seuraaja	Herrat nauraa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Infobox OK

Hyvät herrat on suomalainen vuosina 1990–1996 valmistunut poliittinen satiirisarja. Sarjaa esitettiin vuosina 1990–1992 Kolmoskanavalla ja vuosina 1993–1996 MTV3-kanavalla. Sarjan käsikirjoittajana toimi Aarno Laitinen avustajanaan pääasiassa Lasse Lehtinen salanimillä Saara Lenso, Serita Numintio ja Sole Sarana.^[1] Muutaman vuoden ajan sarjaa käsikirjoitti Laitisen ja Lehtisen ohella Yleisradion politiikan toimittaja Jarkko Juselius.^[2] Sarjan ohjaajana toimi Pertti Melasniemi ja tuottajana Jarmo Porola. Sarjaa tehtiin kaikkiaan yhteensä 207 jaksoa. Vuonna 1999 valmistui 15-osainen jatkosarja Herrat nauraa, joka oli jatkoa alkuperäiselle sarjalle.

Sarjan päähenkilöt ovat kauppaneuvos Johannes Paukku (Matti Tuominen), ”Paukun lenkillä” rikastunut makkaratehtailija ja hänen vävypoikansa Raimo ”Tollo” Koskivuo (Eero Melasniemi), sosiaalidemokraattinen poliitikko, jonka titteli yleni sarjan aikana kansanedustajasta puoluesihteeriksi ja ministeriksi. Jokaisessa jaksossa Paukku ja Tollo järjestivät saunaillan ja kutsuivat sinne poliittisen tai muun tunnetun julkisuuden henkilön, jota he saunomisen, kylvettämisen ja juomisen ohessa yrittivät puhua suosiolliseksi omille poliittisille hankkeilleen. Kauppaneuvos Paukun esikuva oli tiettävästi yritysjohtaja ja elinkeinoelämän järjestövaikuttaja Heikki Tavela.^[3]

Päivänpoliittisesti ajankohtaisten repliikkien saamiseksi mukaan viikon jakso kuvattiin vuonna 1990 maanantaisin ja ohjelma tuli televisiosta vielä saman päivän iltana, siksi niissä luettiin saman päivän iltapäivälehtiä. Keväästä 1991 lähtien esityspäivä oli tiistai, aina sarjan loppumiseen asti. Näin ohjelman tekoon saatiin yksi päivä lisää aikaa. Sarjan kuvauspaikka oli Helsingin Käpylässä sijaitseva Park Hotel Käpylä, joka on toiminut helmikuusta 2017 nimellä Finlandia Park Hotel Helsinki.^[4][5][6]

Käsikirjoittaja Lasse Lehtinen on muistellut, että kauppaneuvos Paukun rooliin kaavailtiin useaa tunnettua miesnäyttelijää Lasse Pöystistä ja Pentti Siimeksestä alkaen. Vaatimuksena oli, että valittava näyttelijä oli ehdottoman raitis. Tästä syystä tehtävä osoittautui Lehtisen mukaan vaikeaksi, sillä miltei kaikilla tuolloin vapaana olleilla miesnäyttelijöillä oli alkoholiongelma. Ohjaaja Pertti Melasniemi vaati ja sai kauppaneuvos Paukuksi Matti Tuomisen.^[2] Lasse Lehtinen on pitänyt Tuomisen valintaa onnistuneena, sillä tämä omaksui Paukun roolin taitavasti. Tullessaan valituksi Tuominen oli suurelle yleisölle vielä melko tuntematon, vaikka hänellä oli takanaan jo pitkä ura teatterinäyttelijänä. Tuomisen poika, näyttelijä Sakari Tuominen on kertonut isänsä olleen yksityiselämässään jokseenkin täydellinen Paukun vastakohta, luonteeltaan ujo ja vaatimaton ja mieluummin sivustaseuraaja kuin seurueen keskipiste.^[7]

Hyvien herrojen hahmot olivat pitkälle tyypiteltyjä ja sen huumori oli usein ronskia. Kauppaneuvos Paukku oli sovinistinen, rasistinen^[8] ja öykkäröivä teollisuuspohatta, Tollo puolestaan lipevä poliittinen peluri. Hahmojen avulla karrikoitiin politiikan hyvä veli -verkostoa, jossa päätökset juonitaan kabineteissa ja saunailloissa ”kansan selän takana”. Lisäksi Paukku ja Tollo harrastivat leveää elämää, juopottelua ja satunnaisia syrjähyppyjä (kauppaneuvoksetar asui Barcelonassa, eikä rouva Koskivuokaan koskaan esiintynyt sarjassa). Saunavieraiden selät pesi ensimmäisen vuoden jaksoissa kylvettäjä Armi (Eila Pehkonen). Näyttelijä Pehkonen kuoli syyskuussa 1991, ja hänen tilalleen tuli ohjelman elinkaaren loppuun asti kylvettäjä Tyyne Hurskainen (Anja Pohjola), joka kommentoi politiikkaa omasta ”kokkoomuslaisen rintamalotan” näkökulmastaan. Saunaseurueelle ”tärpättiä” tarjoili sarjan aikana useampi tarjoilija, ensin Pia (Sarina Röhr), sitten avoimesti homoseksuaali Timo (Mikko Roiha), jota Paukku kutsui ”Håkaniksi” ja lopuksi tohtori Samuel Livingstone Matabele (Billy Carson), jota Paukku nimitti sarjassa ”nokikepiksi”^[8][9]. Paukku suhtautui tarjoilijahahmoihin avoimen halveksuvasti, minkä oli tarkoitus kuvastaa naisiin, seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttajiin ja eläinaktivisteihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Ohjaaja Melasniemen mukaan Paukku oli kuitenkin aina lopulta se, joka käyttäytyi huonosti, tuli nokitetuksi ja joutui naurunalaiseksi.^[10]

Kauppaneuvos Paukun perhettä näytetään harvoin sarjassa. Hänellä on tytär, joka on naimisissa Tollon kanssa. Kauden 3 jaksossa 67 kerrotaan myös, että Paukulla on avioliiton ulkopuolinen poika, näyttelijä Matti Pellonpää.^[11]

Sarjan jokaisessa jaksossa esiintyi jokin suomalainen poliittinen tai muu julkisuuden henkilö omana itsenään. Vaikka Paukku ja Tollo saattoivat panna vierastaan halvalla sekä selän takana että päin naamaa, ohjelmaan riitti aina vieraita, sillä he saivat samalla mediajulkisuutta ja tilaisuuden esitellä omia ajatuksiaan suositussa televisio-ohjelmassa. Näin Hyvissä herroissa sekoittuivat oikea politiikka ja käsikirjoittajien satiiri. Paukun saunassa vieraili valtakunnan korkeinta johtoa ministereitä myöten. Ohjelmaa käsikirjoittaneen Lasse Lehtisen mukaan poliitikot suorastaan kilpailivat pääsystä mukaan ohjelmaan, ja vain muutamat, kuten Paavo Väyrynen, kieltäytyivät kutsusta.^[7]

Pääministeri Esko Aho osallistui sarjan tekemiseen ja esiintyi kuvauksissa, mutta kielsi viime tipassa jakson esittämisen. Venäläinen diplomaatti Viktor Vladimirov puolestaan oli lupautunut mukaan Hyviin herroihin, mutta perui tulonsa päivää ennen kuvauksia. Vladimirovin tilalle saatiin lyhyellä varoitusajalla kirjailija ja poliitikko Jörn Donner.^[2]

Presidentti Mauno Koiviston oli tarkoitus tulla mukaan erääseen Hyvien herrojen jaksoon pelaamaan Tollon kanssa lentopalloa Sikariporras-joukkueeseen. Päivää ennen kuvauksia olivat hallitusneuvottelut, ja sekoittaakseen faktaa ja fiktiota Pertti Melasniemi lähetti Tollon kuvausryhmän mukana paikan päälle kommentoimaan hallitusneuvotteluja. Kun iltapäivälehdet kertoivat seuraavana päivänä Tollon osallistuneen hallituksen muodostamiseen, tasavallan presidentin kansliasta ilmoitettiin presidentin haluavan siirtää osallistumistaan Hyviin herroihin. Melasniemi tulkitsi, ettei Koivistoa tultaisi koskaan näkemään sarjassa.^[2]

Presidentti Martti Ahtisaaren elämäkerran kirjoittajan Tapani Ruokasen mukaan Hyvät herrat oli vuosina 1992 ja 1993 osaltaan tasoittamassa Ahtisaaren tietä tasavallan presidentiksi. Ahtisaaren nimi mahdollisena tulevana presidenttiehdokkaana nousi esiin syyskuun alussa 1992 esitetyssä Hyvien herrojen jaksossa. Pari viikkoa myöhemmin Aarno Laitinen kirjoitti Iltalehteen kolumnin otsikolla ”Voisiko se olla Martti Ahtisaari?” Lasse Lehtinen oli huonoissa väleissä SDP:n pitkäaikaisen puheenjohtajan ja nelinkertaisen pääministerin Kalevi Sorsan kanssa ja halusi estää Sorsan pääsyn presidenttiehdokkaaksi. Myöhempi SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Ahtisaaren elämäkerrassa: ”Olennaista oli, että Göbbelsiäkin taitavampi propagandisti Lasse Lehtinen lähti ajamaan Ahtisaarta presidentiksi, systemaattisesti ja koko mediaa hyväksi käyttäen. Hän vaikutti toimittajakaveriensa kautta kaikissa tiedotusvälineissä.”^[12]

Listassa on vain osa sarjassa vierailleista henkilöistä.

• Sauli Niinistö ^[13]
• Tarja Halonen ^[13]
• Martti Ahtisaari^[2]
• Elisabeth Rehn ^[14]
• Matti Vanhanen ^[13]
• Juha "Junnu" Vainio^[2]
• Ben Zyskowicz ^[15]
• Jörn Donner^[2]
• Ilkka Kanerva ^[15]
• Pirkko K. Koskinen^[2]
• Sanelma Vuorre^[2]
• Tuovi Allén^[2]
• Hannele Luukkainen^[2]
• Kerttu Törnqvist^[2]
• Leif Salmén^[2]
• Leena Harkimo^[2]
• Eero Paloheimo^[2]
• Riitta Suominen^[2]
• Ruben Stiller^[2]

Kolmostelevision ohjelmajohtaja Heikki Seppälä oli festivaalimatkoillaan ihastunut brittiläiseen Spitting Image -sarjaan ja ehdotti VipVisionin Jarmo Porolalle mietittäväksi jotain samanlaista poliittista satiirisarjaa. Seppälän tietämättä Porola oli juuri ehdottanut Mainostelevisiolle poliittista satiiriohjelmaideaa, joka oli hylätty. Näin idea oli vapaa kaupattavaksi Kolmoselle, joka sen ostikin. Seppälä olisi tosin halunnut useampaa jaksoa viikottain, mutta sai tyytyä puolen tunnin jaksoon kerran viikossa.^[16]

Hyvät herrat oli suosittu ohjelma koko elinkaarensa ajan: esimerkiksi 6. huhtikuuta 1993 lähetetty jakso sai 1,4 miljoonaa katsojaa.^[17] Sarja teki päätähdestään kauppaneuvos Paukusta kulttihahmon ja tämän liki joka jaksossa kaikuneesta huudosta ”Henkilökunta, tärpättiä!” tuli lentävä lause. Samalla korkeiden poliitikkojen vierailu usein ronskia huumoria viljelleessä ohjelmassa herätti myös närkästystä. 1990-luvun puolivälissä MTV3:lla esitetty ajankohtaisohjelma Mediapeli järjesti studiokeskustelun ja katsojakyselyn aiheesta ”Onko ministerien sopivaa vierailla Hyvät herrat -ohjelmassa?”. Kuvituksena käytettiin Hyvien herrojen vapun jälkeistä jaksoa, jossa Paukku ja Tollo heräävät juoppoputkasta vappunaamarit päällä.

Vuonna 1999 sarjalle tehtiin lyhyt jatko-osa nimellä Herrat nauraa.

Talvella 2006–2007 MTV3 esitti uutta sarjaa Donna Paukku, jossa Johannes Paukun avioton tytär saapuu Suomeen ja alkaa saunottaa vieraita Tollon ja Tyynen avulla. Vanhan sarjan näyttelijöistä ainoastaan Tyyne Hurskaista esittänyt Anja Pohjola oli mukana.^[18] Aarno Laitinen sanoutui irti Donna Paukku -sarjasta muttei voinut tekijänoikeuslain nojalla sen tekemistä estääkään.

Sarjan jaksot ensimmäisinä vuosina uusittiin ensiesityksen jälkeisenä sunnuntaiaamuna. Sarjan jaksoja esitettiin uusintana kesällä 1998.^[19] Vuoden 2006 presidentinvaalien alla esitettiin uusintana sarjan kolme jaksoa vuosien 1994–1995 väliltä, joissa olivat vierailleet presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.^[13] Lisäksi vuonna 2006 kesällä MTV3 esitti toiveuusintana kahdeksan valikoitua jaksoa vuosilta 1990–1992.^[15]

Sarjan tunnusmusiikin ja muun ohjelmassa olevan syntetisaattorilla tehdyn musiikin teki Jussi Halme.^[20] Vuonna 2022 Halme ja suomalainen hip-hop- ja R & B-laulaja artisti tekivät yhteistyössä Hyvien herrojen tunnusteemasta päivitetyn version, koska alkuperäiset sarjan ääniraidat olivat tuhoutuneet MTV:n arkistossa.^[21]

Vuonna 1993 jaksoissa käytettiin tunnusteemaa, jossa esiintyy taulukehys pilvisellä taustalla, jossa vuorotellen näkyvät sarjan keskeisimmät henkilöt kauppaneuvos Paukku, Tollo Koskivuo, Tyyne Hurskainen ja baarimikko Timo, myöhemmissä jaksoissa Samuel Livingstone Matabele.

Vuosien 1994–1996 jaksojen alussa tunnusteemana käytettiin tietokoneella luotua Seppo Välimäen tekemää animaatiota.^[2] Kyseisestä animaatiosta on myöhemmin muodostunut internetmeemi.^[22][23]

Animaation alussa on kuvattuna eduskuntatalo. ”Möykky” möyryää maata pitkin eduskuntatalon portaille. Eduskuntatalon ”pylväät” katsovat ja ”möykky” siirtyy portailta keskimmäiselle pylväälle. Samassa muut pylväät lähtevät juoksemaan pois kuvasta. Keskimmäinen pylväs alkaa pullistua, ja siinä alkaa näkyä Kauppaneuvos Paukun kasvo, joka hymyilee leveästi. Yhtäkkiä Paukun kasvot hyytyvät, ja jäävät setelin alle. Hetken päästä kuvassa näkyy 100 markan seteli, jossa on kauppaneuvoksen kasvot. Raimo T. Koskivuo ottaa setelin povitaskuunsa ja hetken päästä Koskivuo häviää kuvassa näkyvän kahvikupin sisään. Sitten Tyyne Hurskainen ottaa kupin ja juo kahvia, jolloin yhtäkkiä kuva muuttuu oudoksi ja kuvaan ilmestyy baarimikko Samuel Livingstone Matabele. Sen jälkeen hän pirstoutuu vaaleanpunaisiksi pikkupalloiksi. Baarimikko lakaisee pirstoutuneet pallot, ja lopussa eduskuntatalon katto romahtaa.

• 
  Kuvakaappaus vuoden 1993 jaksoissa käytetystä tunnusteemasta, jossa pilvisellä taustalla näkyy taulukehys, jossa vuorotellen tulee näkyviin sarjan päähenkilöt. Kuvassa sarjan päähenkilö Johannes Paukku.
• 
  Vuodesta 1994 lähtien sarjan tunnusteemana aloitettiin käyttämään tietokoneella tehtyä animaatiota. Kuvakaappaus animaatiosta kohtauksesta, jossa eduskuntatalon pylväät katsovat eduskuntatalon portaille tullutta "möykkyä".
• 
  Animaation lopussa olevassa kohtauksessa eduskuntatalon katto romahtaa.

Kauppaneuvos Paukku teki cameoroolin Ere Kokkosen elokuvassa Vääpeli Körmy – taisteluni. Kun elokuvassa neuvotellaan Suomen ja Ruotsin välille syttyneen sodan lopettamisesta, Ruotsin armeijan komentaja pehmitetään viemällä hänet Paukun saunotettavaksi.^[24]

Park Hotel Käpylässä olevat saunatilat on nimetty sarjan hahmojen Paukun, Tollon ja Tyynen mukaan.^[4]

• Yle Kulttuuricocktail / Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

• Marjamäki, Tuomas: Naurattajat. Suomalaisen komiikan tekijä 2007-1907. Edita, 2007. ISBN 9789513747237