Purjelentoa varten kentällä on käytössä purjelentoalue G-47, mikä mahdollistaa purjelentotoiminnan Helsingin lähestymisalueella ilman transponderia. Kentän osoite on Lentokentäntie 50, 05820 Hyvinkää.
Hyvinkään lentokenttää alettiin rakentaa välirauhan aikana. Kentän sijaintipaikkaan vaikuttivat Hyvinkään ja Riihimäen rautateiden risteyskohdat sekä sijainti lähellä Helsinkiä.
Kentän rakentaminen oli Tie- ja vesirakennushallituksen vastuulla ja rakentamiseen käytettiin muun muassa työvelvollisia sekä joukkuetta virolaisia vapaaehtoisia. Kentän valmistumiskatsaus pidettiin 30. syyskuuta 1940 ja sen rakentaminen oli tullut maksamaan 4,7 miljoonaa silloista markkaa.
Perimätiedon mukaan ensimmäinen kentälle laskeutunut lentokone oli Bristol Blenheim, jonka miehistö oli laskeutunut vielä keskeneräiselle kentälle kyselemään polttoainetta.
Fokker D.XXI -pari.Muistomerkki
Sota-aika
Jatkosodan alussa kentältä toimi Lentolaivue 32 komentajanaan kapteeni Erkki Heinilä. Laivue suoritti kentältä useita sotalentoja, mutta tuloksia saatiin vain 25. kesäkuuta 1941 suoritetulla torjuntalennolla, jolla seitsemän Hyvinkäältä lentoon lähtenyttä Fokker D.XXI -hävittäjää onnistui torjumaan neuvostoliittolaisten DB-3-pommikoneiden hyökkäyksen Keravan tasalla. Koneista yksi pudotettiin Malmin tasalla ja toinen putosi Suomenlahteen. Molempien pudottaja oli Veikko Evinen FR-116-koneella.
Kentän ongelmana torjunnoissa oli, että korkealla harjun päällä sijaitsevalta kentältä nousi aina selvä pölypilvi koneiden startatessa ja tämä sai viholliskoneet kääntymään takaisin ennen kuin hävittäjät olivat saavuttaneet kohteitaan. Lentolaivue 32 siirtyi pois Hyvinkäältä 2. heinäkuuta 1941 ja seuraavana päivänä kentälle saapui Lentolaivue 30:n esikunta ja 2. lentue kalustonaan Fokker D.XXI -koneet. Laivue toimi Hyvinkäältä käsin työkenttänään Malmi. Laivue 30 siirtyi pois Hyvinkäältä 1. syyskuuta 1941 ja toiminta-aikana laivue oli saavuttanut useita ilmavoittoja lähinnä Suomenlahdella.
Sodan loppupuolen kenttä toimi lähinnä varakenttänä ja sillä oli koulutustoimintaa mikä näkyy tilastoissa muun muassa runsaina koneiden rikkomisina. Sodan jälkeen ilmavoimilla oli vielä jonkin verran toimintaa Hyvinkäältä esikuntalentueen Brewster B 239 -koneiden pitäessä Hyvinkäätä ja Malmia tukikohtinaan.
Kentän rakennuksen yhteydessä paikalle suunniteltiin myös ilmapuolustusta. Tarinan mukaan ilmapuolustus osui muun muassa neuvostoliittolaiseen pommikoneeseen, joka syöksyi lähellä sijaitsevaan Rutikka-nimiseen lampeen, jonka pohjassa kone edelleen makaa. Vuonna 2022 tehdyssä viistokaikuluotauksessa ei kuitenkaan löytynyt jälkiä lentokoneenhylystä.[2]
Lokakuun lopulla 1945 Aero Oy:n kolmimoottorinen Junkers Ju 52/3m matkustajakone OH-LAK Sampoputosi metsään yrittäessään laskeutua sankassa sumussa Hyvinkään lentokentälle. Kone tuhoutui pakkolaskussa mutta kolmesta miehistön jäsenestä ja 14 matkustajasta vain kaksi loukkaantui.[3][4]
Aeron aikainen terminaalirakennus on yhä olemassa ja se toimii Hyvinkään ilmailukerhon kerhorakennuksena. Aeron kaarihallin rauniot sijaitsevat lyhyen kiitotien varrella. Halli paloi purkutöiden yhteydessä.
Harrastustoiminta
Myöhemmin kentällä on ollut vilkasta harrasteilmailutoimintaa. Kenttä on isännöinyt muun muassa purjelennon 15 metrin luokan SM-kisoja vuonna 1987. Puolustusvoimat käyttävät yhä kenttää jonkin verran harjoituksiinsa. Useammin nähtyjä vieraita ovat olleet ilmatorjuntarykmentin varusmiehet sekä helikopterilentue. Alkuperäisistä sodan aikaisista neljästä kiitotiestä kaksi on metsittynyt ja kaksi käytössä.
Patolinna, Petteri: Hyvin lentää: Hyvinkään lentokentän historiaa: Hyvinkään ilmailukerhon historiaa 1949–1998. Hyvinkää: Hyvinkään ilmailukerho, 1998.
Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3a: Fokker D.XXI (Mercury). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-02-3
Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3b: Fokker D.XXI (Wasp). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-03-1
