Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Purjelento alkaa koneen hinaamisella taivaalle tyypillisesti noin 500 metrin korkeuteen. Hinaus voi tapahtua lentokoneella, tarkoitukseen rakennetulla vintturilla tai autolla. 500 metristä matka jatkuu ylöspäin tavallisesti noin 2000 metriin.
1930-luvulla ja uudestaan 1980-luvulta lähtien purjelentoa harrastettiin liitokoneilla, jotka lähtivät lentoon joko vuorelta tai mäeltä tai tasaisemmilla seuduilla kumiköyden vetämänä. Tuolloin lennot olivat ajallisesti perin lyhyitä.
Muutaman sadan metrin korkeuteen hinatun koneen irrotuksen jälkeen lentäjä etsii sopivan nousevan ilmavirtauksen, jonka mukana voi nousta ylemmäs. Kun haluttu korkeus on saavutettu, lentäjä ohjaa purjelentokoneen seuraavaan nostokohtaan ja näin lentämistä voi jatkaa pitkäänkin. Suomessakin on näin lennetty jopa yli 1 000 kilometrin matkalentoja.
Purjelentokoneen tarvitsemia nousevia ilmavirtauksia ovat termiikit, rinnetuuli sekä aaltovirtaukset. Termiikkejä eli voimakkaita konvektiovirtauksia syntyy erityisesti keväällä ja kesällä Auringon lämmittäessä toisia maastokohteita enemmän kuin toisia.
Purjelennon termiikkien eli tinttien tarve rajaa vuoristojen ja trooppisten alueiden ulkopuolella lentämisen kesäaikaan. Suomessa purjelentokausi alkaakin tyypillisesti maalis–huhtikuussa ja jatkuu aina syyskuun lopuille.
Rinnetuulta esiintyy esimerkiksi Alpeilla ja Pohjois-Ruotsin ja Norjan vuorilla. Suomea lähin rinnetuulilentokeskus on KebnekaiseRuotsin Lapissa. Siellä lennetään talvella.
Historia
Purjelentokurssille osallistuvia saksalaisia naislentäjiä kesäkuussa 1931 Berliinin lähellä.
Purjelento on ollut merkittävä ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa sitä tukee valtio merkittävästi, esimerkiksi Ranskassa valtio rahoitti jopa 80 prosenttia purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvun Saksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä maiden sotilasilmailun kehittämiseen. Myös Suomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.
Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji.
Koulutus
Purjelentäjän lupakirjan voi lunastaa maksua vastaan kun on suorittanut hyväksytysti teoriakokeen ja saanut riittävän määrän lento-opetusta ja lentänyt tarkastuslennon. Teoriakokeiden läpipääsyraja on 75 %.
radiopuhelinliikenne sekä radio- ja viestivälinetekniikka
Lento-opetus
vähintään 10 lentotuntia purjelentokoneella.
vähintään 50 lentoa purjelentokoneella, joista vähintään 30 koululentoina sekä vähintään 10 yksinlentoa.
100 kilometrin matkalento opettajan kanssa.
Lupakirjan suorittajan on myös täytettävä vaadittu lääketieteellinen kelpoisuusvaatimus.
Harrastusmahdollisuudet
Purjelentoa voi harrastaa erityisissä ilmailukerhoissa, jotka yleensä omistavat lentokoneet. Rahoituksen kerho yleensä hankkii jäsenten jäsenmaksuilla sekä talkootyöllä, jolla voidaan alentaa harrastuksesta koituvia kustannuksia.
Syksyn 2007 saapumiserästä alkaen Puolustusvoimien Urheilukoulu ottaa vastaan purjelentäjiä asevelvollisuuden suorittamiseen, jolloin on mahdollista kehittää purjelentotaitoa ohessa.
Kilpailutoiminta
Purjelennossa myös kilpaillaan SM-, EM-, ja MM-tasoilla. Tavallisesti kilpailuissa lennetään nopeustehtäviä annetuilla reiteillä, jotka ovat tyypillisesti 200–500 km pitkiä. Kilpailuissa on eri luokkia koneiden ominaisuuksien mukaan:
vakioluokka (kärkiväli 15 m, ei laippoja)
15 m -luokka (kärkiväli 15 m)
18 m -luokka (kärkiväli 18 m)
20 m -kaksipaikkaisluokka
avoin luokka
kerholuokka (käytetään tasoituskertoimia, ei painolastia)
13,5 m luokka (korvannut maailmanluokan, jossa konetyyppinä PW-5)
Suomen Ilmailuliitto on järjestänyt EM- ja MM-kilpailuja Suomessa.
Suomessa on valmistettu muun muassa PIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle saakka. Suomalainen KK-1e Utu oli koko maailmassa ensimmäisiä lasikuidusta valmistettuja lentokoneita. Saksa ja Puola ovat olleet pitkään merkittäviä purjelentokoneiden valmistajamaita.
