Kaupungin syntyvaiheet eivät ole täysin selvät, mutta se mainitaan kronikoissa 1100-luvulla ja perustamisvuotena pidetään vuotta 1142. Tällöin paikkakunta mainitaan linnoitettuna asuinpaikkana ruhtinas Mstislavin perustamassa Kiovan Rusin Tšernihivin (Tsernigov) ruhtinaskunnassa. Seuraavien vuosisatojen aikana paikkakunta oli toisinaan niin valtakunnan sisäisten kuin eri valtakuntien välisenä taistelun kohteena. Vuodesta 1335 lähtien paikkakunta liitettiin osaksi Liettuan suurruhtinaskuntaa, myöhemmin 1385 solmitun Krevan unionin tuloksena osaksi laajempaa Puola-Liettuaa. 1500-1503 käydyn sodan seurauksena Gomel siirtyy kuitenkin 1535 saakka osaksi Moskovan Venäjää. Liettuan suuriruhtinaskunnan hetmanni Mikalojus Radvila Mustan johdolla käytyjen taistelujen seurauksena Gomel liitetään takaisin Liettuan. Vuodesta 1569 lähtien se oli yli 200 vuotta Liettuan Minskin "maakunnan" Retšytsanpiirikuntaan. Liivinmaan sodan vuosina 1558–1583 venäläiset kuitenkin useasti valloittavat Gomelin. Vuonna 1560 paikkakunta saa ensimmäisen vaakunansa. Toukokuussa 1581 venäläisjoukkojen hyökkäyksen seurauksena taajama poltetaan.[6][7] Vuonna 1670 Gomel sai Magdeburgin lain mukaiset kaupunkioikeudet.[8] 1737 kaupunki palaa jälleen, vain Pyhän Nikolain kirkko säästyy. Vuoteen 1765 mennessä Gomeliin nousee kuitenkin jo 206 taloa.[6]
Venäjän keisarikunnan osana
Gomelin Rumjantsev- ja Paskevitš-sukujen palatsiGomelin palatsi on 20 000 Valko-Venäjän ruplan setelin kuva-aihe.
Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 kaupunki liitettiin Venäjän keisarikuntaan.[7] Hallinnollisesti se oli vuosina 1773—1777 ja 1852—1926 se oli Venäjän Mogiljovin kuvernementtiin kuuluva kihlakuntakaupunki, ja oli yksityisesti omistettu Belitsan kihlakunnan kaupunki vuosina 1777-1852.[6][9] (Belitsan kihlakuntakaupungissa asui 1840 väestönlaskennan mukaan 2762 henkeä).
Vuonna 1775 tsaaritar Katariina Suuri lahjoitti kaupungin kreivi, sotamarsalkka Pjotr Rumjantseville (1725–1796), joka oli paitsi taitava sotapäällikkö, myös keisarinnan suosiossa. Keisarinna antoi Rumjantseville myös arvokkaita koruja, sotilasarvomerkkejä, taideteoksia ja 100 000 tuolloista ruplaa palatsin rakentamista varten. Vuosina 1777-1782 Rumjantsev rakennutti aiemman puulinnoituksen tilalle Sožjoen lähelle kivisen palatsiasunnon, jonka suunnitteli PietarinTalvipalatsin arkkitehtina tunnettu Rastrelli. Vuonna 1778 Novabelizan asemakaava hyväksyttiin. Rakennettavasta taajamasta, joka on nykyään Gomelin kaupunginosa, kehittyi nopeasti arkkitehtuuriltaan eurooppalainen kaupunki. 1781 se sai uuden vaakunan. 1793 rakennettiin puinen Eliaan kirkko.[6]
Palatsialueen peri Pjotorilta hänen poikansa Nikolai Rumjantsev (1754–1826). Vuonna 1804 avattiin pellavatehdas ja uskonnollinen koulu. Nikolain kirkko rakennettiin 1805 ja Pietarin ja Paavalin kirkko vuosina 1809-1819. Empiretyylinen Metsästäjien talo nousi 1820. Naisten koulu (naisten esigymnasium), josta myöhemmin kehittyy lukio, käynnistyi 1822.[6]
Nikolai Rumjantsevin jälkeen hänen veljensä Sergei sai palatsin, mutta myi sen kreivi Ivan Paskevitšille 1834.[8] Vuosina 1837-48 Paskevitš laajensi palatsia rakennuttamalla siihen torniosan. Kaupungin kynttilätehdas perustettiin 1840. Avoin opistotason koulutus käynnistyi 1841.[6] Palatsin puistoalueelle rakennettiin 1889 Paskevitšien hautakappeli. Palatsi vaurioitui pahoin vuonna 1919 ja perusteellisemmin toisen maailmansodan aikana ("vain seinät säästyivät"), mutta kunnostettiin. Nykyään siellä on esimerkiksi museotoimintaa.[7]
Venäjän ensimmäinen lennätinlinja vedettiin vuonna 1850 pääkaupunki Pietarista Krimin Simferopoliin. Samoihin aikoin valmistui uusi Pietarin ja Kiovan välinen maantie, joka sekin kulki Gomelin kautta.[8][7] Vuonna 1854 Sožjoen oikealla rannalla sijainneeseen kaupunkiin liitettiin vasemman rannan Belitsa.lähde? Vuonna 1857 valmistui silta Sožjoen yli. Vuonna 1888 kaupungista tuli tärkeä rautateiden risteyspaikkakunta. Kehittyvä kaupunki vaurastui, sen teollisuus ja kulttuurielämä kehittyivät.[8]
Homel oli aiemmin tärkeä juutalaiskulttuurin keskus. 1800-luvulla väestöstä puolet oli juutalaisia ja kaupungissa oli 24 synagogaa.[8]
Neuvostoliiton, maailmansodan ja itsenäisen Valko-Venäjän aika
(ajanjakso 1800-luvun alkupuolelta eteenpäin vajavainen, kesken)
Ennen toista maailmansotaa juutalaisia oli vielä kolmannes, noin 50 000 henkeä. Vaikka jotkut onnistuvat pakenemaan sodan alkukuukausina, suurin osa suljettiin saksalaismiehityksen aikana ghettoihin ja lopulta tuhottiin.[8]
Vuonna 1986Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin pahimmat laskeumat osuivat aivan kaupungin läheisyyteen, mutta itse kaupunkia ei tässä yhteydessä evakuoitu.
Homelin kaupunki on keskeisin osa maakuntahallinnon ohjauksessa olevaa Homelin kaupunkipiiriä (ven.Гомельский горсовет, Gomelski gorsovet), jossa asui 2009 väestönlaskennan mukaan yhteensä 492 136 ihmistä. Homelin kaupungin (482 136 as.) lisäksi kaupunkipiiriin kuuluu kaupungin luoteispuolella sijaitseva työläisten taajamaKastsjukouka (ven.рп Костюковка) (9 484 as.). [3][5]
Sisäisesti Homelin kaupunki jakautuu neljään hallintopiiriin:[3]
Oheinen taulukko kuvaa Homelin ilmastoa. Tiedot ovat kaudelta 1961–1990.[16] Alueella ja myös Homelissa on sittemmin mitattu useita taulukon normaalijakson lämpötiloja äärevämpiä lukemia. Esimerkiksi ilman lämpötila kohosi +38,9 celsiusasteeseen elokuun 2010 helteiden aikana.
Homelin ilmasto
Tam
Hel
Maa
Huh
Tou
Kes
Hei
Elo
Syy
Lok
Mar
Jou
Vuosi
Ylin lämpötila vuosina 1961–1990 (°C)
8,4
15,8
20,7
25,9
31,8
33,7
33,7
34,0
28,9
26,0
17,8
10,5
34,0
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C)
−4,1
−2,4
3,1
12,1
19,8
22,8
23,8
23,1
17,9
10,9
3,5
−1,1
10,8
Keskilämpötila (°C)
−7,3
−5,7
−0,8
7,4
14,3
17,4
18,4
17,5
12,6
6,6
0,9
−3,6
6,5
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C)
−10,5
−9,0
−4,2
3,4
9,1
12,2
13,5
12,4
8,0
3,1
−1,1
−6,3
2,6
Alin lämpötila vuosina 1961–1990 (°C)
−35,0
−35,1
−33,7
−9,2
−2,5
−0,2
6,0
1,2
−3,2
−9,3
−18,2
−27,6
−35,1
Keskimääräinen sademäärä (mm)
36
28
32
39
48
84
82
59
48
43
45
44
589
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm)
9,4
7,3
7,7
7,8
8,0
10,3
9,4
8,0
8,0
7,5
9,3
10,1
102,8
Auringonpaiste (h)
54
74
131
176
264
264
261
246
168
115
44
31
1828
Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 33041 Gomel.[16]
Talous ja liikenne
Gomselmašin leikkuupuimurit tunnetaan Valko-Venäjän ulkopuolellakin.
Belorusneft vastaa maan suurimmasta huoltoasemaketjusta.
Belrusneft-huoltamot tunnetaan myös emoyhtiö Belneftehimin nimellä.
Homel on tärkeä liikenteen solmukohta Ukrainan ja Venäjän rajojen läheisyydessä. Kaupungissa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä risteää sekä keskeisiä valtateitä että junanratoja; kaupunki on Minskin ja Kiovan ratayhteyden puolivälissä ja Pietarista Kiovaan johtavalla radalla. Homelin rautatieasema kuuluu Valko-Venäjän keskeisimpiin asemiin.[17] Paikalliset joukkoliikenneyhteydet ovat melko kattavia.[18] Homelia ympäröivässä Homelin piirissä sijaitsee kansainvälinen lentokenttä ja Neuvostoliiton aikana rakennettu Pribytkin lentotukikohta.[5][19] Suuret Venäjältä länteen jotavat maakaasun ja öljyn siirtoputket Homelin seudun kautta.
Kaupungissa on konepaja-, elintarvike- sekä kemian ja sähkötekniikan teollisuutta. Suuria teollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi maatalouskoneita valmistava Gomselmaš, maan laajimmasta huoltamoketjusta vastaava Belorusneft, kemiantehdas Gomelski himitšeski zavod, sekä Keski-Eurooppaan kulkevan öljyputken valkovenäläisen osuuden toiminnasta vastaava Gomeltransneft Družba.
Kulttuuria ja nähtävyyksiä
Homelin nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Rumjantsevien ja Paskevitšien rakennuttama palatsi laajoine, 25 hehtaarin puistoalueineen keskustassa Sožjoen äärellä.[7][8]
Pietarin ja Paavalin katedraali (1809-1819) sekä Paskevitšin perheen hautakappeli.
Metsästäjien talo (1820, nykyisin kahvila-ravintola).
Pavel Suhoin nimeä kantavan teknillisen valtionyliopiston päärakennus
Valko-Venäjän kuluttajaosuuskuntien kaupan ja kauppatieteen yliopiston päärakennus
Valko-Venäjän kuljetusalan valtionyliopisto
Valko-Venäjän tasavallan hätätilaministeriön Homelin teknisen instituutin rakennus
Urheilu
Jalkapallojoukkue FC Gomel pelaa Valko-Venäjän pääsarjassa.[31] Joukkueen kotikenttänä toimii vuonna 2006 kunnostettu Homelin keskusstadion (Tsentralnyi stadion). Tällä 14 300 katsojalle varustetulla jalkapallostadionilla pelataan myös kansainvälisiä arvo-otteluita, kuten Suomen ja Valko-Venäjän maajoukkueiden välinen maaottelu 11. kesäkuuta 2013.[32][33]
Muuta
Kaupungissa sijaitsee Valko-Venäjän ainoa naisvankila.lähde?
↑Respublika Belarus Gomel plan goroda 1:22 000 & Gomelski raion karta 1:100 000 1:22 000 ja 1:100 000. (Homelin ja Homelin piirin kartta) 2009. (venäjäksi)
.jpg)
.jpg)
