Helsingin yliopiston kanslerin, professori Edvard Hjeltin senaatti oli toinen parlamentaarinen Venäjän keisarikunnan alaisuudessa toiminut Suomen senaatti. Sen toiminta sijoittuu toisen sortokauden alkuun. Keisari nimitti 6 nuorsuomalaisen eli perustuslaillisen, 2 ruotsalaisen ja 5 vanhasuomalaisen muodostaman monipuoluesenaatin 1. elokuuta 1908. Kiista Venäjän yleisvaltakunnallisen lainsäädännön asemasta Suomessa oli pysyvä kiistan aihe. Senaatin hajoaminen alkoi vuoden 1909 alussa johtuen tästä ristiriidasta. Ensi vaiheessa maalis-huhtikuussa 1909 erosivat nuorsuomalaiset. Senaatin vt. varapuheenjohtajana toimi Edvard Hjeltin jälkeen hänen vanhasuomalaisiin kuuluva veljensä August Hjelt. Senaatin lopullinen ero johtui ristiriidasta, joka syntyi ns. sotilasmiljoonista.
Kokoonpano