Tokoin senaatti oli toiseksi viimeinen Venäjän alaisuudessa toiminut Suomensenaatti, käytännössä maan ensimmäinen parlamentaarinenhallitus.[2] Se oli samalla maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus.[3]
Keisarin kukistuminen aiheutti Suomessa epäselvyyksiä siitä, että oliko keisarin paikan ottanut Venäjän väliaikainen hallitus perinyt suuriruhtinaalle kuuluneen vallan. Saiko se vahvistaa Suomen lait ja käyttää ruhtinaan entistä nimitysoikeutta Suomessa. Asiasta esitettiin kaksi suomalaista ja yksi venäläinen tulkinta. Venäläisen kannan muotoili venäläinen lainopillinen neuvottelukunta professori J. J. Kokoskinin johdolla. Sen kanta oli lyhyesti se, että suuriruhtinaan valta oli siirtynyt vähentämättömänä väliaikaiselle hallitukselle. Venäjän korkein valta oli korkein myös Suomessa. Vasta tuleva perustuslakia säätävä kokous voisi muuttaa asian. Suomen sosialistien ehdotuksesta asettuivat venäläiset bolsevikit tukemaan korkeimman vallan siirtämistä Suomen eduskunnalle. Tosin myös he pitivät perustuslakia säätävää kokousta lopullisena päätöksentekijänä. Suomalaiset sosialistit esittelivät tämän päätöksen eduskunnassa ja se tuli tunnetuksi ns. Valtalakina. Siitä oli vain unohtunut pois maininta kansalliskokouksesta lopullisena päätösfoorumina. Valtalain hyväksyminen merkitsi suoraa konfliktia venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. (1)
Venäjän kauppa laantui aiheuttaen työttömyyttä ja varustelutöiden vuoksi Suomeen virtaavat ruplat saivat aikaan inflaatiota. Pula elintarvikkeista nosti ruoan hintaa ja johti elintarvikkeiden puutteessa mellakointiin. Yleinen epäjärjestyksen kasvu toi Tokoin senaatille huonon maineen nimenomaan vasemmiston piirissä. Väkijoukkojen liikehtiminen muuttui yhä levottomammaksi. SDP jakautui ääriaineksen miehittäessä avainpaikat. Lopulta kiista valtalaista kaatoi senaatin. Senaatin porvarit puolsivat Venäjän manifestin julkaisemista ja voittivat sitä vastustaneet sosiaalidemokraatit äänin 7–6. Sosiaalidemokraattiset senaattorit luopuivat viroistaan kesän aikana. Elintarvikehuollosta vastannut Wuolijoki erosi elintarvikeongelmien vuoksi elokuun alussa. 17. elokuuta Tokoi lähti itse. Vanhin senaattori E.N. Setälä nousi uudeksi johtajaksi. Julius Ailio ja Väinö Voionmaa aloittivat lomansa 17. elokuuta odottaen erokirjansa vahvistusta. 8. syyskuuta Venäjän väliaikainen hallitus hyväksyi Väinö Tannerin ja Matti Paasivuoren eron. Ailio ja Voionmaa erosivat samana päivänä. Täten syntyi Setälän senaatti.
Kokoonpano
Senaattori
Tehtävissä
Puolue
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi
↑Parlamentarismi Suomalainen yhteiskunta, Taustatietoa vuosista 1917–1918, Suomi 80, Historia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto