Haminan linnoitus

Savonlinnan bastionin valleja, taustalla Reserviupseerikoulun päärakennus
Ruutikellari Hämeenlinnan bastionissa
Lipputorni
Lappeenrannan portin vartiorakennus
Viipurin portin vartiorakennus
Meriportin vartiorakennus
Kaponieeri Puolikuu 1 ja Hämeenlinnan bastionin vallia
Galleria ja nuolilinnakkeen vallia

Haminan linnoitus sijaitsee Suomenlahden rannalla, ja se on nykyisin tiiviisti osa Haminan kaupungin keskustaa. Haminan linnoitus on yksi maailman harvoista niin sanotuista ympyrälinnoituksista. Se edustaa Välimeren maissa kehitettyä renessanssin ihannekaupunki-ideaa, ja sen esikuvana voidaan pitää pohjoisitalialaista Palmanovan kaupunkia.[1]

Rakennustyöt

Haminan kaupungin paikalla oli Vehkalahden markkinapaikka, joka oli saanut kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki tuhoutui suuressa Pohjan sodassa vuonna 1712.[2][3] Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen, joka näin halusi pysäyttää Venäjän levittäytymisen Suomenlahden ympäristöön, sillä Venäjän keisarin Pietari Suuren päämäärä oli laajentua ja avata tie Suomenlahden kautta maailman merille. Samoihin aikoihin aloitettiin kaakkoisrajalla myös Lappeenrannan linnoituksen rakennustyöt.[1]

Linnoituksen bastionirintaman suojissa toimi varuskunta, joka vastasi asukkaiden turvallisuudesta. Kuusi bastionia nimettiin Suomen toisten linnoituskaupunkien mukaan.[1][3]

Ruotsin ja Venäjän välisen hattujen sodan (1741–1743) aikana vielä pahasti keskeneräinen linnoitus joutui antautumaan venäläisille, ja alue liitettiin Venäjään. Kenraali Aleksandr Suvorov vauhditti rakennustöitä ja rakennutti muun muassa harmaakivimuurit.[1]

Linnoituksen muuriin on tehty vuonna 2018 tunneli, jonka kautta on yhteys Vallikentän ja tapahtuma-areenan välillä.[4]

Bastionit

Linnoitusta ympäröi alkujaan seitsemän bastionia, joista kuusi on yhä jäljellä.lähde?

Keskusbastioni

Keskusbastioni sijaitsee linnoituksen pohjoisreunustalla, Kirkkojärven rannalla. Se rakennettiin vuonna 1803 hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1998 bastioniin rakennettiin Euroopan suurin kesäajan telttakatos.lähde?

Keskusbastionista käytetään nykyisin myös nimitystä Hamina Bastioni, mutta sitä ei tule sekoittaa linnoituksen itäosassa sijaitsevaan Haminan bastioniin.[5] Keskusbastioni sisältää 58 kasemattia. Bastionin pituus on 240 metriä ja sitä reunustaa kaksi kaponieeria eli linnoitettua tykistöasemaa, Puolikuu 1 ja Puolikuu 2.[6]

Savonlinnan bastioni

Savonlinnan bastioni sijaitsee Keskusbastionin itäpuolella, Kadettikoulunkadun pohjoispuolella. Reserviupseerikoulun päärakennus ja varuskuntasairaala sijaitsevat sen alueella.lähde?

Haminan bastioni

Haminan bastioni, jota ei tule sekoittaa Keskusbastionissa toimivaan Hamina Bastioniin, sijaitsee linnoituksen itäosassa, Kadettikoulunkadun eteläpuolella.[7]

Turun bastioni

Turun bastioni sijaitsee linnoituksen eteläosassa, Maariankadun itäpuolella. Senaattikiinteistö myi omistamansa alueen, joka on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa.lähde?

Helsingin bastioni

Helsingin bastioni purettiin vuonna 1889, ja siitä on jäljellä ainoastaan vuonna 1790 rakennettu Lipputorni.[8] Bastionin paikalla sijaitsee nykyisin kauppatori.[9]

Lappeenrannan bastioni

Lappeenrannan bastioni sijaitsee kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Haminan Kesäpuisto perustettiin bastionin alueelle 1850-luvulla. Puiston yhteydessä on Karl August Wreden suunnittelema ja vuonna 1884 rakennettu Puistotalo.[10]

Hämeenlinnan bastioni

Hämeenlinnan bastioni sijaitsee Mannerheimintien pohjoispuolella. Bastionissa sijaitseva ruutikellari toimii taidegalleriana ja kokoustiloina. Hämeenlinnan bastionissa sijaitsee myös Haminan Teatterin kesäteatteri.[3]

Vartiorakennukset

Linnoitukseen johti kolme sisäänkäyntiä, joita vartioivat vartiorakennukset. Kaupunkiin pääsi vain näiden vartiopisteiden kautta ja tulijoiden oli luovutettava passit ja mahdollisesti mukana olleet aseet porttivartioon.lähde?

Lappeenrannan portti

Nykyisen Mannerheimintien varrella sijaitseva Lappeenrannan portin vartiorakennus on rakennettu vuonna 1774. Rakennus toimi linnoituksen ja varuskunnan päävartiona vuosina 1840–1974, sen jälkeen siinä toimi Reserviupseerikoulun museo vuoteen 1995 asti ja myöhemmin Museoviraston toimipiste. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.lähde?

Vartiorakennus on kokenut vuosisatojen aikana useita muutoksia. Päävartion aikana sen suurimmassa huoneessa oli kahdeksan vankikoppia, joiden ikkuna-aukkojen paikat ovat yhä nähtävillä sisäpuolella. Ulkoseinissä ikkunoiden paikat ovat vaihdelleet ja vankituvasta johti aikoinaan ovi kadulle. RUK-museon siirryttyä pois rakennus restauroitiin ja vuosien saatossa tehtyjä muutoksia palautettiin lähemmäs alkuperäistä asua.lähde?

Viipurin portti

Viipurin portin vartiorakennus on rakennettu 1774, ja se sijaitsee nykyisen Kadettikoulunkadun varrella, Reserviupseerikoulun päärakennuksen vieressä. Rakennuksen ulkoasu on muuttunut alkuperäisestä.lähde?

Meriportti

Maariankadun varrella sijaitseva Meriportin vartiorakennus on vuodelta 1776. Rakennus vartioi satamaan johtanutta tietä ja on nykyisin yksityisomistuksessa.[11]

1800-luku

1800-luvun alussa Haminan linnoitus oli yksi niistä linnoituksista, joita ryhdyttiin uudistamaan. Hollantilaissyntyisen insinöörikenraalin Jan Peter van Suchtelenin mielestä bastionijärjestelmä oli vanhanaikainen ja puolustusteholtaan heikko, joten linnoituksen pohjoisen puoleinen Kirkkojärven epäsäännöllinen rintama purettiin kokonaan. Tilalle rakennettiin kaponieerijärjestelmän mukainen suuri tiilinen Keskusbastioni vuonna 1803.[1][2]

1830-luvulla linnoitus lakkautettiin ja Venäjän keisari Nikolai I luovutti Haminan linnoitukset kaupungin omistukseen. Samalla linnoituksen päällikön virka lakkautettiin.[12]

Linnoitus oli jälleen mukana taisteluissa 1850-luvulla soditussa Krimin sodassa (1854–1856). Linnoitusta vahvistettiin ja päällikön virka perustettiin uudelleen sodan ajaksi.[12]

Linnoituksen nykytila

Linnoituksen korjaustyöt aloitettiin vuonna 1957 ja 1980-luvulta lähtien rakennelmien kunnostuksesta ovat vastanneet Museovirasto sekä Haminan työsiirtola. Linnoituksesta on nykyäänkin jäljellä vielä paljon ja se tarjoaa hienot olosuhteet erilaisten kesätapahtumien järjestämiseksi. Siellä sijaitsee myös Hamina Bastioni, Euroopan suurin telttakatos katsomoineen, jossa järjestetään muun muassa joka toisena kesänä kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma Hamina Tattoo.[2] Linnoituksessa toimii nykyään myös Reserviupseerikoulu.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Linnoitusten historiaa keskiajalta 1800-luvun alkuun Museovirasto (fort.fi). Arkistoitu 19.12.2007. Viitattu 15.11.2007.
  2. ↑ a b c Linnasta linnaan: Hamina Museovirasto (fort.fi). Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 15.11.2007.
  3. ↑ a b c Historiallista Haminaa. 18.6.2007. MTV3. Arkistoitu 12.6.2011. Viitattu 15.11.2007.
  4. ↑ Sillanpää, Miina: Museovirasto näytti vihreää valoa: Historiallisesti merkittävään 1700-luvun linnoitukseen puhkaistaan tunneli Ylen uutiset. 3.5.2018. Viitattu 3.5.2018.
  5. ↑ Yleistä Bastionista. Hamina Bastioni. Arkistoitu 29.4.2013.
  6. ↑ Keskusbastioni ja kasemattiholvit Haminan kaupunki. Arkistoitu 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  7. ↑ Koivisto, Andreas: Hamina Torinvarren koulun tontin arkeologinen koekaivaus, s. 5. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2006. Arkistoitu 22.4.2013 (viitattu 9.11.2023).
  8. ↑ Kauta, Jasmina: Yli 200 vuotta sitten Haminaan rakennettiin torni lippua varten – nyt sen salossa liehuvat vaikkapa sateenkaari ja olympiarenkaat 25 päivänä vuodessa Yle Uutiset. 31.5.2021. Viitattu 9.11.2023.
  9. ↑ Hamina Bastioni. Kaakko135°. Arkistoitu 14.7.2013.
  10. ↑ Hurmaava Hamina – Rakennukset. Haminan matkailu. Arkistoitu 19.7.2012.
  11. ↑ Hurmaava Hamina – Linnoituksen vartiorakennukset. Haminan matkailu. Arkistoitu 20.5.2012.
  12. ↑ a b Haminan kaupungin vaiheita. Haminan kaupunki. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 15.11.2007.

Aiheesta muualla