Raaseporin linna (ruots. Raseborgs slott) on Raaseporin Snappertunassa sijaitseva keskiajalta peräisin oleva linna.

Linna mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Se hylättiin 1500-luvulla Helsingin perustamisen, maankohoamisen ja olutkellarin romahtamisen jälkeen. Alun perin linna rakennettiin saarelle, jota ympäröi nykyään Raaseporinjokena tunnettu rehevöitynyt joki. Maankohoamisen johdosta linnanrauniot ovat nykyään sisämaassa ja joki on surkastunut merkittävästi. Linnan historiaan liittyy useita taisteluita. 1800-luvun lopulta alkaen linnaa on restauroitu useaan otteeseen. Viimeisin restaurointi saatiin valmiiksi vuonna 1988. On kuitenkin epäselvää, minkä näköinen linna on aikoinaan ollut.

Jouko Vahtola on katsonut, että Raaseporin linnan perustaminen olisi ollut jatkoa saksalaisten Baltian ristiretkille ja sen olisi perustanut Riian piispa Albertin seuraaja, hänen veljensä piispa Hermann von Buxhövden kalparitareineen. Nimi Raasepori tulisi näin saksalaisen Lyypekin lähellä sijaitsevasta Ratzeburgin hiippakunnan nimestä.^[1]

Mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset muurit 1360–1370-luvuilla Johannes Westfalin ollessa Turun piispana.^[2] Gripin tarkoitus oli ilmeisesti tasapainottaa Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta.^[3] Linna koki loistonsa 1400-luvulla, mutta Helsingin perustamisen jälkeen Raaseporin merkitys väheni, kunnes se vuonna 1553^[2] hylättiin. Uusi yritys asuttaa linnaa tapahtui kolmen vuoden kuluttua. Olutkellarin romahdettua parin vuoden kuluttua linna hylättiin uudestaan,^[4] ja hylätty linna alkoi raunioitua. Kellarin tuhoutuminen oli suuri menetys, koska olut oli keskiajalla tärkeä elintarvike.^[4]

Muun muassa kuningas Kaarle Knuutinpoika piti hallussaan Raaseporin linnaa, jossa hän asui kolmatta hallituskauttaan edeltäneen välivaiheen aikana. Vuonna 1570 kuningas Juhana III läänitti linnaläänin alueen enovainajansa ja tukijansa Lewenhauptin suvulle, korottaen heidät kreivilliseen arvoon Raaseporin nimellä, jolloin Raaseporista tuli kreivikunta.

Linnan raunioita on restauroitu vierailuun sopivaksi useampaan otteeseen 1800-luvun lopulta lähtien.^[5]

Kesäaikaan linna on avoinna yleisölle. Alueella sijaitsee myös kesäkahvila Linnanvoudin Tupa. Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri Raaseporin kesäteatteri järjestää näytöksiä linnan läheisyydessä kesäisin.

Linnassa on kuvattu myös muun muassa Babylon Whores -yhtyeen "Et In Arcadia"^[6], Anna Abreun ”Stereo”^[7] ja Teräsbetonin ”Orjatar” -kappaleiden musiikkivideot.

Vuonna 2017 linnan alueella tehtiin laittomia kaivauksia. Linnan alueelle kaivettiin 284 kuoppaa, joista nostettiin esiin ainakin kymmeniä keskiaikaisia ammuksia. Raaseporin linna suoja-alueineen on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Metallinetsintää harrastanut mies tuomittiin rakennussuojelurikoksesta sekä kavalluksesta ehdolliseen vankeuteen.^[8]

• Raaseporin linnalääni

• Drake, Knut: Raasepori. Tammisaari: Raseborgs Gille r.f., 2010. ISBN 952-90-6693-7
• Erlin, Niclas: Arkea ja juhlaa Raaseporin linnassa. Västnyländska kultursamfundet, 2019. ISBN 9789526774299
• Ruusuvuori, Juha: Itämeren merirosvot – piraattitarinoita pohjoisesta. Helsinki: Teos, 2004 (2. p.). ISBN 951-851-005-9
• Gardberg, C. J.: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-17423-1

• Torsten Hartman, Raseborgs slotts historia / Torsten Hartman, Helsinki, 1896 (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547, verkkoversio)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raaseporin linna.

• Raaseporin linna - raaseporinlinna.fi
• Raaseporin linnanrauniot (Arkistoitu – Internet Archive) – muuka.com
• Raasepori – Museovirasto(ruotsiksi)
• Ilmakuvaa Raaseporin linnasta
• Raaseporin linna, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 31.12.1933, nro 53, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot