Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Hakojärvi sijaitsee valtatie 18:n varrella. Kylän keskuksena pidettävältä kyläkoululta on matkaa Töysän kirkonkylään n. 5 kilometriä ja Ähtärin keskustaan n. 12 kilometriä. Vaikka Hakojärvellä ei ole kauppoja tai muita palveluita, kylä houkuttelee nuoria lapsiperheitä asukkaikseen hyvän sijaintinsa ja luonnonrauhan vuoksi. Kylän keski-ikä onkin 35 vuotta, jonka vuoksi koulun oppilasmäärä on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Myös kylällä vallitseva hyvä yhteishenki ja Kyläyhdistys sekä halvat tonttihinnat ovat olleet tukemassa Hakojärven kylän kehitystä.
Hakojärven kylässä sijaitsee myös järvi nimeltään Hakojärvi, jonka saaressa nimeltään Isosaari sijaitsee entinen seurakunnan leirikeskus Isosaari.
Kyläyhdistys
Hakojärven kylän hieman syrjäinen sijainti on ollut osaltaan vaikuttamassa kyläläisten talkoohenkeen. Kun kaikkea ei ole saatu itsestään, on pienen kyläyhteisön ollut pakko tehdä itse. Sitkeät ja talkoohenkiset kyläläiset ovat saaneet paljon aikaan yhdessä. Hakojärven kylällä on ollut kylätoimintaa jo 1940-luvulta lähtien. Kylätoimikunnan nimellä aluksi toiminut järjestö on alkanut 1980-luvulla toden teolla toimimaan. Vuonna 1984 rakennettu Jouttilan mökki on yksi suurimmista Kylätoimikunnan aikaansaannoksista. Se on rakennettu kylällä sijaitsevan Jouttilammen läheisyyteen. Mökki toimi aluksi paitsi vuokratilana myös kokoontumispaikkana. Sitä on paranneltu vuosien saatossa ja sen yhteyteen on talkoovoimin rakennettu muun muassa sauna, uimapaikka sekä aittarakennus. Nykyisin Hakojärven Kyläyhdistys vuokraa mökkiä lomalaisten käyttöön ympäri vuoden. Jouttilan mökki ja sen alue uimarantoineen on siirtynyt yksityis omistukseen.
Kylätoimikunta on ollut hankkimassa kylälle myös muun muassa uimarantaa Jouttilammelle sekä katuvaloja ja pallokenttää. 1980-luvun loppupuolelta asti kylällä on julkaistu vuosittain kylän oma joululehtiHakojärven Joulu. Hakojärveläiset ovat myös touhunneet paljon yhdessä. Kyläläiset ovat kokoontuneet usein yhteen milloin missäkin merkeissä. On pidetty pääsiäiskokkoa, joulujuhlia, äitienpäiväjuhlia ja muita tapahtumia. Kylällä tehtiin kokeilumielessä myös pettuleipää.
Vuonna 1995 kylätoiminta virallistettiin ja yhdistyksen nimeksi otettiin Hakojärven Kyläyhdistys. Kyläläiset alkoivat puuhaamaan koulun yhteyteen liikuntasalia, jota kunnalla ei olisi ollut varaa rakennuttaa. Yhteistoimin saatiin rahoitus, talkoovoima ja materiaalit hankittua ja vuonna 1996 oli Hakojärven Kylätalo valmis. Kylätalo toimii liikuntasalina, mutta siellä voi myös kokoontua ja järjestää juhlia.[2]
Kyläläiset rakensivat osittain talkoovoimin Hakojärven koulun kentälle jääkiekkokaukalon. Hakojärveläiset huoltavat sitä pääosin itsenäisesti. Kaukalon läheisyyteen rakennettiin myös katettu matonpesupaikka talkoovoimin.
Kyläyhdistyksen alaisuudessa toimi muutaman vuoden ajan kotiapu, mutta sen toiminta lakkautettiin vuoden 2006 alussa. Kesäisin kylällä toimii oma kioski Kyläyhdistyksen voimin.
Kyläkoulun välittömään läheisyyteen on rakennettu Hakota -kota sekä ulko WC ja klapivarasto.
Kyläkoulun välittömään läheisyyteen on rakennettu valaistu kuntoportaikko, laskettelu mäen oikean puoleiseen sivustaan. Kuntoportaat ovat kovassa käytössä ja puolessa välin on levähdysalue jossa penkki/pöytäryhmä. Portaissa on myös ajanotto ja näyttötaulu.
Muuta
Aikoinaan Suomen vanhin asukas Hilda Häkkinen asui suuren osan elämästään Hakojärvellä.
Ähtärin ja sen ympäristön rauhanyhdistyksen toimitilat sijaitsevat Hakojärvellä.
Hakojärven kylällä on myös Nuorisoseuran talo ja Raittiustalo. Nuorisoseuran talo ei ole käytössä ja on yksityisomistuksessa. Raittiustalossa on toimintaa ja sitä voi myös vuokrata esimerkiksi juhlia varten.
Hakojärvellä pidetään vuosittain LuoMusa-tapahtuma. Tapahtuma pidettiin aiemmin nimellä Luomu-maatalousnäyttelyt (vuosina 1994–2000)
