Alavuden vapaaseurakunta on Alavudella toimiva Suomen vapaakirkon jäsenseurakunta. Seurakunta on rekisteröitynyt vuonna 1990.[2] Seurakunnan toimintamuotoihin kuuluvat mm. raamattupiirit, sunnuntain jumalanpalvelukset sekä pyhäkoulutyö. Alavuden vapaaseurakunnalla on omat tilat Alavuden asemakylässä.[3] Alavuden vapaaseurakunta tarjoaa myös ruoka-apua.[4][5] Seurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana toimii Matti Kähäri.[6]
Seurakunnan tilaisuuksia lähetetään muun muassa TV7:n televisio- ja verkkokanavilla.[1]
Historia
Vapaakirkollinen toiminta saapui Alavudelle 1890-luvulla, joka oli vapaakirkollisten keskeinen herätyskohde.[7] Vapaakirkollisuuden synty liittyy kiinteisästi Stenbäckien sukuun: Alavudella syntyneet Väinö Stenbäck ja Lyydia Stenbäck olivat molemmat liikkeen evankelistoja.[8]
Ensimmäisen kerran vapaakirkollisuus nousi esille luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvostossa heinäkuussa 1894. Neuvosto kielsi vapaakirkollisia opettamasta, mutta kiellolla ei ollut varsinaista vaikutusta. 1800-luvun puolella vapaakirkollisuus sai kannatusta erityisesti kirkonkylässä ja Sapsalammilla. 1910-luvulla kannatus oli laajentunut myös Rantatöysään.[7]
Vuoden 1930 tienoilla Rantatöysässä alkanut herätys jakaantui 1933 kahtia. Osa siirtyi helluntailiikkeeseen ja osa vapaakirkkoon. Rantatöysää pidettiin 1930-luvulla Alavuden vapaakirkollisten tukialueena.[8]
