Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta A-luokan hävittäjästä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
HMS Arrow (viirinumero H42) oli vuonna 1930 valmistunut Britannian Kuninkaallisen laivaston A-luokan hävittäjä. Alus palveli 1930-luvulla Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueessa, kunnes se vuonna 1937 sijoitettiin reserviin. Toisen maailmansodan alkaessa alus palautettiin palvelukseen 16. hävittäjälaivueeseen. Aluksi alus suojasi laivueen mukana saattueita ja osallistui muun muassa Kotilaivaston mukana Norjan taisteluihin. Norjassa tulleiden vaurioiden korjaamisen jälkeen alus siirrettiin Välimerelle, jossa se suojasi Maltalle matkaavia saattueita. Välimereltä alus siirrettiin Intian valtamerelle, missä se osallistui Madagaskarin valtaukseen. Alus määrättiin palaamaan Välimerelle tukemaan Sisilian maihinnousua. Ollessaan Algerin satamassa Arrow vaurioitui korjauskelvottomaksi, kun vieressä ollut ammuslaiva Fort la Monten räjähti 4. elokuuta 1943.
Valmistus
Alus tilattiin 6. maaliskuuta 1928 Vickers-Armstrongilta Barrow-in-Furnessista osana vuoden 1927 laivasto-ohjelmaa ja sen köli laskettiin 20. elokuuta 1928 telakkanumerolla 642. Alus laskettiin vesille 22. elokuuta 1929 ja se valmistui 14. huhtikuuta 1930.[1]
Palvelus
Arrow otettiin palvelukseen 23. huhtikuuta Chathamissa, jolloin se liitettiin Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Alus oli Välimerellä, kunnes se lähti 5. maaliskuuta 1931 HMS Activen ja HMS Codringtonin kanssa paluumatkalle Britteinsaarille. Alus siirrettiin 18. maaliskuuta Chathamin telakalle turbiinihuoltoon, ja palvelukseen se palasi 11. heinäkuuta. Alus lähti Gibraltarille ja liittyi uudelleen 3. hävittäjälaivueeseen, jossa se palveli huhtikuuhun 1937 saakka. Tuona aikana alus oli huollettavana Chathamissa 30. elokuuta – 17. lokakuuta 1932, Maltalla 23. lokakuuta 1933 – 9. tammikuuta 1934 ja Sheernessissä 29. huhtikuuta – 29. kesäkuuta 1935. Viimeisen palvelusrupeamansa lopulla alus palveli Espanjan etelärannikolla elokuusta lokakuuhun ja marraskuusta joulukuuhun 1936 sekä tammikuusta huhtikuuhun 1937.[2]
Sheernessissä 6. toukokuuta 1937 alkaneen huollon valmistuttua 17. heinäkuuta alukselle oli asennettu muun muassa kaikuluotain. Alus siirrettiin Sheernessissä reserviin risteilijä HMS Cardiffin majoitusalukseksi maaliskuuhun 1938 saakka. Arrow palautettiin palvelukseen 2. maaliskuuta Portsmouthin paikallislaivueeseen, mihin se kuului aina elokuuhun 1939 saakka. Tuosta ajasta alus oli telakalla Portsmouthissa 11. marraskuuta 1938 – 10. tammikuuta 1939. Münchenin kriisin aikaan alus oli täysin miehitetty ja se varjosti Englannin kanaalin läpi matkannutta Saksan laivaston taistelulaiva Deutschlandia.[2]
Toinen maailmansota
Alus osallistui elokuussa 1939 resevilaivaston katselmukseen.[2] Toisen maailmansodan syttyessä alus muodosti sisaraluksineen, lukuun ottamatta HMS Activea, 18. hävittäjälaivueen Kanaalin läntisen kulkureitin alaisuuteen (engl. Western Approach Command).[3]
Alus siirrettiin 24. lokakuuta Devonportin telakalle turbiinivian vuoksi. Palvelukseen se palasi 10. tammikuuta 1940 Portsmouthin laivastotukikohtaan sijoitettussa 16. hävittäjälaivueessa. Alus suojasi seuraavana päivänä yhdessä sisaralustensa HMS Achatesin ja HMS Anthonyn kanssa taistelulaiva HMS Royal Sovereignia, joka suojasi saattuetta matkalla Halifaxiin. Alus palasi 30. tammikuuta Devonportin telakalle turbiineissa edelleen esiintyvien ongelmien vuoksi ja palvelukseen 10. maaliskuuta.[1]
Taistelu Norjasta
22. huhtikuuta[2] alus siirrettiin Kotilaivaston Scapa Flow’hun sijoitettuun 12. hävittäjälaivueeseen osaksi operaatio Rupertia/R4 Norjan rannikolla. Sen tehtävänä oli laivueen mukana tukea joukkojen siirtoa Norjaan ja muutenkin Norjan taisteluita. Alus siirtyi operaatiossa Sicklessä Rosythiin. Neljään risteilijään sekä Arrow’hun ja Acheroniin nousi 16. huhtikuuta prikaatikenraali Morganin johtamat kaksi territoriaalipataljoonaa (5th Leicestershire ja 8th Sherwood Foresters) varusteineen, joihin kuului muun muassa neljä Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntakanuunaa, kuljetettavaksi Namsokseen. Seuraavana päivänä osasto lähti merelle, ja alukset laskivat 19. huhtikuuta kuljettamansa joukot maihin Åndalsnesissa, minkä jälkeen hävittäjät palasivat Rosythiin. Alus lähti 24. huhtikuuta kuljettamaan joukkoja ja materiaalia Rosythista Norjan rannikolle risteilijöiden HMS Birminghamin ja HMS Yorkin sekä hävittäjien HMS Acheronin ja HMS Griffinin kanssa. Joukot laskettiin seuraavana päivänä määränpäässä maihin.[1][4]
26. huhtikuuta alus lähti Moldesta HMS Birminghamin, HMS Manchesterin ja HMS Acheronin kanssa etsimään havaittuja troolareita, joiden uskottiin kuljettavan täydennyksiä saksalaisjoukoille. Osasto kohtasi Åndalsnesin edustalla Saksan laivaston troolari Schleswigin (Schiff 37). Taistelun aikana Birmingham törmäsi Arrow’hun, joka vaurioitui pahoin. Se palasi seuraavana päivänä Britteinsaarille Acheronin suojaamana. Arrow otettiin 29. huhtikuuta Middlesbroughissa telakalle, mistä se palasi 13. toukokuuta Norjan rannikolle avustamaan joukkojen evakuoinnissa. Norjan operaatioista vapauduttuaan Arrow jatkoi laivueensa mukana saattuepalveluksessa.[1][5]
Välimerellä
Alus oli 22. kesäkuuta 1941 alkaen Smith’s Docksin telakalla Middlesboroughissa. Siellä ollessaan se määrättiin ulkomaan palvelukseen. Alus vapautui telakalta ja aloitti koeajot 20. marraskuuta sekä valmistautumisen palvelukseen itäisellä Välimerellä.[1]
Arrow, HMS Gurkha, HMS Zulu, HMAS Nestor ja HMS Foxhound sekä niiden suojaama risteilijä HMS Dido lähtivät 18. joulukuuta Gibraltarille, jonne ne saapuivat 21. joulukuuta. Osasto jatkoi seuraavana päivänä matkaansa Maltalle, jonne se saapui 24. joulukuuta. Osasto liittyi HMS Ajaxiin ja sen suojana olleisiin HMS Livelyyn ja HMS Lanceen, joiden mukana osasto suojasi operaatio MF1:n saattueen ME8 Aleksandriaan. Aleksandriaan 29. joulukuuta saavuttuaan Arrow liittyi muun osaston mukana Välimeren laivastoon.[1]
Alus joutui 12. tammikuuta 1942 sukellusveneen laukaiseman torpedon maaliksi. Onnistuttuaan väistämään torpedon alus etsi HMS Heron kanssa tuloksetta sukellusvenettä. Alus suojasi 24. tammikuuta saattueen MF4 Maltalle. Se aloitti paluumatkan Aleksandriaan 26. tammikuuta luovutettuaan HMS Breconshiren suojaamistehtävän Force K:lle. Paluumatkalla alus suojasi Force B:n kanssa palaavaa saattuetta ME9, joka oli saapunut kohtaamispaikalle Force K:n suojaamana. Alus saapui saattueen mukana Aleksandriaan 28. tammikuuta.[1]
Alus liitettiin 12. helmikuuta operaation MF5 Maltalle matkaavia saattueita MW9 ja MW9A suojaavaan osastoon. Seuraavana päivänä saattue joutui ilmahyökkäykseen, jolloin SS Clan Campbell vaurioitui pahoin ja se lähetettiin Tobrukiin. Ilmahyökkäykset jatkuivat 14. helmikuuta, jolloin SS Clan Chattanin miehistö joutui jättämään palavan aluksensa. Samana päivänä saattue luovutettiin Force K:lle Maltalle toimitettavaksi ja vastaanotettiin HMS Breconshiren ja kolmen rahtialuksen muodostama saattue ME10 toimitettavaksi Aleksandriaan, jonne saavuttiin 15. helmikuuta.[1]
Alus siirrettiin maaliskuussa Intian valtamerelle Itäiseen laivastoon.[1]
Intian valtamerellä
Alus saapui 4. huhtikuuta 1942 Malediiveille Addun atollin eteläisimmälle saarelle Ganille, jossa se määrättiin suojaamaan taistelulaivoja HMS Ramillies, HMS Royal Sovereign, HMS Resolution ja HMS Revenge sekä lentotukialus HMS Hermestä yhdessä risteilijöiden HMS Caledon, 'HMS Dragon, Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Jakob van Heemskerckin sekä hävittäjien HMS Fortunen, HMS Griffinin, HMAS Normanin, HMAS Vampiren, HMS Decoyn, HMS Scoutin ja Alankomaiden laivaston Hr. Ms. Isaac Sweersin kanssa. Osasto muodosti Force B:n.[1]
Arrow siirtyi 6. huhtikuuta Force B:n mukana Kilindiniin Brittiläiseen Itä-Afrikkaan Japanin laivaston ilmavoimien upotettua HMS Hermeksen Ceylonin vesillä. Alus määrättiin 15. huhtikuuta sukellusveneentorjuntatehtäviin Madagaskarin ja Hyväntoivonniemen väliselle reitille.[1]
Alus määrättiin 20. toukokuuta telakalle toimintahäiriöiden vuoksi ja se otettiin Durbanissa telakalle seuraavana päivänä. Alus palasi palvelukseen 2. heinäkuuta, jolloin se jatkoi samoissa tehtävissä. Alus määrättiin syyskuussa tukemaan Madagaskarin valtauksen loppuun saattamista operaatiossa Stream. Alus kuului Force M:ään muodostettuun 3. hävittäjälaivueeseen yhdessä hävittäjien HMS Active, HMS Blackmore ja HMS Inconstant kanssa. Laivue suojasi 9. syyskuuta Majungan maihinnousualuetta. Alus vapautettiin 30. syyskuuta operaatiosta, jolloin se purjehti Freetowniin suojaamaan Etelä-Atlantin saattueita.[1]
Hyväntoivonniemen reitillä lisääntyneiden sukellusvenehavaintojen vuoksi Arrow siirrettiin 8. lokakuuta yhdessä HMS Activen ja HMS Foxhoundin kanssa Kapkaupunkiin. Alus poistettiin marraskuussa palveluskäytöstä jatkuvien turbiiniongelmien vuoksi ja se määrättiin telakalle Middlesbroughiin, jonne se saapui 18. marraskuuta.[1]
Alus palasi palvelukseen 20. maaliskuuta, jonka jälkeen se purjehti Scapa Flow’hun koulutukseen. Alus osui 10. huhtikuuta sataman suojapuomiin, minkä seurauksena se siirrettiin Green and Silley Weirin telakalle Blackwalliin Lontooseen korjattavaksi.[1]
Välimerellä
Telakalta 30. toukokuuta palattuaan Arrow määrättiin Välimeren laivastoon. Alus oli aluksi koulutuksessa Scapa Flow’ssa, mistä se määrättiin 3. kesäkuuta aktiivipalvelukseen Gibraltarille sijoitettuun 3. hävittäjälaivueeseen. Alus oli 14. kesäkuuta valmis aloittamaan purjehduksen uuteen sijoituspaikkaansa, ja se liittyi 21. kesäkuuta Clydessä hävittäjäosastoon suojaamaan yhdistettyä saattuetta KMF17 Gibraltarille ja WS31 Lähi-itään ja Intiaan. Alus erkani saattueen KMF17 mukana osastosta Freetownista saapuneen suojueen saavuttua 26. kesäkuuta, jonka jälkeen se purjehti saattueen mukana Gibraltarille.[1]
Arrow määrättiin heinäkuussa Itäiseen tukiryhmään (engl. Support Force East) tukemaan Sisilian maihinnousua. Alus siirtyi 10. heinäkuuta alueelle huoltosaattueen mukana. Se vaurioitui 4. elokuuta 1943 Algerin satamassa, kun aluksen vieressä olleen ammuslaiva Fort la Monte räjähti. Alus hinattiin Gibraltarille tilapäiskorjauksia varten, ja sieltä se hinattiin 19. marraskuuta Tarantoon telakalle, jonne se saapui 27. marraskuuta.[1]
Aluksen saamien vaurioiden korjaaminen aloitettiin tammikuussa, mutta syyskuuhun mennessä se todettiin korjauskelvottomaksi. Korjaustyö keskeytettiin 17. lokakuuta ja aluksen varusteiden purkaminen aloitettiin. Ase- ja viestijärjestelmät oli saatu poistettua tammikuuhun 1945 mennessä, minkä jälkeen aluksen hylky makasi Taranton satamassa. Se romutettiin toukokuussa 1949.[6]
Aluksen päälliköt
- Herbert Wyngham Williams elokuu 1939 - 8. tammikuuta 1941
- Addison Joe Baker-Creswell 8. tammikuuta - helmikuu 1941
- Richard Edmund Hyde-Smith helmikuu - 24. syyskuuta 1941
- Alec Murray McKillop 24. syyskuuta 1941 - 16. maaliskuuta 1943
- William Wentworth Fitzroy 16. maaliskuuta 1943 -
Lähteet
- English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
- Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6 (englanniksi)
- Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)
- Brown, David (toim.): Naval Operations of the Campaign in Norway April - June 1940. Abingdon, Oxfordshire, UK: Frank Cass, 2004. ISBN 0-7146-5119-2 (englanniksi)
Viitteet
.jpg){kind=icon}
