Häränsilmä on Päijät-Hämeessä Lahden Salpausselässä sijaitseva puiston ympäröimä pieni lampi, joka on viime jääkauden loppuvaiheen aikana muodostunut suppa.[1][2][3]
Maantietoa
Häränsilmä sijaitsee kangasmetsässä, jonka kumpuilevan maaston painanteeseen lampi on muodostunut. Alue on Lahden Salpausselkää, joka kuuluu Toiseen Salpausselkään. Lampi sijaitsee Lahden Suurhallin takana noin 200 metrin etäisyydellä siitä. Lampi on kartasta mitattuna halkaisijaltaan 40–60 metriä ja sen pinta-ala on noin 20 aaria. Sitä ympäröi kostea hetteikkö. Rantoja seuraa kävelypolkuja, jotka ovat osaa Salpausselän kautta kulkevaa Lehmusreittiä.[1][3]
Luontoarvoja
Häränsilmä ja sen lähialueen kosteikko on rauhoitettu vuonna 1983 luonnonsuojelualueeksi. Sen alkuperäinen pinta-ala on ollut yksi hehtaari, mutta umpeenkasvun vuoksi sen vesipinta-ala on supistunut 0,2 hehtaariin. Lampi on saanut alkunsa jäälohkareen painauduttua maahan, missä se on sulanut vasta myöhemmin. Lampi muodostui siinä vaiheessa, kun mannerjäätiköstä irronneen jäälohkareen jättämään kuoppaan muodostui vettä pidättävä pohja.[2]
Lammen vesirajassa kasvaa runsaana rahkasammal. Lähialueelta tavataan esimerkiksi heinäsorsa, tavi, peippo, pajulintu, metsäkirvinen, kirjosieppo, lehtokerttu, vihervarpunen, punakylkirastas, hippiäinen, mustapääkerttu, punavarpunen ja nuolihaukka.[b]
Salpausselän koulu käyttää Häränsilmää hyväksi biologian opetuksessa. Siellä on runsaasti esimerkiksi pieniä vesieläimiä ja hyönteisiä.[c]
Historiaa
Vuoden 1875 kartasta selviää, että Lahden asutuskeskus oli kovin pienialainen ja että taajaman ja lammen välissä kulki jo rautatie kohti pohjoisen satamaa Vesijärven rannassa. Lammesta itään oli pelto- tai niittymaata taajama-alueelle asti. Muualla oli vain metsämaata. Lammen ympärille on merkitty polkuja tai kärryteitä.[4] Vuoden 1912 taloudellisessa kartassa asuinalueet, peltomaat ja rautatiet olivat säilyneet samanlaisina kuin vuoden 1875 kartassa. Lampea ei ole piirretty näkyviin tähän karttaan.[5] Vuonna 1952 julkaistussa kaupunkikartassa näkyy Lahden kaupungin laajentumisen pääsuunnat. Lammen ympäristössä on nyt hyppyrimäki, koulukasvitarha ja Teivaanmäellä sijaitseva tanssilava.[6] Vuoden 1963 peruskartassa peltopalsta oli edelleen viljelyssä, mutta sen kautta tuli tie Teivaanmäelle. Metsässä mutkitteli polkuja Lahden urheilukeskuksen pohjoispuolella ja aivan lammen ympärillä.[7] Vuoden 1978 kartassa peltopalstalle on jo rakennettu ja loput siitä on niittynä. Metsässä kulkee polkujen lisäksi teitä.[8] Suurhallin rakennus on merkitty uutena vuoden 1983 karttaan.[9] Samana vuonna lampi ja sen ympäristö suojeltiin.[2] Lammen eteläpuolelta ohittava metsäpolku pohjustettiin hyppyrimäelle johtavaksi tieksi [10] ja Lahden hiihtostadionin ympäristö ja kaikki lammen eteläpuoliset alueet oli merkitty kisa-alueeksi.[11]
Alueen läheisyydessä on myös Lahden ja Pietarin kaupunkien ystävyyspuisto, johon on 1990-luvulla istutettu puuntaimenia, jotka ovat olleet ruohokasvien peitossa. Häränsilmästä Lahden suurhallille päin kaikkein pienimpien hyppyrimäkien ja suurhallin välisellä alueella on kukkuloita, joilla on Suomen sisällissodan Lahden valtauksen aikaisten Lahden rykmentin taisteluhautojen jäännöksiä.[c]
Häränsilmästä löydettiin 4. lokakuuta 2008 kaksi viikkoa kateissa ollut lahtelaismies hukkuneena. Asiaan ei poliisin mukaan liittynyt rikosta. [12]
Huomautuksia
- ↑ a b c Lammen pituus, leveys ja pinta-ala on määritetty mittaamalla ne Karttapaikan verkkopalvelussa sen mittaustyökaluilla.
- ↑ Lajit tavataan lampea ympäröivästä kangasmetsästä.
- ↑ a b Monet huomioista tuntuvat olevan paikallisen asukkaan kirjottamia. Asia tulisi varmistaa muista lähteistä.
Lähteet
