Karisto on asuinalue Lahdessa Kymijärven rannalla.[1] Kariston asuinalue kuului vuoteen 1956 asti Nastolaan.[2] Historiallisesti Karisto käsittää Karistonmäen sekä Kariston huvila-alueen, mutta 2000-luvun alussa osaksi Karistoa liitettiin entinen Hollolan kylä Järvenpää.[3] Karistoa alettiin asemakaavoittamaan 2000-luvun alussa. Rakennusprojektin alussa alueen väestotavoitteeksi oltiin asetettu 10000 asukasta. Nykyään alueelle on tarkoitus rakentaa noin 6000-7000 asukkaan asuinalue, sillä alkuperäisten suunnitelmien mukaan alueelle ei ole rakennettu pienkerrostaloja, vaan alueen asuintalot koostuvat pääosin omakotitaloista ja rivitaloista.[4][5]Lähellä on Järvenpään alueeseen kuuluva kauppakeskus Karisma.[6]
Suomen senaatin kartta Karistosta vuodelta 1875. Vihreällä Nastolan ja Hollolan välinen raja.
Karistossa on ollut asutusta 1700-luvun loppupuolelta asti. Hyvin pitkälle aina 1900-luvulle saakka Karistossa oli vain muutamia asutettuja taloja.Torpparilain astuttua voimaan kolme ensimmäistä torpanlunastusta koko Nastolan kunnassa pantiin toimeen Karistossa. Jatkosodan jälkeen Karistonmäeltä siirryttiin rakentamaan Kariston huvila-aluetta. Suurin osa huvila-alueeseen kuuluvista rantatonteista jaettiin pitkiksi ja kapeiksi tonteiksi, jotta rantatontteja pystyttiin lohkoamaan paljon. Huvila-alue oli vielä 1900-luvun alussa asumatonta metsää, joka raivattiin käsin 1940-1950-lukujen aikana kokonaan asutetuksi alueeksi. Kaikki ranta-alueet Leponiemestä, Heinäniemeen ja aivan Sudenniemen vastarannallekin saakka rakennettiin täyteen. Karistossa uudet rakennetut tiet nimettiin ensimmäisten asukkaidensa mukaan esimerkiksi Monosentie sai nimensä kauppaneuvosJussi Monoselta. Keskellä Karistoa toimi myös kioski, josta myytiin elintarvikkeita. Vuonna 1956 Karisto liitettiin Nastolasta osaksi Lahtea. Kunnan vaihduttua karistolaiset eivät käyneet koulua enää Villähteen Erstan koulussa vaan lähin koulu Lahdessa oli Möysän koulu. Suuressa osassa Kariston taloissa viljeltiin aina 1980-luvulle saakka ja taloissa pidettiin eläimiä kuten nautoja, hevosia, kanoja ja sikoja. Kulkuyhteyksiä Karistosta Lahteen ja muualle oli monenlaisia. Karistosta kuljettiin veneellä Myllypohjaan, josta oli junayhteys sekä Lahteen, että Heinolaan. Karistosta toimi tie Villähteelle, joka meni Huikon alueen läpi. Päätienä Karistossa toimi Karistontie, joka tätäpäivää on muuttunut Karistonkaduksi. 2000-luvun alussa entinen Hollolan kylä Järvenpää liitettiin osaksi Karistoa. Järvenpään alueelle ollaan rakennettu satoja pientaloja sekä Kariston koulu. [7][8]
Kariston alueen palveluja
Karistossa sijaitsee muun muassa syksyllä 2010 avannut Kariston palvelukeskus, jossa toimivat Kariston päiväkoti ja Kariston koulu.[9][10][11][12] Lisäksi alueella on yksityinen päiväkoti (Touhula Karisto).[13] Myös seurakunta on järjestänyt kerhotoimintaa alueella.
↑Matti Oijala ym.: Huvilaelämää Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen tutkimusseura, 2010. ISBN 978-951-96338-2-4
↑Antti Karisto, Riitta Niskanen: Lahden paikka, Lahden paikat. Päijät-Hämeen tutkimusseura ry, 2014. ISBN 978-952-5749-50-2
↑Lahden karttapalvelu: Karisto (Kartan valikoista karttapohjaa vaihtaa ja valikosta voi hakea erilaisia palveluja, kuten esiemrkiksi kouluja) Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 23.10.2018.
Suomen ympäristö: Tiiviin ja matalan asuinalueen suunnittelu ja toteutus - esimerkkinä Lahden Karisto, Liisa Ilveskorpi, Jani Päivänen, Pentti Murole, Tero Vanhanen ja Päivi Airas, Rakennettu ympäristö, Ympäristöministeriö ISBN:978-952-11-2692-5, yhteenveto [2], julkaisu sivut 1-25 [3], sivut 26-51, ja sivut 52-81 [4] (PDF)
