Hälleforsin kunta tekee yhteistyötä lääninrajan yli länteen päin muun muassa paloturvallisuus- ja turistiasioissa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 6,41 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Nykyisten Noran ja Hälleforsin kuntien alue koostui alun perin vain yhdestä pitäjästä, jonka nimi oli Nora tai Noraskoga. Se kuului tuolloin Närken maakuntaan ja Strängnäsin hiippakuntaan, mutta siirrettiin 1500-luvulla Västeråsin hiippakuntaan ja on luettu siitä lähtien osaksi Västmanlandin maakuntaa. 1600-luvulla aikaisemmin autioina olleet alueet alkoivat saada väestöä vuoriteollisuuden myötä ja alue jaettiin useampiin pitäjiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Noraskogin "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Hjulsjön, Järnboåsin, Noran ja Vikerin maalaiskunnat. Noraskog liitettiin vuonna 1965 Noran kaupunkiin. Hjulsjön seurakunta siirrettiin kuitenkin jo vuonna 1967 osaksi Hälleforsin kauppalaa. Samana vuonna myös Grythyttanin maalaiskunta liitettiin osaksi Hälleforsin kauppalaa. Grythyttanin taajaväkinen yhdyskunta oli lakkautettu jo vuonna 1956. Hälleforsin kauppala muutettiin vuonna 1971 Hälleforsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
283
4,0
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
517
7,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
4 914
69,9
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 415 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 622 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 161 913 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
0–17-vuotiaat: 16,8 %
18–64-vuotiaat: 55,4 %
65 vuotta täyttäneet: 27,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
3,6
3,7
jalostus
36,5
35,4
palvelut
58,7
59,8
tuntematon
1,2
1,2
Työpaikkoja ja työllisiä
2 755
2 905
työpaikkaomavaraisuus
94,8
Taajamat
Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 799 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hälleforsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
Hällefors-Hjulsjö
Grythyttan
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Hällefors kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä.
