Vuonna 2007 kunnassa oli 26,26 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuonna 1912 Karlskogan maalaiskuntaan perustettiin Jannelundintaajaväkinen yhdyskunta. Vuodesta 1938 lähtien sitä alettiin kutsua Degerforsiksi. Degerforsin seurakunta oli erotettu Karlskogan seurakunnasta jo vuonna 1883, mutta Degerforsin maalaiskunta erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Karlskogan maalaiskunnasta vasta vuonna 1925. Vuonna 1943 koko maalaiskunta muutettiin Degerforsinkauppalaksi. Taajaväkinen yhdyskunta oli lakkautettu noin vuotta aikaisemmin, kun kaupunkeja koskevia määräyksiä (ruots. stadsstadgorna) oli alettu soveltaa koko maalaiskunnan alueella.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei vaikuttanut kauppalaan, mutta tuolloin muodostettiin Svartån "suurkunta" yhdistämällä aiemmat Kvistbron, Nysundin ja Skagershultin maalaiskunnat. Vuonna 1967 Svartån maalaiskunta jaettiin ja Nysundin seurakunta liitettiin Degerforsin kauppalaan. Vuonna 1971 kauppala muutettiin nykyiseksi Degerforsin kunnaksi.
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla
292
3,1
Ruotsalaistaustaiset
Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla
659
6,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa
7 319
76,7
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 375 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 3,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 548 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 248 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 38 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
0–17-vuotiaat: 17,9 %
18–64-vuotiaat: 57,3 %
65 vuotta täyttäneet: 24,7 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat (%)
Työlliset (%)
alkutuotanto
2,4
2,4
jalostus
41,4
37,9
palvelut
54,3
58,1
tuntematon
1,9
1,6
Työpaikkoja ja työllisiä
3 041
4 055
työpaikkaomavaraisuus
75,0
Taajamat
Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,6 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 774 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Högåsen ja Knutsbol kuuluvat osin myös Karlskogan kuntaan.[18]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Degerforsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Degerfors-Nysund
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots.kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: sv:Degerfors kommun – Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja Svårtan maalaiskuntaa koskevasta artikkelista.
