Blom oli matkustellut jo nuorena opiskellen kieliä Slesvigissä, Kielissä ja Kööpenhaminassa, kunnes hän palasi Norjaan 1803 jatkaakseen isänsä liikeyrityksiä. Jo 1806 hän vetäytyi liiketoiminnasta ja aloitti lakiopinnot. Vuotta myöhemmin hän läpäisi tanskalaisen lakitutkinnon parhain arvosanoin.[1]
Ura
Blom valittiin tuomariksi Nordre-Jarlsbergin piirikuntaan 1810. Hän tutustui J. C. Bergiin ja kreivi Herman Wedel-Jarlsbergiin, joilla oli suuri vaikutus hänen poliittisiin näkökantoihinsa. Opiskeluaikanaan hän oli myös tutustunut Adam Smithin taloustieteelliseen ajatteluun. Eidsvollin kansalliskokouksessa 1814 hän oli unionipuolueen riveissä. Itse kokouksessa hän pysytteli enimmäkseen taustalla, tosin ajoittain kiusoitellen vastapuolen edustajia.[1] Vuonna 1826 hänet valittiin Drammenin pormestariksi ja hän toimi Buskerudin läänin maaherrana 1831–1857.[2]
Pitkän virkamiesuransa aikana hän johti useita kuninkaallisia komiteoita, kuten päämatrikulointikomiteaa, kaivostoimintakomiteaa, köyhäinhuoltokomiteaa, metsäkomiteaa ja sahalaitoskomiteaa. Köyhäinhuollon organisaatiota opiskellakseen hän matkusti 1843 Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa ja Britanniassa, mistä hän kirjoitti myös matkakertomuksen. Hänet valittiin myös kaikkiin Stortingin kokouksiin 1830–1848, joissa hän edusti Drammenia.[2]
Kirjallinen tuotanto
Blom oli aikanaan koko Euroopassa arvostettu ammatti- ja tietokirjailija.[1] Hänen tuotantoaan olivat:
Undersögelse hvorvidt Skatterne Fordeling i Norge ved Legning er önskelig, samt Forslag til en anden Fordelning af samme, tilegnet Storthinget (1820)
Bemærkninger paa en reise i Nordlandene og igjennem Lapland til Stockholm, i aaret 1827 (1830, 2. p. 1832)
Underdan. Indberetning om hans reise i udlandet til undersögelse af Fattigvæsenet og dets lovgivning; tillige med fremstilling af den Engelske Fattiglovgivningen ved P. F. Bassöe (1844)
