PROFILPELAJAR.COM

Gustaf Dalén
Henkilötiedot
Syntynyt	30. marraskuuta 1869; Stenstorp, Ruotsi
Kuollut	9. joulukuuta 1937 (68 vuotta); Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus	ruotsalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Chalmersin teknillinen korkeakoulu
Instituutti	AGA
Tutkimusalue	Fysiikka, fysikaalinen kemia, pressure regulator (käännä suomeksi), Asetyleeni ja history of discoveries and inventions (käännä suomeksi)
Palkinnot	Nobelin fysiikanpalkinto (1912)
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee ruotsalaista keksijää. Gustaf Dalén on myös majakka.

Nils Gustaf Dalén (30. marraskuuta 1869 – 9. joulukuuta 1937)^[1] oli ruotsalainen keksijä ja AGAn perustaja. Dalén sai vuonna 1912 Nobelin fysiikan palkinnon keksimästään aurinkoventtiilistä (ns. hämäräkytkin), jolla ohjattiin automaattisesti kaasuvalomajakoiden ja -poijujen valojen toimintaa.^[2]

Elämäkerta

Dalén syntyi Stenstorpissa Ruotsissa. Hän valmistui tohtoriksi^lähde? 1896 Chalmersin opistosta^[3].

Dalén keskittyi jo nuorena majakkalaitteisiin. Ensimmäinen keksintö oli nerokas säätölaite, joka mahdollisti sen että 10 000 majakkavalon välähdystä kulutti vain litran varsinaista kaasua. Tämän mahdollisti osaltaan hänen kehittämänsä oikea sekoitus asetyleeniä ja ilmaa; seoksen räjähdysvaara eliminoitiin yksinkertaisesti: sekoittajan putkeen tehtiin mutka, joka täytettiin lyijyhauleilla; haulit päästivät kaasuseoksen läpi, mutta jos liekki karkasi lyhdystä ja alkoi palaa väärässä paikassa, haulit sulivat ja syntynyt lyijytulppa katkaisi kaasuntulon. Yhtään sekoittajaa ei räjähtänyt tämän keksinnön käyttöön oton jälkeen. Samoin Dalén kehitti asetyleenipulloihin uuden ja turvallisemman täytemassan, minkä johdosta pullojen käsittely merellä ja ulkoluotojen ankarissa maasto-oloissa tuli turvallisemmaksi. Ennen sitä asetyleenipulloilla oli hengenvaarallinen taipumus räjähtää pienestäkin ulkopuolisesta iskusta.

Dalénin tärkein ja kuuluisin keksintönsä on aurinkoventtiili, joka mahdollisti kaasuvaloa käyttävien majakoiden täysautomatisoinnin. Dalén sokeutui kaasuräjähdyksessä vuonna 1912 ennen Nobelin palkintojen jakoa.^[3] Hänen uskottiin saaneen palkinnon raadin sympatian vuoksi. Sokeutumisestaan huolimatta Dalén pysyi AGA:n johdossa aina vuoteen 1937 eli kuolemaansa asti.^lähde?

Dalén sai sokeutumisen jälkeen valmiiksi kaksi erityisen merkittävää keksintöä: automaattisen hehkuverkon vaihtajan ja täysautomaattisesti pyörivän loistopylvään. Molemmat ovat niin yksinkertaisia ja varmasti toteutettuja, että ne vaativat huoltoa aivan nimellisesti ja ovat äärimmäisen luotettavia.^[3]

Hehkuverkon vaihtaja on yksinkertaisesti pyörivään nivelalustaan asennettu nelisakarainen laite; kunkin sakaran päässä on hehkusukka ja puisen tikun lukittuna pitämä mekaaninen koneisto. Niin kauan kuin hehkusukka on ehjä, tikkukin pysyy ehjänä ja koneisto lukittuna, mutta kun sukka palaa puhki ja liekki pistää ulos, tikku palaa poikki ja lukko aukeaa, jolloin painoilla toimiva koneisto kääntää uuden hehkusukan tikkuineen sen paikalle. Koneistossa olevat kolme varasukkaa takaavat, että valo pysyy häiriöittä paikallaan. Viimeistään parin viikon sisällä huoltokäynnille tullut loistonhuoltaja poisti rikkinäiset sukkakokonaisuudet ja asensi tilalle uudet. Samalla uusittiin vilkkulaitteen huoltoa kaipaavat osat eli kuoleentuneet jouset ja jumittuneet magneettiventtiilit sekä asetettiin vilkun säätö kohdalleen. Harjaantunut huoltaja teki kaiken tämän neljännestunnissa.

Yhtä yksinkertainen on automaattipylväs: kaasua säätävän mekaanisen vilkkulaitteen olennainen osa on nahkainen säätökalvo. Se kehittää pienen ja vähävoimaisen liikkeen, jonka yksinkertainen vaihteisto vahvistaa ja siirtää pyörityskoneistoon. Voima riittää erinomaisesti, koska nämä raskaatkin prismastot lepäävät elohopeatyynyn päällä, mistä johtuen niiden liikutteluun tarvittava voima on minimaalinen.

Dalénin keksintöä Nobelin fysiikan palkinnon voittajana on arvosteltu, mutta todellisuudessa aurinkoventtiili oli lähempänä fysiikan palkinnon täyttäviä kriteerejä kuin useimmat muut keksinnöt ennen sitä tai sen jälkeen. Dalén kehitteli asetyleenikaasujärjestelmiä jotka tuottivat erittäin kirkasta valoa, turvallisia kaasujen varastointiratkaisuja. Hän kehitti myös aurinkoventtiilin, joka kytki majakoiden ja merimerkkien valolaitteet toimintaan vain pimeänä aikana, jolloin kaasuvarastojen huoltoväli venyi jopa vuoteen. Eritoten Skandinavian karikkoisilla rannikoilla aurinkoventtiilein varustetut merimerkit yleistyivät varsin nopeasti.

Dalénin keksintöjen arvoa nosti niiden ehdoton luotettavuus. Ainoa syy, miksi ne jäivät pois käytöstä, on raha: yksinkertaisetkin ja kauan kestävät osat ovat hienomekaanista työtä ja äärimmäisen kalliita valmistaa. Nykyajan tekniikalla toteutetut sähköjärjestelmät maksavat jo hankkiessa muutaman prosentin kaasujärjestelmän hinnasta ja ovat huomattavan paljon huoltoystävällisempiä. Vain aurinkoventtiili on säilyttänyt asemansa: sen rakenne on niin yksinkertaisen varma, etteivät nykyajan valokennot pysty kilpailemaan sen kanssa.

Merenkulkulaitos nimesi Suomen ensimmäisen kiinteän pohjamajakan Gustaf Dalénin mukaan. Kasuunin päälle rakennettu Gustaf Dalénin majakka sijaitsee Kihdin selällä Sottungan kunnan alueella.

Lähteet

↑ Gustaf Dalén Biography. American Institute of Physics (AIP). Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
↑ The Nobel Prize in Physics 1912 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 12.7.2012. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Dalen, Nils Gustaf