Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava. Lähteetöntä ja huonoja lähteitä. Tiedot on syytä tarkistaa paremmista lähteistä.

Gary Oldman
Gary Oldman vuonna 2014.
Henkilötiedot
Koko nimi	Gary Leonard Oldman
Syntynyt	21. maaliskuuta 1958 (ikä 66) Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Ammatti	elokuvantekijä, muusikko, näyttelijä
Puoliso	Lesley Manville (vih. 1987; ero 1990) Uma Thurman (vih. 1990; ero 1992) Donya Fiorentino (vih. 1997; ero 2001) Alexandra Edenborough (vih. 2008; ero 2015) Gisele Schmidt (vih. 2017)
Näyttelijä
Aktiivisena	1979–
Merkittävät roolit	JFK – avoin tapaus Bram Stoker's Dracula The Fifth Element Batman Begins Harry Potter Yön ritari Leon Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja Synkin hetki
Palkinnot
2017 Synkin hetki: parhaan miespääosan Bafta • Golden Globe • Oscar katso lisää
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gary Leonard Oldman (s. 21. maaliskuuta 1958 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä, muusikko ja elokuvantekijä.

Oldman aloitti näyttelijänuransa koulujen jälkeen teatterissa. Elokuvadebyyttinsä hän teki elokuvassa Remembrance vuonna 1982. Hän näytteli basisti Sid Viciousta elämäkertaelokuvassa Sid & Nancy, jonka ansiosta hänestä tuli tähti Britanniassa. Hän sai Bafta-ehdokkuuden elokuvastaan Prick Up Your Ears. Oldman teki kansainvälisen läpimurtonsa elokuvissa JFK – avoin tapaus (1991) Lee Harvey Oswaldina ja Bram Stokerin Dracula (1992) kreivi Draculana. Dracula toi hänelle Saturn-palkinnon. Oldman myös herätti huomiota mediassa avioliitostaan näyttelijä Uma Thurmanin kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodet 1990–1992. 1990-luvulla Oldman näytteli roistojen rooleja menestyneissä elokuvissa True Romance (1993), Leon (1994), The Fifth Element – puuttuva tekijä (1997) ja Air Force One (1997). Elokuva Kandidaatti (2000) toi Oldmanille suorituksestaan Screen Actors Guild Awards -ehdokkuuden. Vuonna 1997 Oldman ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti Erään perheen elämästä, joka perustuu osaksi hänen omaan lapsuuteensa; elokuvasta Oldman oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi ja voitti kaksi Bafta-palkintoa.

2000-luvulle tultaessa Oldman näytteli sankarillisia rooleja kuten Harry Potterin kummisetää Sirius Mustaa Harry Potter -elokuvasarjan neljässä elokuvassa (2004–2011) ja James Gordonia Christopher Nolanin Batman Begins (2005) ja sen jatko-osissa Yön ritari (2008) ja Yön ritarin paluu (2012). Oldman vieraili Frendit-sarjassa kaksiosaisessa jaksossa, josta hän sai Emmy-palkintoehdokkuuden vuonna 2001. Vuonna 2011 Empire-aikakauslehden lukijat äänestivät Oldmanin "elokuvan ikoniksi", tunnustuksena hänen myötävaikutuksestaan elokuvateollisuudelle.^[1]

Vuonna 2018 Oldman palkittiin parhaan miespääosan Oscarilla, Golden Globella ja Baftalla Winston Churchillin roolistaan elokuvassa Synkin hetki (2017). Vuonna 2020 hän sai parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden elokuvasta Mank.

Gary Leonard Oldman syntyi Englannissa, New Crossin kaupunginosassa Lewishamissä, Lontoossa 21. maaliskuuta 1958. Hänen isänsä oli entinen merimies Leonard Bertram Oldman (1921–1985), joka toimi hitsaajana ja äitinsä on Irlannista kotoisin oleva kotiäiti Kathleen Oldman (omaa sukua Cheriton, s. 1919).^[2] Oldman ja Cheriton olivat tavanneet toisensa Cardiffissa, Walesissä toisen maailmansodan aikana.^[2] Garyllä on kaksi siskoa, joista toinen on Maureen Oldman (tunnetaan nimellä Laila Morse), joka oli syntynyt 1. elokuuta 1945. Maureenista tuli myöhemmin myös näyttelijä; hänet tunnetaan parhaiten Mo Harrisin roolistaan saippuadraamasarjassa EastEnders. Oldman kertoi isänsä olleen alkoholisti, joka jätti perheensä Garyn ollessa seitsemänvuotias. Len-isä kuoli alkoholismiin vuonna 1985.^[3]

Lapsuudessaan Oldman oli taitava laulaja ja pianisti, mutta jätti musiikin maailman luodakseen näyttelijänuraa. Gary sai inspiraationsa Malcolm McDowellin suorituksesta elokuvassaan Huomenna oli ennen (1971). Näyttelemisen ohella Oldman kuitenkin säilytti rakkautensa musiikkia kohtaan. Oldman kävi Kaakkois-Lontoon poikakoulua Creek Roadilla, Deptfordissa. Oldman jätti koulun 16-vuotiaana vuonna 1974 ja ryhtyi myyjäksi.^[3]

Oldman valmistui näyttelijäksi Rose Bruford Collegesta Sidcupista, Kentistä vuonna 1978 ja sai stipendin. Collegen jälkeen hän haki arvostettuun Royal Academy of Dramatic Artiin, mutta ei päässyt sisään. Sen jälkeen Oldman vietti melkein kahdeksan vuotta teatterissa. Hän opiskeli sen sijaan Greenwich Young People's Theatressa ja näytteli näytelmissä, kuten The Pope's Wedding, josta hän sai Time Outin Fringe-palkinnon vuosien 1985–1986 parhaasta tulokkaasta ja British Theatre Associationin Drama Magazine -palkinnon vuoden 1985 parhaasta miesnäyttelijästä.^[4] Oldman oli Royal Shakespeare Companyn jäsen vuosina 1985–1986 ja esiintyi pienimuotoisissa teatterituotannoissa Barbican Centressä ja Almeida Theatressa. Tällöin Oldman myös näytteli elokuvatuotannoissa, kuten debyyttielokuvassaan Remembrance (1982) ja televisioelokuvassa Meantime (1984). Alkuperäisen elokuvadebyyttinsä Oldman olisi tehnyt Don Boydin draamaelokuvassa Gossip (1982), jos elokuvan tuotanto ei olisi kaatunut.

Vuonna 1986 Oldman sai ensimmäisen pääosansa Sex Pistolsin kovaonnisena basistina Sid Viciouksena. Elokuva ilmestyi vuonna 1986 nimellä Sid & Nancy. Rooli käynnisti Oldmanin uran ja roolin kautta hänelle avautui tie Hollywoodiin. Oldmanin suoritus sai katsojilta paljon kiitettävää palautetta; varsinkin myös entiseltä Sex Pistolsin vokalisti John Lydonilta, joka kuitenkin kyseenalaisti elokuvan joidenkin kohtauksien aitoutta. Lydon sanoi Oldmanistä omaelämäkerrassaan: "Kaveri joka näytteli Sidiä, Gary Oldman, ajattelin että hän oli melko hyvä", ja myöhemmin kutsui häntä "hemmetin hyväksi näyttelijäksi". Oldman kuulemma menetti huomattavasti painoa roolin takia ja joutui lyhyeksi aikaa sairaalaan. Hänen suorituksensa sijoittui sijalle 62 Premiere-aikakauslehden listassa sadasta kaikkien aikojen loistavimmista näyttelijäsuorituksista ja sijalle kahdeksan Uncut-aikakauslehden listassa kymmenestä parhaasta näyttelijästä rokkirooleissa.

Sid & Nancyn ansiosta Oldman pääsi merkittävään asemaan ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun Oldman näytteli pääosissa monissa kulttielokuvissa kuten Prick Up Your Earsissä (1987), jossa hän näytteli toista todellista henkilöä, ongelmaista näytelmäkirjailijaa Joe Ortonia. Elokuvassa Lain kahdet kasvot Oldman käytti ensimmäistä kertaa roolissaan amerikkalaista aksenttia. Lisäksi hän näytteli elokuvissa Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet sekä Koston hetki. Kriitikko Janet Maslin kehui Oldmanin suoritusta "ilmiömäiseksi" ja Roger Ebert kutsui häntä "sen ajan parhaaksi brittiläiseksi nuoreksi näyttelijäksi".^[5] Myöhemmin vuonna 1988 Oldman näytteli Alan Batesin kanssa elokuvassa We Think the World of You sekä Dennis Hopperin ja Frances McDormandin kanssa elokuvassa Sodan kahleet (1989). Oldman muutti Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa, missä hän on siitä asti asunut. Oldmania ja muita 1980-luvun nuoria brittinäyttelijöitä joista on tullut vakinaisia Hollywood-näyttelijöitä, kuten Tim Rothia, Bruce Payneä, Colin Firthiä ja Paul McGanniä, kutsutaan "Brit Packiksi".

Vuonna 1991 Oldman näytteli koko uransa merkittävintä roolia Lee Harvey Oswaldina Oliver Stonen elokuvassa JFK – avoin tapaus (1991). JFK voitti kaksi Oscar-palkintoa kahdeksasta ehdokkuudesta. Seuraavana vuonna Oldman näytteli Kreivi Draculaa Francis Ford Coppolan romanttisessa kauhuelokuvassa Bram Stokerin Dracula. Dracula perustuu Bram Stokerin vuonna 1897 ilmestyneeseen romaaniin. Bram Stokerin Draculasta tuli ilmestyessään maailmanlaajuisesti suuri kassamenestys. Oldmanin suoritus sai paljon positiivista palautetta ja rooli huomioitiin parhaan miespääosan Saturn-palkintoehdokkuudella, jonka Oldman myös voitti vuonna 1993. Oldmanistä tuli myöhemmin suosittu roistojen esittäjä; hän näytteli väkivaltaista sutenööriä elokuvassa True Romance (1993), korruptoitunutta DEA-kostaapeli Norman Stansfieldiä elokuvassa Leon (1994), joka sijoittui sijalle 43 Online Film Critics Societyn listassa sadasta kaikkien aikojen parhaimmasta roistosta vuonna 2002, sadistista vankilan vartijaa elokuvassa Alcatraz – kohtaloni (1995) ja futuristista yritystyrannia elokuvassa The Fifth Element – puuttuva tekijä (1997). Oldman myös näytteli saksalaissyntyistä wieniläissäveltäjää Ludwig van Beethovenia elokuvassa Ikuinen rakkaus ja venäläistä terroristia Ivan Korshunovia vuoden 1997 jymymenestyksessä Air Force One. Oldman myös esiintyi Paholaisena Guns N' Rosesin singlen promovideossa "Since I Don't Have You" vuonna 1993. Oldman toimi myös tuomariston jäsenenä vuoden 1993 Cannesin elokuvajuhlilla.

Vuonna 1997 Oldman ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti palkitun elokuvan Erään perheen elämästä, joka osittain perustui hänen omaan lapsuuteensa. Erään perheen elämästä sai Bafta Alexander Korda -palkinnon parhaasta brittiläisestä elokuvasta, Bafta-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta, Channel 4 Director's -palkinnon ja Empire Awardin. British Academy of Film and Television Arts myös julisti elokuvan olevan kaikkien aikojen sadan parhaimman elokuvan joukossa. Äskettäin^milloin? Time Out listasi Erään perheen elämästä 50 kaikkien aikojen parhaimpien brittiläisien elokuvien listaan toiseksi parhaimmaksi.^lähde? Oldmanin sisar Laila Morse näytteli elokuvassa Janetia.

Oldman esiintyi Reeves Gabrelsin albumilla The Sacred Squall of Now (1995), jossa hän teki vokaalidueton David Bowien kanssa kappaleessa "You've Been Around".

Oldman näytteli Jeff Bridgesin kanssa elokuvassa Kandidaatti (2000), jossa Oldman näytteli intohimoista republikaanin kongressimiestä Sheldon Runyonia. Oldman oli myös yksi elokuvan tuottajista. Oldman sai suorituksestaan Screen Actors Guild -palkintoehdokkuuden. Vuonna 2001 Oldman näytteli Mason Vergeriä Anthony Hopkinsin kanssa elokuvassa Hannibal. Elokuvassa Verger on ainoa eloonjäänyt Hannibal Lecterin uhreista. Oldman kertoman mukaan vietti kuusi tuntia päivässä pukuhuoneessa saavuttaakseen roolin kammottavasti häiriintyneen ulkonäön. Hannibal oli toinen Oldmanin ja Hopkinsin yhteistyö; Hopkins oli edellisen kerran näytellyt Oldmanin kanssa elokuvassa Bram Stokerin Dracula, jossa hän oli ollut sivuroolissa. Oldman ja Hopkins ovat ystäviä keskenään. Oldman sai Emmy-palkintoehdokkuuden vierailuroolistaan kahdessa jaksossa tilannekomediasarjassa Frendit vuonna 2001, jossa Oldman oli vieraillut Richard Crosbynä kaksiosaisessa jaksossa "Monican ja Chandlerin häät". Frendeissä Richard Crosby oli pikkutarkka näyttelijä, joka väittää "oikeiden" näyttelijöiden sylkevän puhuessaan. Väite johti kuuluisaan sylkemiskohtaukseen Joey Tribbianin (Matt LeBlanc) kanssa. Oldman oli suostunut vierailemaan sarjassa, kun he olivat LeBlancin kanssa tavanneet elokuvan Lost in Space – matkalla avaruuteen kuvauspaikalla vuonna 1998.

Oldman sai myöhemmin merkittävän roolin Harry Potter -elokuvasarjasta. Elokuvasarjassa hän näytteli Harry Potterin (Daniel Radcliffe) kummisetää Sirius Mustaa; elokuvissa Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004), Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005), Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007) ja Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011). Oldmanistä ja Radcliffestä tuli hyvin läheiset elokuvasarjan kuvauksien aikana ja hän opetti Radcliffeä soittamaan bassoa. Vuonna 2005 Oldman näytteli James Gordonia Christopher Nolanin sekä tuotto- että arvostelumenestystä saaneessa elokuvassa Batman Begins. James Gordonin roolin Oldman uusi elokuvan jatko-osassa Yön ritari (2008), joka saavutti vielä suuremman menestyksen. Oldman lainasi ääntään Jim Carreyn kanssa animaatioelokuva Saiturin joulun vuoden 2009 versioon. Oldman ääninäytteli elokuvassa kolmea eri roolia. Oldman myös näytteli pääosaa David S. Goyerin trillerissä The Unborn (2009). Vuonna 2010 Oldman näytteli Denzel Washington vastanäyttelijänään elokuvassa The Book of Eli. Hän myös näytteli pääosaa Isä Solomonia Catherine Hardwicken ohjaamassa elokuvassa Red Riding Hood – Punahilkka. Oldman ääninäytteli Lordi Shen -nimistä roistoa animaatiossa Kung Fu Panda 2 (2011). Vuonna 2011 Oldman ohjasi Alex Edenin ensimmäisen singlen, nimeltään Kiss Me Like the Woman You Loved, musiikkivideon.

Oldman näyttelee George Smileytä vuoden 2011 John le Carrén romaanisovituksessa (romaani Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja vuodelta 1974) Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, jonka on ohjannut Tomas Alfredson. Elokuvassa näyttelee myös rooleja Colin Firth, Mark Strong ja Tom Hardy. Oldman vastaanotti roolistaan parhaan miespääosan Oscar-palkintoehdokkuuden tammikuussa 2012.

Oldman on myös osallistunut Sierra Entertainmentin Spyro-pelien luomiseen. Oldman lainaa ääntään Tulisuojelija Ignitukselle pelisarjassa. Oldman on myös ääninäytellyt kersantti Reznovia palkituissa videopeleissä Call of Duty: World at War (2008) ja Call of Duty: Black Ops (2010); jälkimmäisessä Oldman myös ääninäytteli brittiläistä tiedemies Daniel Clarkea. Vuonna 2007 Empire-aikakauslehti listasi Oldmanin sijalle 72 "100 seksikkäintä elokuvatähteä elokuvan historiassa" -listaan.

Vuonna 2017 Oldman näytteli Winston Churchilliä Joe Wrightin ohjaamassa draamaelokuvassa Synkin hetki. Hänet palkittiin roolistaan parhaan miespääosan Golden Globella, Baftalla ja Oscarilla.

Gary Oldman on ollut naimisissa neljä kertaa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1987 näyttelijä Lesley Manvillen kanssa. He tapasivat Royal Court Theatressa. Heille syntyi poika vuonna 1988. Oldman ja Manville erosivat vuonna 1990.

Seuraavan kerran Oldman meni naimisiin vuonna 1990 näyttelijä Uma Thurmanin kanssa, jonka hän oli tavannut elokuvan Henry ja June kuvauksissa. Oldman ja Thurman erosivat vuonna 1992.

Oldman seurusteli Isabella Rossellinin kanssa, jonka hän tapasi elokuvan Ikuinen rakkaus kuvauksissa vuonna 1994. He adoptoivat vuonna 1993 syntyneen pojan. Pari erosi vuonna 1996.^[3]

Kolmannen avioliittonsa Oldman solmi Donya Fiorentinon (s. 1967) kanssa vuonna 1997. Pari sai kaksi poikaa (s. 1997 ja 1999). Oldmanilla oli lisäksi vuonna 1994 syntynyt tytärpuoli Fiorentinon edellisestä avioliitosta David Fincherin kanssa. Oldman ja Fiorentino erosivat vuonna 2001. Oldman seurusteli näyttelijä-malli Ailsa Marshallin (s. 1978) kanssa vuodet 2002–2005.

Oldman vihittiin neljännen kerran laulaja Alexandra Edenboroughin kanssa vuonna 2008 Santa Barbarassa, Kaliforniassa. Oldman asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Los Angelesissa Kaliforniassa. Oldmanilla on ollut ongelmia alkoholin kanssa 1990-luvun alusta lähtien 2000-luvulle asti. Hänet pidätettiin elokuussa 1991 rattijuopumuksesta Los Angelesissa ja vapautettiin takuita vastaan seuraavana aamuna. Oldmanin kyydissä oli hänen kaverinsa, näyttelijä Kiefer Sutherland. Charlie Rosen haastattelussa vuonna 2001 hän kertoi toipuneensa alkoholismista.^[6]

Pääartikkeli: Gary Oldmanin filmografia, teatteriesiintymiset ja muut työt

Pääartikkeli: Luettelo Gary Oldmanin saamista palkinnoista ja ehdokkuuksista

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gary Oldman.

• Gary Oldman Elonetissä.
• Gary Oldman Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
• Hallen Gary Oldman sivut (englanniksi)