D2-vitamiini eli ergokalsiferoli on sieniperäinen D-vitamiini, josta pieni osa muuntuu biologisesti aktiiviseksi kalsitrioli-hormoniksi.[2]
D2-vitamiinia syntyy sienen tai jäkälän sieniosakkaan altistuessa auringon UV-säteilylle. Sitä voidaan valmistaa myös synteettisesti säteilyttämällä kolesterolin pelkistymistuote ergosterolia.[3]
D2-vitamiini muuntuu maksassa D3-vitamiiniksi eli kolekalsiferoliksi, josta osa muuntuu puolestaan kalsidioliksi eli 25-hydroksikolekalsiferoliksi. Pieni osa kalsidiolista muuntuu tämän jälkeen kalsitrioliksi eli 1,25-dihydroksikalsiferoliksi, joka toimii biologisesti aktiivisena D-vitamiinina. Muuntuminen kalsitrioliksi tapahtuu pääasiallisesti munuaisissa mutta myös paksusuolessa, eturauhasessa, rintarauhasessa ja verenvalkosoluissa.
Metsäsienet sisältävät D2-vitamiinia[4] ja poronjäkälä sisältää sekä D2- että D3-vitamiinia[5]. Jäkälästä valmistetaan synteettisiä D-vitamiinivalmisteita[6]. Synteettisen D2-vitamiinin käyttö on kuitenkin vähäistä, koska sen hyväksikäytettävyys on D3-vitamiinia huonompaa[7].
↑Roberto Cesareo, Alberto Falchetti, Roberto Attanasio, Gaia Tabacco, Anda Mihaela Naciu, Andrea Palermo: Hypovitaminosis D: Is It Time to Consider the Use of Calcifediol? Nutrients, 6.5.2019, 11. vsk, nro 5, s. 1016. PubMed:31064117doi:10.3390/nu11051016ISSN 2072-6643Artikkelin verkkoversio.
↑Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8