Bengt Holmström
Bengt Robert Holmström (s. 18. huhtikuuta 1949 Helsinki) on suomenruotsalainen ekonomisti,[1] joka toimi Yalen yliopiston taloustieteen professorina vuodesta 1983 ja on hoitanut Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professuuria vuodesta 1994. Holmström sai vuonna 2016 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin taloustieteen palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa.
Tausta
Holmströmin vanhemmat ovat Eric Holmström, joka oli suomenruotsalainen, ja Inez Holmström, joka on sukujuuriltaan sekä virolainen että ranskalais-italialainen[2].
Ura
Suomenruotsalainen Holmström suoritti kandidaatintutkinnon Helsingin yliopistossa matematiikasta vuonna 1972, minkä jälkeen hän siirtyi Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä talouden alalta vuonna 1978. Vuodesta 1979 alkaen Holmström on toiminut eri tieteellisissä tehtävissä useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.[3] Hän työskenteli myös apulaisprofessorina Svenska handelshögskolanissa vuosina 1980–1986.[4] Helsingin yliopiston alumniyhdistys valitsi Holmströmin vuoden alumniksi vuonna 2010. Vaasan yliopisto myönsi Holmströmille kauppatieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 1988[5] ja Tukholman kauppakorkeakoulu vuonna 1998.[6]
Holmströmin tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen sekä toimialan taloustieteeseen. Hänet tunnetaan parhaiten kannusteiden analyysista epäsymmetrisen informaation tilanteissa.[7] Holmströmin väitöskirjassaan tunnetuksi tekemä moraalisen hasardin malli on muodostunut kirjallisuudessa niin sanotuksi benchmark-malliksi. Hän on julkaissut useita artikkeleita taloustieteen arvostetuimmissa julkaisuissa.[8]
Akateemisen uransa lisäksi Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, kuten jäsenenä Nokian ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) hallituksissa[9] sekä Aalto-yliopiston hallituksessa.[10]
Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnolla sopimusteorian kehittämisestä yhdessä Oliver Hartin kanssa.[11] Thomson Scientific veikkasi häntä palkinnon saajaksi jo syksyllä 2006,[12] ja vuonna 2015 hän oli mukana AFP-uutistoimiston listalla.[13]
Holmströmin rooli Suomen talouspoliittisessa keskustelussa
Holmström on osallistunut aktiivisesti Suomen talouspoliittiseen keskusteluun ja ollut mukana useissa asiantuntijaryhmissä antamassa politiikkasuosituksia päätöksentekijöille.[14]
Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä arvioivat valtiovarainministeriön tilaamassa raportissaan, että hallituksenselvennä finanssipolitiikan linja on pääosin ”kohdallaan”. Kolmikon mietinnössä oli kuitenkin myös kritiikkiä.
Bengt Holmström on myös kritisoinut vuonna 2015 Sipilän hallituksen koulutusleikkauksia ja yliopistosäästöjä Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Yhdysvalloissa asuva Holmström sanoi, että leikkaukset ovat suuria. ”Niitä on tehty paljon myös meillä Yhdysvalloissa, mutta ei koskaan tällaista. Yliopistot toimivat pitkällä tähtäimellä, eivätkä äkkinäiset päätökset ole hyviä.” Hän arvosteli erityisesti valtion puuttumista yliopiston autonomiaan ja tutkimuskohteisiin ohjaamalla uudelleen rahoitusta.[15]
Näkemyksiä
Holmströmin mielestä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi luopua vallasta, jotta myös ammattiliittoon kuulumattomilla ja työttömillä olisi ääntä. Holmström perustelee ammattiyhdistysliikkeen heikentämistä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä. Holmströmin mielestä työehtosopimusten yleissitovuus ei ole välttämättä kansakunnan etu. Holmström myös mainitsee että ammattiyhdistysliike täytyy tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.[16]
Holmströmin mielestä maahanmuuttajille pitäisi sallia pienemmät palkat ja heikompi sosiaaliturva kuin kantaväestöön kuuluville. Tämä tarkoittaa, että Holmström kannattaa työehtosopimuksissa määritettyjä minimipalkkatasoja matalampia palkkatasoja maahantulleille. Hänen mielestään maahanmuuttaja pääsisi tällä tavalla etenemään tikkaita pitkin eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon.[16]
Holmströmin mielestä yksilöiden tekemät päätökset voivat olla hirveän huonoja yhteisölle.[16]
Holmströmin mukaan pohjoismaiset yliopistot ovat katastrofaalisia, koska niissä sallitaan vapautta, vaikka "luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä." Hän seuraa opiskelijoittensa työntekoa tiukasti, vaatii näitä valitsemaan ideoistaan vain yhden ja määrää keskittymään vain siihen. Tämä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Hän myös pakottaa heidät ylittämään rajansa aivan kuten huippu-urheilijoidenkin pitää tehdä. Eurooppalainen käytäntö on lepsumpi, kiinalainen vielä paljon tiukempi. Holmströmin mukaan Suomella ei myöskään ole varaa pitkiin opiskeluaikoihin. Hänen yliopistonsa MIT:n tutkijat ovat saaneet 63 Nobel-palkintoa, Suomi 5.[17]
Valikoituja julkaisuja
- Holmström, Bengt 1972. En icke-linear lösningsmetod för allokationsproblem. Helsingfors universitet.
- Holmström, Bengt 1979. ”Moral Hazard and Observability.” Bell Journal of Economics, 10 (1), s. 74–91. Artikkelin verkkoversio.
- Holmström, Bengt 1982. ”Moral Hazard in Teams.” Bell Journal of Economics, 13 (2), s. 324–340.
- Holmström, Bengt 1983. ”Equilibrium Long-Term Labor Contracts.” Quarterly Journal of Economics, 98 (Supplement), 23–54. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
- Holmström, Bengt 1999. ”Managerial Incentive Problems: A Dynamic Perspective.” Review of Economic Studies, 66 (1), s. 169–182. Artikkelin verkkoversio.
- Holmström, Bengt & Milgrom, Paul 1991. ”Multitask Principal-Agent Analyses: Incentive Contracts, Asset Ownership, and Job Design.” Journal of Law, Economics, and Organization, 7, s. 24–52. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Holmström, Bengt 1994. ”The Firm as an Incentive System.” American Economic Review, 84 (4), s. 972–991. Artikkelin verkkoversio.
- Holmström, Bengt & Roberts, John 1998. ”The Boundaries of the Firm Revisited.” Journal of Economic Perspectives, 12 (4), s. 73–94. Artikkelin verkkoversio.
- Holmström, Bengt & Tirole, Jean 1998. ”Private and Public Supply of Liquidity.” Journal of Political Economy, 106 (1), s. 1–40. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
- ↑ Pöyskö, Maria: Tärkeintä on halu ymmärtää ihmistä. Turun Sanomat Extra-liite, 6.1.2018, s. 6–7.
- ↑ Curriculum vitae elokuu 2013. MIT. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 13.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 187. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ Professor Bengt Holmström ECGI. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
- ↑ Antti Kauhanen: Bengt Holmströmin keskeiset tutkimukset sopimuksista ja kannustinjärjestelmistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 380–391. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Seppo Honkapohja: Bengt Holmströmin tieteellinen ura. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 373–379. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Nokia plans board of directors refresh, chairman to step down 2012. Engadget. Viitattu 13.4.2014.
Bengt Robert Holmström Svenska handelshögskolan. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
- ↑ Tietoa yliopistosta – Hallitus Aalto-yliopisto. Viitattu 10.10.2016.
- ↑ Taloustieteen Nobel-palkinto suomalaiselle Bengt Holmströmille. Helsingin Sanomat, 10.10.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.10.2016.
- ↑ Thomson Scientific Predicts Nobel Laureates PR Newswire. Viitattu 13.4.2014.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Suomalaisprofessori mainitaan maailmalla yhtenä suosikkina Nobelin saajaksi Verkkouutiset.fi. 10.10.2015. Viitattu 12.10.2015.
- ↑ Martti Hetemäki: Bengt Holmströmin rooli talouspoliittisessa keskustelussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 392–395. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Ovaskainen, Teppo: ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa!” – Nobelistin haukut Suomen hallitukselle nousivat esiin Uusi Suomi. 10.10.2016. Alma Talent Oy. Viitattu 6.11.2016.
- ↑ a b c https://yle.fi/uutiset/3-10470537
- ↑ Älä usko silmiäsi Helsingin Sanomat. 15.7.2018.
Aiheesta muualla
1969: Frisch, Tinbergen
1970: Samuelson
1971: Kuznets
1972: Hicks, Arrow
1973: Leontief
1974: Myrdal, Hayek
1975: Kantorovitš, Koopmans
1976: Friedman
1977: Ohlin, Meade
1978: Simon
1979: Schultz, Lewis
1980: Klein
1981: Tobin
1982: Stigler
1983: Debreu
1984: Stone
1985: Modigliani
1986: Buchanan
1987: Solow
1988: Allais
1989: Haavelmo
1990: Markowitz, Miller, Sharpe
1991: Coase
1992: Becker
1993: Fogel, North
1994: Harsanyi, Nash, Selten
1995: Lucas
1996: Mirrlees, Vickrey
1997: Merton, Scholes
1998: Sen
1999: Mundell
2000: Heckman, McFadden
2001: Akerlof, Spence, Stiglitz
2002: Kahneman, Smith
2003: Engle, Granger
2004: Kydland, Prescott
2005: Aumann, Schelling
2006: Phelps
2007: Hurwicz, Maskin, Myerson
2008: Krugman
2009: Ostrom, Williamson
2010: Diamond, Mortensen, Pissarides
2011: Sargent, Sims
2012: Roth, Shapley
2013: Fama, Hansen, Shiller
2014: Tirole
2015: Deaton
2016: Hart, Holmström
2017: Thaler
2018: Nordhaus, Romer
2019: Banerjee, Duflo, Kremer
2020: Milgrom, Wilson
2021: Card, Angrist, Imbens
2022: Bernanke, Diamond, Dybvig
2023: Goldin
2024: Acemoğlu, Johnson, Robinson
|
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Tieteilijät | |
---|
| Henkilöt | |
---|
| Muut | |
---|
|
|
|