Amazonin sademetsän biodiversiteetti on yksi maapallon suurimmista. Siellä elää yli 3 miljoonaa eri eläinlajia ja alueella kasvaa yli 2 500 eri puulajia.[7]
Amazon on tunnettu sen suurista hakkuista ja muista toimenpiteistä, jotka haastavat sen olemassaoloa. Sademetsään sijoitetaan yhä useammin karja -ja soijatiloja. Nykyisten puunhakkuuvauhtien säilyessä 27% Amazonin sademetsän puista voi olla kadonnut vuoteen 2030 mennessä.[8]
Amazonin sademetsässä elää noin 400 intiaaniheimoa, jotka asuvat jokien varsilla varsinaisissa kylissä tai metsän sisällä. Erityisesti useat metsän sisällä asuvat heimot ovat hyvin eristäytyneitä ulkomaailmasta ja aikovat olla tekemisissä vain naapuriheimojensa kanssa.[9]
Amazonin nimen sanotaan johtuvan sodasta, jota Francisco de Orellana taisteli tapuyalaisten ja muiden heimojen kanssa. Heimon naisten taistelivat miesten rinnalla heidän tapansa mukaisesti. Orellana johti nimen Amazonas kreikkalaisen mytologian Amazoneista, joita kuvasivat Herodotos ja Diodorus.[10]
Ylängön eteläpuolella sijaitsee Amazonin allas, syvä Andeilta Atlantin valtamereen ulottuva itä-länsisuuntainen painauma.[14][15]Brasilian-Guyanan kilvessä sijaitseva allas kattaa suurimman osan Brasilian pohjoisosasta. Amazonin allas muodostui arviolta 600 miljoonaa vuotta sitten lähes samaan aikaan kuin Brasilian-Guyanan kilpi. Nykyisin allas on noin 3 500 km pitkä ja 1 000–3 000 km leveä. Edellisen jääkauden päättyessä noin 11 000–9 000 vuotta sitten jäätiköiden sulamisvedet täyttivät Amazonin altaan ja alueelle syntyi parisataa kilometriä leveä, noin 2 000 km pitkä järvi.
Altaan reuna-alueilla on pieniä ylänköjä, joiden huiput yltävät muutamien satojen metrien korkeuteen. Muuten alue on lähes kauttaaltaan alavaa, jokien halkomaa tasankoa, jossa tulvien mahdollisuus on suuri. Amazonin alava alue ei ole kuitenkaan täysin tasaista, sillä jatkuvasti uomaansa muuttava joki jättää jälkeensä laaksoja ja kumpuja. Amazonin altaan maisema koostuu suurista ja pienistä joista, niiden tulvalaaksoista, laaksoja ympäröivistä terasseista sekä jokilaaksoja ympäröivistä pienistä kummuista.
Amazonin sademetsä ulottuu yhdeksän valtion alueelle.
Amazonin alueen ilmasto on trooppinen.[16][17] Lämpötilat ja sademäärät pysyvät korkeina ympäri vuoden, eikä varsinaisia vuodenaikoja ole.[18] Sademetsässä sataa lähes päivittäin ”kasvihuoneilmaston” takia. Aamuaurinko höyrystää sataneen veden. Höyrystä muodostuu pilviä, joista tiivistyy jälleen uusi sade. Sateisia aikoja pidetään kaikkein parhaimpana turistiaikana, koska silloin metsässä näkyy todennäköisesti laajemmin eläimiä.[19]
Alueella on vakaa ilmasto. Päiväntasaaja halkaisee Amazonin altaan, joten auringonvaloa ja lämpöä on tasaisesti ympäri vuoden.[20] Myös allasta ympäröivät ylänköalueet suojaavat sitä lämpötila- ja sademäärävaihteluja aiheuttavilta ilmavirtauksilta. Alueen ilmaston kosteus johtuu erityisesti Amazon-joesta ja Andeista, jotka vaikuttavat ilmamassoihin. Myös lämpimät merivirrat kosteuttavat ja lämmittävät altaan ilmastoa. Sateisinta on altaan länsiosissa, jossa sadetta voi kertyä jopa 3 000 mm vuodessa. Sen sijaan alueen kaakkoisosissa sadetta kertyy noin 1 700 mm vuodessa.[5]
Maa- ja kallioperä
Brasilian-Guyanan kilpi kattaa noin 40 prosenttia Amazonin laakiosta[21] ja muodostuu enimmäkseen hyvin vanhoista prekambrisista kivilajeista, kuten graniitista ja gneissistä. Kilven alkuperäinen kallioperä on kuitenkin suurimmaksi osaksi kasaantuneiden ja iskostuneiden sedimenttikivikerrosten peitossa. Nämä muun muassa kalkki-, hiekka- ja savikivestä muodostuneet sedimentit ovat osin hyvin vanhoja, jopa tertiäärikaudelle (n. 50 milj. vuotta eaa.) ajoittuvia. Poikkeuksia tästä ovat muutamat eroosion pyöristämät kupolimaiset graniittimassiivit ja pöytävuoret eli tepuit.
Kallioperän suurimmaksi osaksi peittävä irtain maaperä on lähinnä löyhää, savensekaista hiekkaa. Hiekka on irronnut eroosion vaikutuksesta allasta ympäröiviltä ylänköalueilta ja kulkeutunut jokien mukana alemmaksi Amazonin altaaseen. Alavammalla maalla jokien hidastuessa maa-aines on painunut pohjaan ja kerrostunut sedimenteiksi. Vähitellen alimmat sedimenttikerrokset iskostuvat kiviksi.
Amazonaksen alueen yleisin maannos on latosoli.[22] Kostean trooppisessa ilmastossa veteen sitoutuu hiilidioksidia ja orgaanisia yhdisteitä. Tämä aiheuttaa kemiallista eroosiota, jota muun muassa kasvien juuret nopeuttavat. Näin syntyy lateriitti, jossa on runsaasti raudan ja alumiininoksideja. Lateriitti saa tiilenpunaisen värinsä raudasta, ja se voi myös lujittua tiilimäiseksi aineeksi. Latosolimaannos on sateista johtuvan ravinteiden huuhtoutumisen vuoksi erittäin vähäravinteista. Maannoksen päällä on n. 10–20 cm:n paksuinen, ravinteikas kerros, joka syntyy, kun sademetsän pohjalle satava kuollut kasvimassa hajoaa.
Aivan Amazonjoen varrella on ns. tulvamaannosta (entisolimaannosta). Se syntyy, kun joki tulvii ja kerrostaa lietettä tulva-alueelle. Tulvamaannos on hedelmällistä, koska siinä on paljon veteen huuhtoutuneita ravinteita. Pahimmin tulville alttiilla alueilla vesi peittää maan niin suuren osan vuodesta, että hajoamista ei hapettomissa oloissa pääse kunnolla tapahtumaan. Tällöin syntyy paksuja, happamia turvekerroksia.
Kolmas Amazonian maannostyyppi on mangrovemetsien maannos.[23] Se muistuttaa paljon tulvamaannosta, mutta erityispiirteenä sillä on erittäin korkea suolapitoisuus. Tämä johtuu siitä, että mangrovemetsät kasvavat aivan Amazonjoen suistoalueella Atlantin rannikolla, osittain jopa vedessä.
Kasvillisuus
Ananas.
Brasilian sademetsien kasvillisuus on todella monimuotoinen.[17] Yhdellä hehtaarilla Amazonin sademetsää voi kasvaa yli 300 puulajia ja vielä suurempi joukko puuvarrettomia kukkakasvilajeja. Sademetsissä on myös paljon erilaisia metsätyyppejä, muun muassa palmumetsiä, saniaismetsiä, vuoristometsiä, tulvametsiä ja kuivametsiä.[24][25] Amazonian kasvillisuuden erikoisuuksia ovat muun muassa puutuneita pallomaisia hedelmiä kantava kanuunankuulapuu (Couroupita guianensis) ja nokkoselle sukua oleva, ulkonäöltään bambua muistuttava muurahaispuu (Cecropia). Muurahaiset elävät puun ontossa sisuksessa ja puolustavat sitä kasvinsyöjäeläimiä vastaan. Luultavasti Amazonin sademetsän suurin puu on kapokkipuu (Ceiba pentandra). Talonkorkuisten lankkujuurien tukemana se kohoaa usein 60 metrin korkeuteen haaroittuen usein viideksi tai kuudeksi haaraksi, joiden jokaisen läpimitta voi olla parikin metriä. Kapokkipuun runko on väriltään harmaa ja sen kermanvalkoiset kukat aukeavat öisin. Kukkia pölyttävät niiden makealta tuoksuvan meden paikalle houkuttelemat lepakot. Kukkien lakastuttua puihin kehittyy päärynää muistuttavia hedelmiä, jotka eivät kuitenkaan putoa maahan. Sen sijaan ne aukeavat ja vapauttavat kapokkipuun siemenet kellumaan metsän yli valkoisten kuitupalasten kannattelemina.
Kasvit
Arviot Amazonin sademetsän alueella elävistä kasvilajeista vaihtelevat 40 000:sta 80 000:een, joista yli puolella on ratkaiseva maailmanlaajuisen ilmaston säätelyssä ja paikallisen vedenkierron ylläpitämisessä.[26][27] Tutkijat löytävät säännöllisesti uusia ja tärkeitä kasvilajeja, joista monilla on lääkinnällisiä ominaisuuksia.[28] Maailman kaikista trooppisista sademetsistä yli kolmannes sijaitsee tällä alueella. Amazonin alue on maailman suurin ja ehkä myös lajistoltaan rikkain yksittäinen sademetsäalue. Amazonian alueella kasvaa monia kasvilajeja, joiden käyttömahdollisuuksia ei ole vielä täysin tutkittu tai joita ei vielä tunneta ollenkaan.
Puut
Amazoniassa on laskettu esiintyvän 16 000 puulajia, joiden runko on vähintään 10 senttimetriä paksu.[29] Puolet Amazonian kaikista noin 390 miljardista puuyksilöstä[30] kuuluu 227 yleisimpään lajiin. Yleisin puulaji alueella on Euterpe precatoria -palmu, jota on noin 5,2 miljardia yksilöä.[31] Aina, kun jokin sademetsän jättiläismäisistä puista kaatuu, tulee latvuskerrokseen aukko, josta valoa pääsee myös metsän pohjalle. Tällöin aluskasvillisuuden määrä kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti, ja muodostuu valtavia, usein värikkäästi kukkivia kasvustoja. Pian kuitenkin uusi puusto taas peittää aukon. Puita kaatuu kuitenkin varsin usein. Sademetsän maaperä on enimmäkseen varsin vähäravinteista, joten koska vain sen ohut uloin kerros on ravinteikas, puiden juuret eivät kaivaudu kovin syvälle, vaan ne lähinnä kiemurtelevat maata pitkin. Tukeakseen itseään monet suuret puut kasvattavat itselleen mahtavat lankku- tai pönkkäjuuret. Puut saattavat silti siitäkin huolimatta kaatua maahan päällyskasvien painosta, jota voi kertyä vaikkapa kymmeniä tuhansia kilogrammoja.
Ennätykset
Tutkijat löysivät vuonna 2022 sademetsästä korkeimman sillä koskaan mitatun puun, jonka viralliseksi korkeudeksi sanottiin 88,5 metriä ja leveys 9,9 metriä.[32] Puu sijaitsee Pohjois-Brasiliassa ja se havaittiin ensimmäisen kerran satelliittikuvissa osana 3D-kartoitusprojektia vuonna 2019.[33]
Kerrokset
Sademetsä koostuu neljästä pääkerroksesta, jotka ovat pensaskerros, aluskerros, lehvästökerros ja kattokerros.[34] Lisäksi kerroksilla ajatellaan olevan myös monia alakerroksia.
Pensaskerros
Pensaskerros on sademetsän alin kerros sijaiten noin viiden metrin korkeudella. Pensaskerroksessa kasvaa pieniä palmuja sekä pensaita ja taimia, jotka ovat joko erityisesti sopeutuneita näihin olosuhteisiin tai eivät ole vielä kasvaneet ylempien kerrosten puiksi ja liaaneiksi. Pensaskerrokseen auringon saavuttavama valo on ylempien puiden lehtien ja oksien takia hyvin matala.[34][35][36]
Aluskasvillisuus
Pensaskerroksen alapuolella alkaa varsinainen aluskasvillisuus. Metsänpohjaa peittää paksu kerros kuolleita lehtiä, eläinten ulosteita ja muuta kuollutta orgaanista ainesta. Lahoamisen kostea, tympeä haju leijuu kaikkialla. Näissä oloissa kasvaa muun muassa leveälehtisiä ruohoja, sanikkaisia, valtava määrä erilaisia sieniä, begonioita ja inkiväärikasveja.
Aluskerros
Aluskerros alkaa noin 17 metrin korkeudelta.[37] Sen puut ovat hoikkia ja kapealatvaisia, toisin kuin lehvästökerroksen leveälatvaiset ja sienimäiset puut. Aluspuuston puut ovat usein palmuja. Runkojen pinnalla kasvaa yleensä paljon lehti- ja maksasammalia. Monien matalakasvuisten palmujen varret ovat täynnä pitkiä, mustia piikkejä. Tämä on puolustuskeino niitä syöviä eläimiä vastaan. Aluspuusto saa niukasti auringonvaloa, mutta puut ovat kehittyneet pärjäämään varjossa. Puiden oksat kietoutuvat toisiinsa, tarjoten oksistossa liikkuville eläimille mahdollisuuden siirtyä puusta puuhun maahan astumatta.[34]
Lehvästökerros
Ylin kerros
Lehvästökerros alkaa noin 30 metrin korkeudelta. Lehvästökerroksen puut kukkivat, tekevät hedelmää ja siementävät jatkuvasti. Puiden lehdet ovat vahapintaisia ja vahvoja, jotta rankkasateet eivät piiskaisi niitä maahan. Kaarnaa puilla ei yleensä ole ja kuorikin on ohut, koska niiden ei tarvitse suojautua kylmyydeltä tai kuivuudelta. Puiden väleissä ja rungoilla kasvaa valtavasti erilaisia päällyskasveja eli epifyyttejä. Tutkijoiden mukaan 60–90 prosenttia sademetsän eläimistä löydetään juuri lehvästökerrokselta.[34][38]
Kattokerros
Kattokerros eli ylin kerros muodostuu korkeiden puiden lehävstöistä. orkeimmat, yli 45-metriset niin kutsutut ”ylispuut” kohoavatkin jopa lehvästökerroksen ylle. Näiden puiden lehdet määrittelevät suuresti valon määrän alemmille tasoille.[39] Luultavasti noin 80 % latvuskerroksen lajiston kokonaismäärästä on epifyyttejä ja muita päällyskasveja. Suurin osa sademetsän kasvimassasta on latvuskerroksessa, ja näin ollen suurin osa fotosynteesistäkin tapahtuu siellä.[34]
Eläimistö
Kuva Jamanxim-joelta.
Joen nisäkkäät, kaimaanit, ja kalalajit
Joki Amazonin sademetsässä.
Amazon-joessa on erittäin suuri määrä erilaisia eläimiä. Siellä elää oma valaslaji, amazoninjokivalas eli inia.[40]Inia saalistaa kaloja ja katkarapuja kaikuluotauksella. Muita joessa eläviä nisäkkäitä ovat muun muassa jättiläissaukko[41], joka voi saavuttaa jopa 20 kilon painon, sekä vesipussirotta eli pussisaukko, ja rämemajava, eli nutria.[42] Lisäksi Amazonjoessa elää muun muassa kaimaaneja, sähköankeriaita sekä hedelmiä ja siemeniä syövä piraijalaji, mustapaku (Colossoma macropomum).[43][44] Kuuluisampi on kuitenkin punapiraija, joka saalistaa suurina parvina vedessä liikkuvia eläimiä.[45][46]
Matelijoista Amazoniassa elää lukuisia käärme-, kilpikonna-, ja liskolajeja.[63] Kilpikonnia ovat esimerkiksi punakorvakilpikonnat, arraukilpikonna ja matamata. Liskoista suurin lienee kasveja syövä iguaani, joka elää puustossa.[64][65] Puustossa elää myös monia saalistavia käärmelajeja kuten smaragdiboa. Monet näistä puuston käärmeistä ovat väritykseltään vihreitä. Suurin käärmelaji on kuitenkin viheranakonda, joka voi olla aikuisena jopa lähes yhdeksän metriä pitkä.
Amazoniassa elää yli 427 eri nisäkäslajia[71], joista suurin osa on lepakoita ja jyrsijöitä.[72] Erikoisimpia on kapybara eli vesisika, joka on maailman suurin jyrsijä.[73] Sen pituus voi olla 1,3 metriä ja paino 80 kiloa.[74][75] Toinen sademetsän suuri nisäkäslaji on tapiiri, joka voi painaa jopa 300 kiloa. Tapiiri on sukua sarvikuonoille ja hevosille, ja lähes nykyisen kaltaisia tapiireja eli jo n. 20 miljoonaa vuotta sitten. Metsän pohjalla liikkuu myös hieman pienempiä riistaeläimiä, kuten aguti-nimisiä jyrsijöitä[76], ja sian sukuisia pekareita, esimerkiksi valkohuulipekareita.[77]
Acren alueella läntisen kulttuurin ulottumattomissa elävä heimo.
Amazonin sademetsässä elää alkuperäiskansojen viraston Funain tutkimuksen mukaan vähintään 67 muusta modernista maailmasta eristyksissä olevaa intiaaniheimoa.[92] Useimmilla Amazonian sadoista intiaaniheimoista on tai oli oma kieli ja monia kulttuurisia erityispiirteitä, mutta toisaalta heillä on myös paljon yhteisiä piirteitä. Artikkelissa käsitellään intiaaneja yhtenäisenä ryhmänä.
Elintavat
Heimot ja asuminen
Sademetsäalueen intiaanit elävät yleensä itsenäisissä noin 15–300 hengen kylissä. Heimojen talot ovat rakennettu yleensä puusta, bambusta tai oljesta.[93] Talot ovat usein pystytetty kehäksi keskusaukion ympärille, jonka keskellä on suuri kylän johdolle tarkoitettu talo. Taloissa on paljon riippumattoja, mutta vähän muita kalusteita. Useimmat kylät muuttavat uusille viljelyalueille muutaman vuoden välein, mutta jotkut pysyvät paikoillaan jopa vuosikymmeniä.
Talous ja viljely
Babau Tupinambá, Brasilian alkuperäiskansojen johtaja ihmisoikeuskomitean kuulemistilaisuudessa.Yaminawá-miehiä.
Lähes kaikki Amazonaksen intiaaniheimot harjoittavat kaskimaataloutta. Sademetsää raivataan hehtaarista puoleen hehtaariin, minkä jälkeen kaadetun kasvuston annetaan kuivua muutaman kuukauden ajan. Sitten alue poltetaan ja otetaan viljelyskäyttöön. Tuhka lannoittaa maata. Palstaa viljellään kahdesta neljään vuoteen, minkä jälkeen palsta hylätään ja tilalle raivataan uusi. Intiaanien yleisimpiä viljelykasveja ovat maissi, bataatti, ananas, jamssi, jauhobanaani, pavut, sokeriruoko, erilaiset melonit ja kurpitsat sekä suuri määrä erilaisia hedelmiä, yleisimpinä persikkapalmu ja papaija. Ravintokasvien lisäksi kaikki heimot viljelevät puuvillaa, lääkekasveja ja myrkkykasveja metsästystä varten. Lisäksi kasveista valmistetaan köysiä ja muita tarvekaluja sekä kasveja käytetään rituaalimenoihin. Viljelemillään kasveilla intiaanit osaavat hoitaa muun muassa skitsofreniaa ja muita psyykkisiä sairauksia. Intiaanien kaskitaloudesta ei aiheudu pysyvää haittaa sademetsille, koska heidän tekemänsä aukot ovat niin pieniä ja he eivät yritä estää viljelmiensä jälleenmetsittymistä. Intiaanit jättävät kaskialueen suurimmat puut pystyyn suojaamaan viljelykasveja paahtavalta auringolta sekä kannot maahan sitomaan maaperää. Monimuotoisuudessaan ja rehevyydessään intiaanien kaskipuutarhat jäljittelevät sademetsien omaa kasvillisuutta. Intiaanikylien muuttaessa jää suuri määrä hedelmäpuita yms. apinoiden, lintujen ja lepakoiden hyödynnettäväksi ehkä jopa vuosisadoiksi.
Ravinto ja metsästys
Tatuyos-heimo.
Maanviljelyn lisäksi Brasilian alkuperäiskansat harjoittavat metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Kalastus ja metsästys on tärkeää, koska niiden avulla saadaan suurin osa ravinnon valkuaisaineista. Vesillä liikutaan puunrungosta koverretulla kanootilla, ja kalat ammutaan jousella. Jokien ja purojen suvantokohtiin asetetaan usein kaisloista punottuja, koria muistuttavia katiskoja. Metsästettäessä tärkeimmät apuvälineet ovat puhallusputki ja jousi. Amazonian intiaanit käyttävät maailman pisimpiä, jopa 180 cm pitkiä jousia, ja nuolet ovat usein vielä pitempiä. Teroitetusta apinanluusta tehdyllä nuolenkärjellä varustettu nuoli sopii pienriistan, kuten lintujen ja apinoiden pyyntiin, teroitetusta bambusta tehty valtava, keihäsmäinen nuoli taas suurriistan, kuten jaguaarien, kapybarojen ja tapiirien pyyntiin. Puhallusputki kevyine myrkkynuolineen sopii erityisen hyvin apinoiden ja lintujen pyyntiin. Intiaanit keräilevät metsästä erityisesti hedelmiä, hunajaa ja kaikenlaisia syötäviä kasvinosia. Intiaanit löytävät metsästä ja viljelyksiltään käytännössä kaiken elämässään tarvitsevan.
Yhteisöllisyys
Amazonin intiaanikulttuureille on tyypillistä erittäin vahva yhteisöllisyys, josta juontavat heimojen useimmat seremoniat. Kaikille seremonioilla tyypillisiä piirteitä ovat laulu, tanssi ja juhla-ateriat. Juhliin kuuluvat myös värikkäät ihomaalaukset sekä päähän, käsiin ja kaulaan ripustettavat sulkakoristeet ja korut. Seremoniajuhlia vietetään esimerkiksi hautajaisten, häiden sekä jonkun heimon jäsenen aikuistumisen yhteydessä. Initaatioriitit ovat usein hyvinkin vaarallisia: muun muassa murrosikäisen kuikurupojan tulee aikuistumisjuhlassaan taistella boakäärmeen kanssa paljain käsin. Seremonioissa on tärkeä osuus shamaaneilla, jotka ovat intiaaniheimoissa parantajia ja yhdyshenkilöitä henkimaailman kanssa. Päästäkseen yhteyteen tuonpuoleisen kanssa shamaanit käyttävät heimon viljelemistä tai sademetsästä kerätyistä kasveista valmistettuja ”huumeita”.
Suurimmat heimot
Brasilian Amazonaksessa asuvia suurimpia intiaaniheimoja ovat muun muassa yanomamit, kayapót, kuikurut, xingút, yaguat, xavantet, xerentet ja zuruahat. Tikunat ovat tällä hetkellä suurin heimo, johon kuuluu yli 40 000 jäsentä.[94][95] Nykyisin intiaaneja on noin 1 000 000.[96] Nykyään monet Amazonian intiaanit kuolevat sukupuuttoon sademetsänsä mukana.[97][98] Brasilian rannikolta Amazoniaan tunkevat siirtolaiset kaskeavat niin paljon metsää, ettei intiaaneille jää sitä, joka vaikeuttaa suuresti heidän elämäänsä.
Muu ihmistoiminta
Ensimmäinen eurooppalainen, joka kulki Amazon-joen kokonaan läpi meloen, oli Francisco de Orellana vuonna 1542.[99][100] Ensimmäinen ihminen taas kuka toteutti saman matkan kävellen oli englantilainen Ed Stafford.[101]
Turismi
Amazonin sademetsä on suosittu turistikohde ja sen alueelta löytyy monenlaisia aktiviteetteja.[102] Suosittuja kohteita ovat esimerkiksi Manún kansallispuisto, Pacaya Samirian kansallinen suojelualue ja Tambopatan kansallinen suojelualue.[103] Turismi Amazonian alueella on herättänyt keskustelua sademetsien suojelun kannalta esimerkiksi turistien käytöksen vuoksi.[104]
Talous
Amazonin sademetsän antimista tuotetaan paljon erilaisia tuotteita ja elintarvikkeita kuluttajille. Yksi merkittävimmistä elintarvikkeista on suklaa, jota saadaan sademetsässä villinä kasvavan kaakaopuun pavuista. Kaakaopuiden viljely voi olla myös metsäystävällistä viljelyä ja hyvä tulonlähde Amazonin alueella asuville.[105] Toinen merkittävä tuote on lääkkeet, sillä 70% kasveista, joilla on todistetusti syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia, löytyy vain trooppisista sademetsistä.[105] Muita tuotteita, jotka ovat peräisin Amazoniasta ovat muun muuassa sampoo, kahvi ja pähkinät.[105]
Eläinten salakuljetus
Amazonin sademetsästä salakuljetetaan usein eri villieläimiä, jotka myydään lopulta pimeillä markkinoilla. Markkinoilla liikkuu monia miljardeja dollareja ja se luokitellaan toiseksi suurimmaksi lajien häviämissyyksi metsien hakkuun jälkeen.[106] Salakuljetuksen suurimpana riskinä pidetään esimerkiksi uhanalaisten kalalajien liiallista kalastusta, joka voi johtaa niiden sukupuuttoon.[107]
Kaupungit
Amazonin sademetsässä sijaitsee Manaus, jossa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä. Kaupungista järjestetään retkiä Amazonjoelle sekä itse sademetsään.[108] Toinen merkittävä Amazoniassa sijaitseva kaupunki on Letícia, joka sijaitsee Kolumbian puolella. Myös sen vetonaula on Amazonjoki. Kaupungissa esiintyy laaja kirjo eri eläimiä sen asukkaiden huolenpidon takia.[109]
Arkeologiset löydöt
Amazoniasta Brasiliasta läheltä Bolivian rajaa on löytynyt aiemmin tuntematon asutus, jonka arvioidaan olleen asuttu noin vuosina 200–1200. Rauniot paljastuivat, kun paikalta kaadettiin sademetsää ja alueesta saatiin satelliittikuvia.[110] Vuonna 2022 Bolivian Amazonian alueelta löydettiin merkkejä kulttuurisesti merkittävistä kadonneista kaupungeista.[111]
Sademetsän tuhoutuminen
Sademetsien tuhoutuminen on yksi pahimmista maapalloa nykyisin koettelevista ympäristöongelmista.[112][113][114] Koska noin kolmannes maailman sademetsistä sijaitsee Brasiliassa, koskettaa edellä mainittu ongelma enemmän Brasiliaa kuin mitään muuta valtiota maailmassa.[115] Suurin syy sademetsien tuhoutumiseen on jatkuva ihmisten kulutus ja uuden tavararoiden tuottaminen, sekä väestön käyttäytyminen sademetsän alueella.[116]
Syyt
Puunhakkuu
Hakattu ja poltettu alue sademetsän rajalla.
Puunhakkuuta pidetään yleisesti toiseksi suurimpana osatekijänä sademetsien tuhoutumiseen. Puuyhtiöt kaatavat usein suuria määriä puita valmistaakseen niistä kuluttajille huonekaluja tai muita käyttöesineitä. Monet näistä hakkuista ovat laittomia.[117] Pienempiä puita tai taimia käytetään puuhiilen valmistukseen.[118][119] Amazonin sademetsää katosi huhtikuussa 2022 lähes 140 000 jalkapallokentän verran.[120]
Palo etenee maastossa ja jättää jälkeensä hiiltyneitä puita.
2019 tulipalot
Vuonna 2019 Amazoniassa havaittiin noin 73 000 tulipaloa, jolloin ne kasvoivat 80 prosenttia viime vuodesta.[121][122][123] Ennätysmäärä tulipaloja havaittiin elokuussa.[124]
Suuri osa ihmisten käyttämistä hedelmistä, viljoista ja palkokasveista on kasvatettu alueilla, jotka voivat ennen hyvin. Nykyään ihmisten suuremman ruokahalun perässä metsää kaadetaan, jotta saadaan tilaa laajoille istutuksille.[118][125][126]
Metsään raivattua peltoa.
Nautakarjanhoito
Sademetsiä poltetaan laajalti myös nautakarjaa varten, mille pitää etsiä laajempia alueita sen kannan kasvaessa. On arvioitu, että jokaista tuotettua naudanlihakiloa kohden tuhoutuu 20 neliömetriä sademetsää. Raivottua maata ei voida käyttää pitkään ilman metsien ravintoa. Maaperä kuivuu pian ja karjankasvattajien on sitten ryhdyttävä luomaan uusia karjalaitumia, jotka jättävät jälleen jäljen sademetsään.[118][127][128] Karjankasvatus aiheuttaa noin 70% kaikesta puunkadosta.[129]
Kaivostoiminta
Monien harvinaisten mineraalien ja metallien, kuten öljyn, alumiinin, kuparin, kullan ja timantin kysyntä johtaa yhä laajempiin kaivostöihin sademetsissä. Metsää on raivattava, jotta niiden luokse voidaan päästä. Joskus käytetään myös myrkyllisiä kemikaaleja erottamaan jätteet mineraaleista, esimerkiksi elohopeaa, jota käytetään erottamaan kultaa maaperästä ja roskista, joihin se sekoitetaan. Nämä kemikaalit päätyvät usein jokiin ja saastuttavat paikallisten ihmisten riippuvaisia vesivaroja, tappavat kaloja ja vaikuttavat joen ekosysteemiin.[118] Kaivostoiminta voi myös vaikuttaa alueen vedenpoistoon, saastuttaa vettä kaivoksen valumalla ja uhata paikallisia yhteisöjä, myös alkuperäiskansoja, vaikuttamalla ravinnon laatuun.[130][131]
Öljy-yhtiöt
Monet öljyä metsästävät yhtiöt vaikuttavat vakavasti Amazonin sademetsään rakentamalla suuriakin teitä koskemattomien metsien läpi putkistojen rakentamista ja öljyn keräämistä varten. Tämä rohkaisee uudisasukkaita muuttamaan aiemmin koskemattomiin metsiin ja aloittamaan maanviljelyn tai leikkaamaan lisää puuta myyntiä tai puuhiilen tuotantoa varten. Öljyä kuljettavat öljyputket voivat myös rikkoutua, kun ne on perustettu, ja ne valuvat suuria määriä öljyä ympäröivään metsään, tappaen villieläimiä ja saastuttaen paikallisten kylien vesivarantoja.[118][132]
Maailmanpankki ja suuret yritykset sijoittavat rahaa kehitysmaihin, jotta ne voisivat rakentaa patoja sähkön tuotantoa varten. Tätä pidetään usein uusiutuvana "puhtaana" energiana, mutta siihen voi liittyä laajojen sademetsäalueiden tulvimista. Sademetsäalueille rakennetut padot ovat usein lyhytikäisiä, koska vedenalainen metsä mätänee vähitellen tehden säiliön vedestä happaman, mikä lopulta syövyttää patoturbiinit.[118][133]
Amazonin tiedepaneeli laati vuonna 2021 raportin, jonka mukaan Amazonin sademetsästä on hävinnyt yli 30 prosenttia.[134][135]
Brasilian sademetsien tuhoamisella on monenlaisia vaikutuksia sekä Brasilian että koko maailman ympäristön tilaan. Monia kasvi- ja eläinlajeja kuolee koko ajan sukupuuttoon, mistä seuraa sademetsän nopea kuihtuminen.[7] Lisäksi tuhoutunut sademetsäalue on asutuksen ja taloudellisen toiminnan kannalta lähes arvotonta, sillä se kärsii jatkuvasta pintaeroosiosta. Vakavin vaikutus lienee kuitenkin ilman hiilidioksidin määrän nouseminen puiden hakkuun johdosta. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka estää auringon lämpösäteilyä karkaamasta avaruuteen. Näin ollen sademetsien tuhoaminen kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.[136] Amazonin sademetsiä on jäljellä nykyään 36 prosenttia alkuperäisestä.[137]
Mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen
Vuonna 2023 Maailmanpankki julkaisi raportin nimeltä "A Balancing Act for Brasilian Amazonian States: An Economic Memorandum". Raportissa, jossa todetaan, että Brasilian metsien hävittämisestä johtuvat taloudelliset tappiot voivat nousta noin 317 miljardiin dollariin vuodessa, mikä on noin 7 kertaa korkeampi verrattuna kaikkien metsien hävittämisen kautta tuotettujen hyödykkeiden kustannuksiin.[138][139][140]
WWF:n mukaan ekomatkailu voisi auttaa Amazonia vähentämään metsien häviämistä ja ilmastonmuutosta. Ekomatkailua harjoitetaan tällä hetkellä Amazonissa vielä vähän, mikä johtuu paikoista, joissa toteutus on mahdollista. Ekomatkailu on ala, jota Amazonin alkuperäiskansat voivat käyttää tulonlähteenä. Brasilian ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä vastaava valtiosihteeri oli harkinnut ekomatkailuhanketta Amazonin sademetsän Brasilian osassa vuonna 2009 Aripuanã-joen varrella Aripuanãn kestävän kehityksen suojelualueella.[141] Ekomatkailua harjoitetaan esimerkiksi Amazonin sademetsän Perun osassa.
Toukokuussa 2023 Brasilian pankkiliitto päätti ottaa käyttöön uuden kestävän kehityksen standardin, joka vaatii lihapakkaajia varmistamaan, ettei heidän lihansa tule laittomasti hakatuilta alueilta. Hyvitystä ei anneta niille, jotka eivät täytä uusia standardeja. Päätös syntyi sen jälkeen, kun Euroopan unioni päätti panna täytäntöön metsien hävittämistä koskevia säännöksiä. Brasilialaiset naudanlihan viejät sanoivat, että standardi ei johdu vain siitä, ettei sitä sovelleta maanomistajiin.[142] 21 pankkia, jotka edustavat 81 prosenttia Brasilian luottomarkkinoista, suostuvat noudattamaan näitä sääntöjä.[143]
Brasilia avasi elokuussa 2023 kiireellisen hätäkokouksen, jossa keskusteltiin Amazonin sademetsän pelastamisesta. Kokoukseen osallistuivat kaikki Etelä-Amerikan maat, jotka ovat jotenkin yhteydessä Amazonin sademetsään. Brasilia on luvannut pysäyttää laittomat metsätuhot vuoteen 2030 mennessä.[144]
Presidentti Jair Bolsonaron valtakaudella sademetsän tuhoutumistahti kiihtyi ennätystasolle. Hänen seuraajansa Luiz Inacio Lula da Silvan ensimmäisen vuoden aikana tuhon tahti hidastui puoleen edellisvuodesta ja saavutti jälleen vuoden 2018 tason. Silti 5 153 neliökilometriä metsää raivattiin vuonna 2023.[145]
.svg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_Edit.jpg)
.jpeg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
