Timantti

Hiottuja timantteja

Timantti on yksi viidestä hiilen allotrooppisesta olomuodosta. Timantti ei siis sisällä muita alkuaineita kuin hiiltä. Timantin jokainen hiiliatomi on sp³ -hybridisoitunut ja sitoutunut neljään naapurihiiliatomiin neljällä tetraedrisesti suuntautuneella lujalla σ(sp³, sp³) -sidoksella. Tällöin muodostuu timanttikiteen läpi ulottuva säännöllinen verkkorakenne. Timantti syntyy maan alla kovassa paineessa ja kuumuudessa, ja se on luonnossa esiintyvistä aineista kovin. Kaikista olemassa olevista aineista timantti on neljänneksi kovin hypertimantin, reniumdiboridin ja ultrakovan fullereenin jälkeen. Timantti on suosittu jalokivikoruissa. Timantteja on myös mahdollista valmistaa keinotekoisesti grafiitista.

Sana timantti johtuu kreikan kielen sanasta adamas, joka tarkoittaa voittamatonta ja viittaa timantin suureen kovuuteen.[1]

Ominaisuudet

Timantin kiderakenne.

Timantti on kiiltävää ja kovaa, Mohsin kovuusasteikolla 10 ja Rosiwallin asteikolla 140 000.[2] Fullereenikärjellä timantin kovuudeksi on pystytty mittaamaan 167 GPa (±6), mikä tekee siitä maailman kolmanneksi kovimman aineenlähde?, kun laskuihin otetaan mukaan ihmisen syntetisoimat aineet.

Timantin maailmanlaajuinen haluttavuus liittyy sen kovuuteen jolla voidaan leikata muita aineita. Teollisuus pystyy käyttämään sitä tehokkaasti hyväkseen jalostaessaan tuotteitaan myytäväksi. Timantti ei välttämättä ole kaikkein kovin luonnossa esiintyvä aine, sillä tietokonemallinnuksen [3] mukaan Ionsdaleiitti ja wurtziitti-boorinitridi [4] ovat puhtaina esiintyessään sitä kovempia.

Timantin ominaisuudet eivät sen kide­rakenteen vuoksi kuitenkaan ole samat kaikissa suunnissa. Oktaedrin tahkojen suunnassa se lohkeaa melko helposti.[5]

Timantin sulamispiste on yli 3 500 °C.[6] Sen kovuus ja korkea sulamis­piste johtuvat hila­rakenteen lujista σ-sidoksista.

Timantti johtaa hyvin lämpöä, mutta ei juuri ollenkaan sähköä. Hyvä lämmönjohtavuus johtuu siitä, että hiiliatomien lämpövärähtely etenee atomihilassa nopeasti. Sen sijaan sidoselektronit ovat tiukasti σ-sidoksiin sidottuja eivätkä pääse liikkumaan atomihilassa, minkä vuoksi timantit ovat hyviä sähkön eristeitä. Eräiden epä­puhtauksina esiintyvät aineet saattavat kuitenkin tehdä timantista puoli­johtavan; sellaisia ovat varsinkin siniset timantit.[7]

Timantti reagoi kemiallisesti vain harvojen aineiden kanssa. Puhtaassa hapessa se syttyy 720 °C:n lämpötilassa ja ilmassakin noin 850 °C:ssa, jolloin se palaa kokonaan hiilidioksidiksi.[8]

Timantilla on poikkeuksellisen korkea näkyvän valon taitekerroin. Valon aallonpituuden ja siten sen värin mukaan se vaihtelee välillä 2,417–2,419,[1] ja sen dispersio on myös suuri, 0,044.[8] Suuren taite­kertoimen vuoksi valo kokonais­heijastuu timantissa melko pienilläkin tulokulmilla, eri värit kuitenkin dispersion vuoksi eri suuntiin. Tämän vuoksi varsinkin briljantin muotoon hiotut timantit välkehtivät valossa kirkkaasti kaikissa väreissä.[9]

Timantti voi olla lähes minkä tahansa värinen, mutta kellertävät ja ruskeat sävyt ovat yleisimpiä. Sävyt määräytyvät aineessa olevien epäpuhtauksien mukaan; keltaisen sävyn antavat typpiatomit. Arvokkaimpia ovat kuitenkin värittömät timantit.[8] Maailman suurin huutokaupassa myyty timantti on väritön 163,41:n karaatin The Art of de Grigono, josta maksettiin 28,7 miljoonaa euroa vuoden 2017 marraskuussa Genevessä Sveitsissä pidetyssä Christie’sin huutokaupassa.[10] Kallein myyty timantti, Pink Star, myytiin 67 miljoonalla eurolla Hongkongissa keväällä 2017.[11]

Timantin kiderakenteen alkeiskoppi.

Timantin kiderakenne

Timanttikidettä pitävät koossa hiiliatomien väliset kovalenttiset sidokset. Tällöin kahdella vierekkäisellä atomilla on kaksi yhteistä elektronia. Jokaista atomia ympäröi neljä lähintä naapuriatomia siten, että niiden ytimet sijaitsevat säännöllisen tetraedrin kärkipisteissä. Rakenteeltaan samanlainen eli timantti­rakenteinenkide on muillakin jaksollisen järjestelmän 14. ryhmän eli hiiliryhmän alkuaineilla. Pii ja germanium esiintyvät kiinteässä olomuodossa aina timantin tavoin kiteytyneenä. Myös samaan ryhmään kuuluvalla tinalla on samaan tapaan kiteytyvä allotrooppinen muoto, harmaa tina.

Käyttö jalokivenä

Timantti on jalokivi, jota käytetään muun muassa koruissa. Timantilla on suuri symbolinen merkitys; sen ajatellaan kertovan ikuisesta tai kaiken kestävästä rakkaudesta, ja siksi sitä pidetään hyvin romanttisena lahjana. Timantti on ainoa jalokivi, joka koostuu yhdestä alkuaineesta. Alle kolmasosa timanteista on tarpeeksi korkealaatuisia koruiksi.

Timantin arvo määräytyy pääosin neljästä ominaisuudesta: paino, väri, puhtaus ja hionta.

Paino

Timantin paino ilmoitetaan karaatteina (ct.). Yksi karaatti on 0,2 grammaa. Timantin painosta ei pysty suoraan päättelemään timantin läpimittaa, sillä kivet voidaan hioa erilaisin mittasuhtein. Monikivisten korujen osalta saatetaan ilmoittaa timanttien yhteispaino (lyhenne tct.) tai yksittäispainot, esimerkiksi 6 × 0,02 ct.[12]

Hionta

Timantteja voidaan hioa koruiksi vain toisella timantilla. Yleensä hiomiseen tai leikkaamiseen käytetään epäpuhtaita timantteja, jotka eivät kelpaisi koruiksi. Yleisin hiontamuoto on briljanttihionta, jolloin kivi on ylhäältäpäin katsottuna kehämäinen. Hyvin hiottu timantti on tasapainoinen ja symmetrinen kivi, jonka viisteet taittavat ja heijastavat valoa. Timantin hionnan laatu on paljain silmin nähtävissä. Muita hiontamuotoja kutsutaan fancy-hionnoiksi, ja niitä ovat muun muassa ovaali, baquette, asscher, markiisi, pisara, smaragdi, sydän ja princess.[13]

Väri

Valtaosa korukäyttöön myytävistä timanteista on niin sanottuja Cape-sarjan timantteja. Näissä timanteissa korostetaan enemmänkin värittömyyttä kuin timantin värillisyyttä. Cape-sarjan timantit sisältävät pienen määrän typpeä, joka antaa timanteille täysin värittömästä kellertävän kautta keltaiseen olevan värin. Timanttien värien luokitukseen on olemassa useita asteikkoja. Pohjoismaissa käytetään hyvin yleisesti Scan.D.N.-asteikkoa (Scandinavian Diamond Nomenclature). Pohjoismaissa käytetty asteikko on epätarkempi kuin GIA:n luoma asteikko.[14] GIA:n luomasta asteikosta on tullut de facto-standardi, koska se on tarkka ja yhdenkin asteen nousu asteikolla voi nostaa timantin hintaa 5–15 %. Suomessa kyseinen standardi on vakiintunut hyvin hitaasti.[14]

Briljanttihiottu timantti sormuksessa.

Puhtaus

Puhtaudella (engl. clarity) kuvataan timantissa olevien sulkeumien eli epäpuhtauksien määrää. Puhtausluokitus määritellään 10 x suurentavan luupin tai mikroskoopin avulla. Yleisimmin käytetty puhtausluokitus on puhtaimmasta lähtien seuraava:

  • Flawless (Fl): Täysin puhdas timantti, jossa ei ole sulkeumia.
  • Internally Flawless (IF): Puhdas timantti, jossa saattaa olla ulkoinen huomaamaton naarmu tai hiontajälki.
  • Very Very Small Inclusions (VVS)
    • VVS1: Erittäin pieniä sulkeumia, jotka eivät sijaitse taulun alueella.
    • VVS2: Erittäin pieniä sulkeumia, jotka saattavat sijaita taulun alueella.
  • Very Small Inclusions (VS)
    • VS1: Hieman suurempia sulkeumia, jotka eivät sijaitse taulun alueella.
    • VS2: Hieman suurempia sulkeumia, jotka saattavat sijaita taulun alueella.
  • Small Inclusions (SI)
    • SI1: Sulkeumia, jotka eivät näy paljain silmin.
    • SI2: Sulkeumia, jotka saattavat näkyä paljain silmin mutta eivät vähennä kiven loistetta.
  • Inclusions tai Piquee (I tai P)
    • I1 tai P1: Paljain silmin näkyviä sulkeumia, jotka eivät vähennä kiven loistetta.
    • I2 tai P2: Paljain silmin näkyviä sulkeumia, jotka saattavan hieman vähentää kiven loistetta.
    • I3 tai P3: Suuria sulkeumia, jotka vaikuttavat kiven ulkonäköön ja kestävyyteen.

Yleensä vasta puhtausluokan SI2 tai P1 sulkeumat näkyvät paljain silmin.[15]

Käyttö teknisiin tarkoituksiin

Suuren kovuutensa vuoksi timantteja käytetään muun muassa poranterissä, lasin leikkaamiseen ja hiontalaitteissa.[16] Niitä käytetään myös levysoittimien neuloissa.

Tuottajat

Suurimmat tuottajat

Maailman suurimmat teollisuuskäyttöön tarkoitettujen timanttien tuottajat vuonna 2019:[17]

Sija Maa Tuotanto (miljoonaa karaattia)
1. Venäjä 19
2. Australia 13
3. Kongon demokraattinen tasavalta 12
4. Botswana 6
5. Zimbabwe 3
6. Etelä-Afrikka 3
Muut 1

Maailman suurimmat jalokivitimanttien tuottajat vuonna 2019:[18]

Sija Maa Tuotanto (miljoonaa karaattia)
1. Venäjä 25
2. Kanada 18,5
3. Botswana 18
4. Etelä-Afrikka 8
5. Angola 7,5
6. Kongon demokraattinen tasavalta 3
7. Namibia 2,5
8. Lesotho 1,3
Muut 2,7

Alan suurin yrityskonserni on De Beers.

Timantteja Suomesta

Suomen kallioperä on ikivanhaa, kuten esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa. Suomen kohdalla Maan kivikehä (maapallon kuori ja vaipan ylin osa) on yli 150 kilometriä paksu, mitä pidetään timanttien kannalta otollisena. Timantit ovat peräisin maapallon kivikehän alaosista.[19]

Suomesta on löydetty viime vuosina timantteja Kuopiosta, Kaavilta ja Kuusamosta. Pieniä timantteja on tavattu myös Lappajärven meteoriittikraatterista kulkeutuneista lohkareista Hietakankaan sorakuopista. [20][21]

Ensimmäinen suomalainen timantti löytyi Nauvon Haverön harvinaisesta akondriittisesta kivimeteoriitista 1970-luvulla. Kirjallisuudessa on tosin mainintoja Lapin jokitimanteista 1800-luvulta, mutta näitä havaintoja eivät myöhemmät tutkimukset ole kyenneet varmentamaan. Suomesta löydetyt timantit eivät ole olleet koruluokkaa, eikä niitä ole hiottu markkinoille.

Kaavin Lahtojoella lienee Suomen toistaiseksi paras timanttiesiintymä. On kuitenkin vielä epävarmaa, perustetaanko Kaaville Euroopan ensimmäinen timanttikaivos.[22][23]

Veritimantit

Osa lähinnä Afrikan maista tulevista timanteista on päätynyt markkinoille sisällissotaa käyvien ryhmien kautta. Tällaisia jalokiviä on kutsuttu konfliktitimanteiksi tai veri­timanteiksi.

Vuonna 1998 Global Witness -järjestö raportoi maailman ihmisoikeusjärjestöille, että Angolan hallitusta vastaan sotiva sissiliike rahoitti toimintaansa timanttikaupalla. Sen jälkeen on selvinnyt, että ainakin Sierra Leonessa, Liberiassa ja Kongon tasavallassa sisällissotia käyvät ryhmittymät saivat rahoitusta laittomasti hankituista raakatimanteista. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto ilmaisi nopeasti vastustuksensa konfliktitimanteille.

Vuoden 2002 marraskuussa 52 maata ratifioi Kimberley Process Certification Schemeksi kutsutun sopimuksen, jonka mukaan raakatimanttien vienti ja tuonti on sallittua ainoastaan Kimberley Processin jäsenmaiden välillä, ja timanttierien tulee olla tarkasti sertifioituja. Myös Suomi on mukana sopimuksessa.[24]

Raakatimantti kivilohkareessa.

Timantin synty

Timantti on kemialliselta koostumukseltaan hiiltä. Jotta timantti voisi syntyä, tarvitaan kova paine (4,5–6 GPa) ja tietty, suhteellisen korkea lämpötila (900–1300 °C). Maaperässä timantteja syntyy 2 500 miljoonan vuoden ikäisten vakaiden kallioperäalueiden alla noin 150–200 kilometrin syvyydessä. Maan pinnalle ne ovat joutuneet tuli­vuoren­purkauksissa, mutta ne ovat voineet kulkeutua virtaavan veden mukana hyvinkin kauas tuli­vuorista. Timantteja esiintyy etenkin kimberliittien yhteydessä.[25]

Synteettiset timantit

Timantteja voidaan myös valmistaa keinotekoisesti. Synteettisiä timantteja kutsutaan myös teollisuustimanteiksi, jotka valmistetaan teollisesti laboratoriossa. Myös synteettiselle timantille voi saada GIA-todistuksen, jolloin timantin laadun voi varmistaa puoleettomasti GIA-asteikolla.[26]Ensimmäisinä tässä onnistuivat ruotsalainen ASEA-yhtiö vuonna 1953 sekä kaksi vuotta myöhemmin General Electric.[25] Suurimmat synteettisesti valmistetut timantit ovat olleet jopa 2500 karaattia (500 g ).

Tunnettuja timantteja

Suurimmat, kalleimmat ja tunnetuimmat timantit saavat usein nimen. Näitä ovat muun muassa:

Lähteet

  1. ↑ a b Walter Schumann: Jalokivet ja korukivet, s. 70. Otava, 1989. ISBN 951-1-10837-9
  2. ↑ Mineraalien ominaisuudet www.kiviopas.fi. Viitattu 7.5.2007.
  3. ↑ Ennuste: Tämä mineraali on 58 % timanttia kovempaa ja maailman kovin aine (Tekniikka& Talous 19.2.2009) Talentum. Viitattu 4.4.2015.
  4. ↑ Top-5: Mitkä ovat kovimmat mineraalit? (Tieteen kuvalehti 26.3.2014)) tieku.fi. Viitattu 4.4.2015.
  5. ↑ Nature of diamonds: Durability American museum of Natural History. Viitattu 13.10.2011.
  6. ↑ Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 132, taulukko artikkelissa Alkuaine. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2
  7. ↑ The Nature of Diamonds: Electrical conductivity American museum of Natural History. Viitattu 9.7.2007.
  8. ↑ a b c Tauno Paronen: Jalokiven loisto ja työstö, s. 73. Hämeenlinna: Kultakeskus, 1988. ISBN 951-99995-5-8
  9. ↑ Suomalainen tietosanakirja, 8. osa (tamp–ö), s. 104, art. Timantti. Weilin & Göös. ISBN 951-35-4652-7
  10. ↑ Suurin huutokaupattu timantti myytiin Genevessä – myyntihinta kipusi ennätykselliseen 28,7 miljoonaan euroon iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2017.
  11. ↑ Tältä näyttää maailman kallein timantti – "Pinkki tähti" myytiin 67 miljoonalla eurolla Yle uutiset 4.4.2017
  12. ↑ Laatuluokitus – Paino (Carat) Timantit.com. Viitattu 9.5.2007.
  13. ↑ Timantin hionta www.kulta-aika.fi. Viitattu 4.4.2022.
  14. ↑ a b Laatuluokitus – Väri (Color) Timantit.com. Viitattu 7.5.2007.
  15. ↑ Laatuluokitus – Puhtaus (Clarity) Timantit.com. Viitattu 7.5.2007.
  16. ↑ Suvi Aspholm: Aine ja energia: Kemian tietokirja, s. 114. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-5750-2
  17. ↑ Major countries in worldwide industrial diamond mine production from 2014 to 2019 (in million carats)* 9.11.2020. Statista. Viitattu 29.1.2021.
  18. ↑ Hobart M. King: Which Countries Produce the Most Gem Diamonds? Geology.com. Viitattu 29.1.2021.
  19. ↑ Helsingin Sanomat 14.2.2006
  20. ↑ MTV Uutiset: Suomestakin löytyy timantteja – näin niitä etsitään (16.11.2011)
  21. ↑ GTK.fi − Geologian tutkimuskeskus 1998: Vuoden 1997 tulosraportointi (sivut 10-11)
  22. ↑ Via Helsinki, The Magazine for Helsinki-Vantaa Travellers: Is This Place Worth Millions? (pdf) 2009. Finavia. Viitattu 17.11.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Helsingin Sanomat 26.2.2006
  24. ↑ Konfliktitimantit Timantit.com. Viitattu 14.5.2007.
  25. ↑ a b Otavan suuri ensyklopedia, 9. osa (Sukunimi turbiini), s. 7189–7191, art. Timantti. Otava, 1981. 951-1-05957-2
  26. ↑ Teollisuustimantit www.kulta-aika.fi. Viitattu 4.4.2022.
  27. ↑ Venäjältä löytyi maailman ensimmäinen "matrioska-timantti"- kaksi jalokiveä on sisäkkäin www.iltalehti.fi. Viitattu 12.10.2019.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta timantti.

 

Read other articles:

Basilika Bunda Rosario Chiquinquirá, La Estrella

Basilika Bunda Rosario ChiquinquiráBasilika Minor Bunda Rosario ChiquinquiráSpanyol: Basílica de Nuestra Señora del Rosario de ChiquinquiráBasilika Bunda Rosario ChiquinquiráLokasiLa EstrellaNegaraKolombiaDenominasiGereja Katolik RomaArsitekturStatusBasilika minorStatus fungsionalAktif Basilika Bunda Rosario Chiquinquirá (Spanyol: Basílica de Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá) adalah sebuah gereja basilika minor Katolik yang terletak di La Estrella, Kolombia. Basili...

 

Daftar Gubernur Kalimantan Utara

Untuk gubernur di Kalimantan pada awal kemerdekaan Indonesia, lihat Daftar Gubernur Kalimantan. Gubernur Kalimantan UtaraLambang provinsiPetahanaZainal Arifin Paliwangsejak 15 Februari 2021KediamanRumah Dinas Gubernur Kalimantan UtaraMasa jabatan5 tahunDibentuk22 April 2013; 10 tahun lalu (2013-04-22)Pejabat pertamaIrianto LambrieSitus webwww.kaltaraprov.go.id Kalimantan Utara merupakan sebuah provinsi yang dimekarkan dari Kalimantan Timur dan dipimpin oleh seorang kepala daerah yan...

 

Dulwich Park

Public Park in Dulwich, London 51°26′45″N 0°04′43″W / 51.445853°N 0.078734°W / 51.445853; -0.078734 View in Dulwich Park. Dulwich Park is a 30.85-hectare (76.2-acre) public park[1] in Dulwich in the London Borough of Southwark, south London, England.[2] The park was created by the Metropolitan Board of Works from former farmland and meadows. While the initial design was by Charles Barry (junior), it was later refined by Lt Col JJ Sexby (who ...

Metro (city)

This article is about the city in Indonesia. For other civic topics, see Metro (disambiguation). Not to be confused with Metro City. City in Lampung, IndonesiaMetroCityCity of MetroKota MetroOther transcription(s) • LampungeseMetro's mayor's office Coat of armsNickname: Metro RayaMotto(s): Bumi Sai Wawai (Lampungese)The Beautiful LandLocation within LampungMetroLocation in Southern Sumatra, Sumatra and IndonesiaShow map of Southern SumatraMetroMetro (Sumatra)Show ma...

 

Pemilihan presiden

Pemilihan presiden adalah pemilihan kepala negara yang bergelar resmi Presiden. Pemilihan menurut negara Albania Presiden Albania dipilih oleh Majelis Albania yang dipilih oleh masyarakat Albania. Prancis Presiden Prancis dipilih untuk jabatan lima tahun oleh masyarakat. Iran Presiden Iran dipilih untuk jabatan empat tahun oleh masyarakat. Pemilihan presiden pertama di Iran diadakan pada 1980, setelah Revolusi Iran pada 1979 yang mengakibatkan diturunkannya pemimpin monarki, meskipun kekuasaa...

 

Синелобый амазон

Синелобый амазон Научная классификация Домен:ЭукариотыЦарство:ЖивотныеПодцарство:ЭуметазоиБез ранга:Двусторонне-симметричныеБез ранга:ВторичноротыеТип:ХордовыеПодтип:ПозвоночныеИнфратип:ЧелюстноротыеНадкласс:ЧетвероногиеКлада:АмниотыКлада:ЗавропсидыКласс:Пт...

Anurag Kashyap

Anurag KashyapKashyap saat peluncuran trailer Bombay Velvet, 2015LahirAnurag Singh Kashyap10 September 1972 (umur 51)Gorakhpur, Uttar Pradesh, IndiaPekerjaanSutradara, produser, penulis latar, aktorTahun aktif1997–sekarangSuami/istriAarti Bajaj ​(m. 2003⁠–⁠2009)​ Kalki Koechlin ​(m. 2011⁠–⁠2013)​ Anurag Singh Kashyap (kelahiran 10 September 1972) adalah seorang sutradara, penulis lat...

 

Grand Prix F1 Jepang 2013

Grand Prix Jepang 2013 Lomba ke-15 dari 19 dalam Formula Satu musim 2013← Lomba sebelumnyaLomba berikutnya → Sirkuit SuzukaDetail perlombaanTanggal 13 Oktober 2013Nama resmi 2013 Formula 1 Japanese Grand Prix[1]Lokasi Sirkuit SuzukaSuzuka, JepangSirkuit Fasilitas balapan permanenPanjang sirkuit 5.807 km (3.608 mi)Jarak tempuh 53 putaran, 307.471 km (191.054 mi)Cuaca Hangat dan cerahPenonton 171,000[2]Posisi polePembalap Mark Webber Red Bull-RenaultWaktu...

 

俄亥俄州

  「俄亥俄」重定向至此。关于其他用法，请见「俄亥俄 (消歧义)」。 俄亥俄州 美國联邦州State of Ohio 州旗州徽綽號：七葉果之州地图中高亮部分为俄亥俄州坐标：38°27'N－41°58'N, 80°32'W－84°49'W国家 美國加入聯邦1803年3月1日，在1953年8月7日追溯頒定（第17个加入联邦）首府哥倫布（及最大城市）政府 • 州长（英语：List of Governors of {{{Name}}}]]） •&...

Roman Catholic Diocese of Memphis

Latin Catholic jurisdiction in the United States Diocese of MemphisDioecesis MemphitanaCathedral of the Immaculate ConceptionCoat of armsLocationCountryUnited StatesTerritoryWest TennesseeEcclesiastical provinceLouisvillePopulation- Catholics65,779 (4.5%)InformationDenominationCatholicSui iuris churchLatin ChurchRiteRoman RiteEstablishedJune 20, 1970CathedralCathedral of the Immaculate ConceptionCurrent leadershipPopeFrancisBishopMost Rev. David TalleyMetropolitan ArchbishopShelton ...

 

Shambhala Training

Secular meditation techniques This article relies excessively on references to primary sources. Please improve this article by adding secondary or tertiary sources. Find sources: Shambhala Training – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (November 2014) (Learn how and when to remove this message) Part of a series onShambhala BuddhismKing of Shambhala Core teachings and texts Shambhala Training Cutting Through Spiritual Materialism Shambhala: The ...

 

1651

1651 – MDCLI373 år sedan År1648 | 1649 | 165016511652 | 1653 | 1654 Årtionde1630-talet  | 1640-talet 1650-talet1660-talet | 1670-talet Århundrade1500-talet 1600-talet1700-talet Årtusende1000-talet Året Födda | AvlidnaBildanden | Upplösningar Andra tideräkningar Gregorianska kalendern 1651 MDCLI Ab urbe condita 2403 Armeniska kalendern 1100 ԹՎ ՌՃ Assyriska kalendern 6401 Bahaikalendern -193–-192 Bengaliska kalend...

Geography of Cardiff

Geography of Cardiff, the capital of Wales The centre of Cardiff, the capital of Wales, is relatively flat and is bounded by hills on the outskirts to the east, north and west. Its geographic features were influential in its development as the world's largest coal port, most notably its proximity and easy access to the coal fields of the south Wales valleys. Geology Cardiff is built on reclaimed marshland on a bed of Triassic stones; this reclaimed marshland stretches from Chepstow to the Ely...

 

Buku besar

AkuntansiKonsep dasarAkuntan · Pembukuan · Neraca percobaan · Buku besar · Debit dan kredit · Harga pokok · Pembukuan berpasangan · Standar praktik · Basis kas dan akrual · PABU / IFRSBidang akuntansiBiaya · Dana · Forensik · Keuangan · Manajemen · PajakLaporan keuanganNeraca · Laba rugi · Perubahan ekuitas · ...

 

亨利·奥雷耶

亨利·奥雷耶出生Henri Jean Auguste Oreiller 1925年12月5日 巴黎十二区 逝世1962年10月7日  （36歲）巴黎十四区 安葬于瓦勒迪泽尔 職業高山滑雪运动员、摩托车赛车手、赛车手、军人  亨利·奥雷耶（法語：Henri Oreiller，1925年12月5日—1962年10月7日），法国男子高山滑雪运动员。他曾代表法国参加1948年和1952年冬季奥林匹克运动会高山滑雪比赛，共获得二枚金...

West Oak Forest Earthlodge Site

United States historic placeWest Oak Forest Earthlodge SiteU.S. National Register of Historic Places Nearest cityGlenwood, IowaMPSArcheological Resources of the Central Plains Tradition in the Loess Hills Region of Iowa MPSNRHP reference No.10000342[1]Added to NRHPJune 11, 2010 The West Oak Forest Earthlodge Site is a historic site located near Glenwood, Iowa, United States. It was discovered in 2009 by local archeologist Dennis Miller who found a depression of about 20 fee...

 

Philippe de Montebello

French-American museum director (born 1936) This article uses bare URLs, which are uninformative and vulnerable to link rot. Please consider converting them to full citations to ensure the article remains verifiable and maintains a consistent citation style. Several templates and tools are available to assist in formatting, such as reFill (documentation) and Citation bot (documentation). (September 2022) (Learn how and when to remove this message) A major contributor to this article appears t...

 

Steve Cowper

Governor of Alaska from 1986 to 1990 This article's lead section may be too short to adequately summarize the key points. Please consider expanding the lead to provide an accessible overview of all important aspects of the article. (May 2014) Steve CowperCowper in 19906th Governor of AlaskaIn officeDecember 1, 1986 – December 3, 1990LieutenantSteve McAlpinePreceded byBill SheffieldSucceeded byWally HickelMember of the Alaska House of Representativesfrom the 20th distric...

Satyr

Male nature spirit with horse or goat features found in Greek mythology Not to be confused with Satire or Seder (disambiguation). For other uses, see Satyr (disambiguation). SatyrAttic red-figure plate from Vulci, Etruria, dated c. 520–500 BC, showing an ithyphallic satyr holding an aulos, a kind of ancient Greek woodwind instrument.Other name(s)FaunSilenosselenussileni (plural) In Greek mythology, a satyr[a] (Greek: σάτυρος, translit. sátyros, pronounced [sá...

 

Girona Futbol Club

Girona FC Généralités Nom complet Girona Futbol Club Surnoms BlanquivermellsGironistes Fondation 23 juillet 1930(94 ans, 2 mois et 10 jours) Couleurs Rouge et blanc Stade Stade de Montilivi (14 624 places) Siège Av. Montilivi, 141 - 17003 Gérone Championnat actuel LaLiga EA Sports Propriétaire City Football Group (47%) Marcelo Claure (en) (35%) Girona Football Group (16%)[1] Président Delfí Geli[2] Entraîneur Míchel Joueur le plus capé Cristhian Stuan...