Kunnan asukasluku oli 2 061 (2015), pinta-ala 290,21 neliökilometriä ja asukastiheys 7,1 asukasta neliökilometrillä.[2] Kunnan keskus oli Abja-Paluojan epäitsenäinen kaupunki, joka liitettiin Abjaan vuonna 1998.
Abjan asemakylä muodostui Mõisakülan ja Tallinnan välisen kapearaiteisen rautatien varrelle, 11 virstaa Mõisakülan pohjoispuolelle. Abjasta suunniteltiin risteysasemaa, sillä vuoden 1939 syksyllä hyväksyttyyn rakennettavaksi kapearaiteinen rautatie reitille Abja–Taagepera–Tõrva–Valga. Rakennustyöt ehdittiin jo aloittaa vuonna 1940, mutta Viron liittäminen Neuvostoliittoon pysäytti radan rakennustyöt, eikä niitä enää aloitettu uudelleen Neuvosto-Viron aikana. Asukkaita oli vuonna 1939 noin 100. Asemakylässä toimi kauppa ja posti. Abjan rautatieaseman etäisyys oli ratakilometreinä 184,5 km Tallinnan satamasta ja 10,9 km Mõisakülasta. Abjassa sijaitsi sorakuoppa, jonne johti haararata, ja josta kaivettiin soraa rautatien omiin tarpeisiin.
Vuonna 2011 Abjan kunnassa (Abja-Paluojan epäitsenäinen kaupunki mukaan lukien) oli 2 105 asukasta, joista 1 971 (93,6 %) oli virolaisia, 75 (3,6 %) venäläisiä ja 57 (2,7 %) muita kansallisuuksia.[3]
