Árgos

Tämä artikkeli käsittelee nykyistä kaupunkia. Antiikin Argoksesta on erillinen artikkeli.
Árgos
Άργος
Árgoksen kaupunkia ja antiikin Argoksen raunioita.
Árgoksen kaupunkia ja antiikin Argoksen raunioita.
Kunnallisyksikön sijainti
Kunnallisyksikön sijainti

Árgos

Koordinaatit: 37°38′06″N, 22°43′43″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Argolis
Kunta Árgos-Mykínes
Hallinto
 – Asutustyyppi kunnallisyksikkö,
entinen kunta,
kaupunki
 – Kallikrates-koodi 410201
Korkeus 42 m
Väkiluku (2011) 27 050[1]
 – Kaupunki­yhdys­kunta 22 602
 – Kaupunki 22 209
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 21200
Suuntanumero(t) 2751
Rekisterikilpi AP











Árgos (kreik. Άργος) on Kreikan kaupunki sekä samanniminen Árgos-Mykíneen kunnan kunnallisyksikkö (Δημοτική Ενότητα Άργους, Dimotikí Enótita Árgous) ja entinen itsenäinen kunta. Se sijaitsee Argoliksen alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Koko kunnallisyksikön väkiluku on 27 050 ja varsinaisen Árgoksen kaupungin väkiluku 22 209 (vuonna 2011). Árgos on Árgos-Mykíneen kunnan kuntakeskus.[1][2]

Árgos sijaitsee keskellä hedelmällistä, noin 200 neliökilometrin kokoista Árgoksen tasankoa Argoliin niemimaan juuressa, noin seitsemän kilometrin päässä Argoliinlahden rannikosta ja noin 12 kilometriä luoteeseen Náfpliosta.[3][4][5]

Historia

Esihistoria ja antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Argos

Árgos on Kreikan vanhimpia kaupunkeja.[3] Sen paikka on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella noin 4000 eaa. alkaen.[6] Ensimmäiset merkittävämmät löydöt ovat varhaiselta helladiselta kaudelta noin 3000 eaa. lähtien. Myöhemmällä helladisella kaudella eli mykeneläisellä kaudella Argos oli yksi aikakauden merkittävimpiä kaupunkeja, vaikka jäikin vielä tuolloin usein läheisen Mykenen varjoon. Mykeneläisen pronssikauden vaihduttua rautakaudeksi Argoksesta tuli Argoliin alueen johtava kaupunki.[4][5][7]

Antiikin Argoksen teatteri oli yksi Kreikan suurimmista.

Antiikin aikana Argos oli itsenäinen kaupunkivaltio (polis). Se oli voimakkaimmillaan ja laajimmillaan 700–600-luvuilla eaa., jolloin sen alaisuuteen kuuluivat muun muassa Mykene ja Tiryns sekä koko Peloponnesoksen niemimaan itärannikko Kytheran saarelle saakka. Myöhemmin Argos päätyi taistelemaan toistuvasti Spartan kanssa Argoliin alueen herruudesta. Se oli yleensä liitossa muiden kaupunkien, kuten Ateenan ja Korintin, kanssa Spartaa vastaan. Argos ei ottanut osaa persialaissotiin kärsittyään Spartalle suuren tappion juuri ennen sitä. Peloponnesolaissodassa Argos oli vuoroin riippumaton ja vuoroin Ateenan liittolainen. Korintin sodassa se soti jälleen Spartaa vastaan Ateenan ja muiden kaupunkien kanssa. Sotien seurauksena kaupunki sai takaisin entistä asemaansa, ja valtasi muun muassa Nemean. Rooman vallan alle Argos tuli vuonna 146 eaa.[8]

Árgoksen katedraali.

Antiikin Argos sijaitsi nykyisen Árgoksen kaupungin länsiosan alueella. Sitä on kaivettu esiin rajallisesti, sillä nykyinen kaupunki on suureksi osaksi sen päällä. Arkeologisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa suurikokoinen Argoksen teatteri, johon mahtui lähes 20 000 katsojaa, agoran alue, Apollonille ja Athenelle omistetut temppelit sekä roomalainen odeion ja kylpylä. Argoksen alaisuuteen kuului myös kaupungin ulkopuolella sijainnut Heraion, joka oli merkittävä Heran kulttipaikka.

Nykyinen kaupunki

Kaupunki säilyi asuttuna joskin taantuneena läpi bysanttilaisen keskiajan sekä frankkivallan ajan, jolloin sen antiikin aikaiselle akropoliille rakennettiin Lárisan linna (Larissan linna), ja edelleen osmanivallan ajan.[4][5][7] Kaupungin uusi kasvu alkoi Kreikan itsenäistyttyä 1800-luvun alkupuolella.

Nykyinen Árgoksen kaupunki on alueensa kaupan, maanviljelyn ja teollisuuden keskus. Se tunnetaan muun muassa uusklassisista taloistaan 1800-luvulta. Niihin kuuluvat esimerkiksi kaupungintalo, kunnallinen agora (kauppahalli) sekä Konstantópouloun kartano. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat näiden sekä antiikin raunioiden ja Lárisan linnan lisäksi myös muun muassa Árgoksen arkeologinen museo, Kapodístriaksen parakit (1829), kaupungin suojeluspyhälle omistettu Ágios Pétroksen (Pyhän Pietarin) kirkko sekä Panagía (Neitsyt Maria) Portokaloúsan luostari.[3][6][9]

Árgos oli itsenäinen kunta vuoden 2010 loppuun saakka. Vuoden 2011 alussa se yhdistettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä Árgos-Mykíneen kunnaksi yhdessä Achladókampoksen, Aléan, Koutsopódin, Lérnan, Lýrkeian, Mykíneen ja Néa Kíoksen kanssa.[10]

Kunnallisyksikön osat

Árgos-Mykíneen kunnantalo.
Lárisan linna.

Árgoksen kunnallisyksikkö muodostuu seuraavista kylä- ja kaupunkiyhdyskunnista ja asutuksista:[1]

Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Árgos Ákova 167
Árgos 22 209
Kókla 153
Timéni 73
Dalamanára Dalamanára 877
Ellinikó Ellinikó 378
Krýa Vrýsi 12
Kryonéri 0
Tourníki 3
Zógka 17
Ínachos Ínachos 622
Trístrato 116
Íra Íra 369
Kefalári Kefalári 677
Magoúla 123
Kourtáki Kourtáki 296
Láloukas Láloukas 540
Pyrgélla Pyrgélla 418
Yhteensä: 27 050

Lähteet

  1. ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. ↑ Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b c Argos Visit Greece. Viitattu 21.8.2017.
  4. ↑ a b c Argos Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  5. ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Argos, Central Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Άργος – Η αρχαιότερη πόλη της Ελλάδας Discover Nafplio. Viitattu 21.8.2017.
  7. ↑ a b Cartwright, Mark: Argos Ancient History Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
  8. ↑ Smith, William: ”Argos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ Argos, Town, Argolis Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
  10. ↑ Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)

Aiheesta muualla