Teatteri rakennettiin hellenistisen kauden alussa noin 320–300 eaa. Se korvasi varhaisemman, arkaaisella kaudella 400-luvun eaa. alussa rakennetun teatterin, joka sijaitsi noin 100 metriä etelämpänä. Vanha teatteri oli ilmeisesti tarkoitettu Nemeasta Argokseen siirrettyjen Nemean kisojen musiikki- ja teatterikilpailuille. Uusi teatteri oli todennäköisesti samassa käytössä sen jälkeen, kun kisat siirrettiin Argokseen pysyvästi. Teatterilla järjestettiin myös poliittisia kokouksia, kuten Akhaian liiton kokouksia 100-luvulla eaa.[1][3][4]
Argoksen teatteri ylhäältä nähtynä.
Teatteri uusittiin roomalaisella kaudella noin 120 jaa. keisari Hadrianuksen aikana. Tämän jälkeen siellä järjestettiin roomalaisia tapahtumia, kuten Sebasteia-juhlia, Trajanuksen ja Antinooksen kisoja, eläinten metsästysnäytäntöjä ja gladiaattoriesityksiä. Tämä vaati rakenteellisia muutoksia, kuten näyttämöalueen aitaamista. Samoihin aikoihin läheinen arkaainen teatteri muutettiin odeioniksi.[1][3][4]
Teatterin orkhestra ja katsomon alaosaa.
Argoksen teatterin käyttö lakkasi 300-luvun jaa. lopulla. Teatteri ja varsinkin sen katsomo oli näkyvissä läpi vuosisatojen. 15. heinäkuuta 1829 teatterissa kokoontui itsenäistyneen Kreikan neljäs kansalliskokous, jonka oli kutsutunut koolle Ioánnis Kapodístrias. Teatterin arkeologiset kaivaukset suoritti École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu vuosina 1890, 1930, 1954–1956, 1981–1982 ja 1986–1987. Tämän jälkeen teatteri on kunnostettu. Nykyisin sillä järjestetään silloin tällöin erilaisia kulttuuritapahtumia.[1]
Rakennus
Teatteri on kaiverrettu kallioon Argoksen akropoliin eli linnavuoren Larissan (nyk. Lárisa) kaakkoisrinteeseen. Heti teatterin itäpuolella sijaitsee antiikin Argoksen agoran arkeologinen alue. Teatterin lähellä oli varhaisempia pyhäkköjä, jotka oli omistettu Dioskuureille ja Zeus Eubuleukselle.[1]
Teatteri oli normaali puolikaarenmuotoinen kreikkalainen teatterirakennus, jonka keskellä oli lähes pyöreä orkhestra. Orkhestran halkaisija oli noin 26 metriä. Sen alla oli maanalainen käytävä näyttelijöiden liikkumista ja näytelmissä tarvittujen ktoonisten jumalhahmojen ilmestymistä varten. Teatterin katsomon leveys oli noin 52 metriä ja pituus (tai etäisyys orkhestrasta takariviin) noin 96 metriä. Katsomoon mahtui noin 16 000–20 000 katsojaa, mikä tekee siitä yhden antiikin Kreikan suurimmista teattereista Megalopoliin teatterin ohella. Kaksi poikkikäytävää (diazoma) jakoi katsomon pystysuunnassa kolmeen osaan. Kolmet pystysuuntaiset portaat puolestaan jakoivat sen leveyssuunnassa neljään sektoriin Argoksen neljän heimon mukaan. Roomalaisella kaudella katsomoon lisättiin kunniapaikkoja arvovieraille.[1][3]
Orkhestran takana oli skene- eli näyttämörakennus, jossa oli joonialaisella pylväiköllä koristettu proskenion ja doorilaista tyyliä edustanut portiikki. Roomalaisella kaudella rakennelmaa laajennettiin, ja proskenionista tehtiin korinttilaisen tyylin mukainen ja se koristeltiin mosaiikeilla ja lukuisilla syvennyksiin sijoitetuilla kuvapatsailla.[1]
.jpg)
.JPG)
