Wivi Roslanderin vanhemmat olivat Kruunupyyssä syntynyt ratavartija Simon Wilhelm Smedberg (1863–1918) ja Luodosta kotoisin ollut Hanna Matilda Litens (1869–1923). Perheessä oli kymmenen lasta.[3] Roslander kävi Pietarsaaressa ruotsinkielisen Marian kansakoulun,[4] ja työskenteli kauppakoulusta valmistuttuaan Osuusliike Kansan konttoristina ja kirjanpitäjänä Porissa 1909–1915 sekä Kehityksen kirjanpitäjänä Raumalla 1915–1918.[2]
Porissa Roslander osallistui muun muassa Arbetets Vänner -yhdistyksen toimintaan.[5]Sisällissodan aikana hän oli punaisten perustaman Rauman kaupunginvaltuuskunnan jäsen, ja joutui sodan loppuvaiheessa valkoisten vangiksi.[6] Roslanderin puoliso sai surmansa sodan jälkiselvittelyissä, jonka jälkeen hän työskenteli kirjanpitäjänä Oulussa 1919 ja Osuusliike Työnvoiman kirjanpitäjänä Varkaudessa 1919–1922.[2] Roslander oli ehdolla Turun läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuoden 1919 eduskuntavaaleissa ja tuli ensimmäiselle varasijalle. Oskari Leivon kuoltua Roslander nousi eduskuntaan seitsemän kuukauden ajaksi tammikuussa 1922.[7]
Wivi Roslanderin puoliso oli porilainen Väinö Aleksander Roslander (s. 1885), jonka kannsa hän solmi oikeuden julistaman avioliiton vuonna 1914.[10] Väinö Roslander oli metallimies, joka oli Porin sosialidemokraattisen nuorisojärjestön perustajajäseniä.[11] Myöhemmin hän työskenteli Kehitys Oy:n Rauman konttorin hoitajana ja oli Rauman sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.[12] Sisällissodan aikana Väinö Roslander oli muun muassa Rauman vallankumousoikeuden jäsen.[13] Hänet teloitettiin Raumalla toukokuussa 1918.[12]
Lähteet
↑Seka-ilmoituksia. Sosialidemokraatti, 2.10.1915, nro 111, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.7.2020.
